keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Itsensä brändääminen somessa

Joillekin somessa pyöriminen on niin luonnollista, että sitä kautta voi brändätä itseään myös työnhakijana. Jos vierastat somea tai käytät vain yhtä kahta sovellusta, on brändääminen edelleen mahdollista. Silloin näkyvyys on vain rajatumpaa ja sehän riittää, että se kiinnostunut työnantaja törmää profiiliin töitä hakiessa.

Jos sosiaalista mediaa haluaa käyttää työnhaussa, tulee ensiksi päivittää omat someprofiilit. LinkedIn on hyvä saattaa ajan tasalle sekä valikoida ne kanavat, missä haluaa näkyä. On se sitten blogi tai YouTube, aktiivisuutta tarvitaan. Vuoden vanhalla profiililla ei pötkitä pitkälle. Jos taitoa vain on, niin omien verkkosivujen tekeminen voi myös olla taito näyttää osaamistaan. Muistaa vain sen jälkeen vielä levittää tietoa verkkosivuista eri somekanavien kautta.

Kaikkiaan itsensä brändäys sosiaalisessa mediassa vaatii järjestelmällisyyttä ja aikaa. Harvalle näkyminen tapahtuu yhdessä hetkessä. Sen sijaan brändäämistä joutuu tekemään pitkällä aikavälillä ja kannattaakin laittaa itselle ylös, milloin päivittää kanavia, jotta ne uudistuvat aina edes hieman. 

Lue alkuperäinen juttu itsensä brändäämisestä klikkaamalla tästä.

tiistai 29. marraskuuta 2016

Snapchat työnhaussa

Voiko Snapchatista olla hyötyä työnhaussa? Ei varmasti kaikilla aloilla, mutta moni yritys on lähtenyt kokeilemaan sitä ja nuorisopuolella sovelluksen osaaminen voi olla etu. Jos Snapchattia käyttää yksityiskäyttöön ja siellä jakaa materiaalia elämästään vapaasti, kannattaa työnhakua varten luoda sitten toinen tili. Snapchatin ongelma on, että siellä julkaistut jutut eivät ole kauaa näkyvissä, joten aktiivisuutta se vaatii. Työnantaja ei paljon saa irti, jos käy katsomassa tyhjää profiilia. Snapchatin lisäksi joutuu usein käyttämään muita kanavia, jotta tili löydetään ja se saa riittävää näkyvyyttä. Toisaalta näkyvyyttä saa lisää, jos käy kommentoimassa esimerkiksi työnantajien postauksia.

Jos sinulle on Snapchat jo ennestään tuttu sovellus, kannattaa käydä lukemassa vinkkiä kuinka Snapchat auttaisi työnhaussa. Pääset vinkkeihin klikkaamalla tästä.

maanantai 28. marraskuuta 2016

OECD: Irtisanotut työllistyvät Suomessa keskimäärin nopeasti uudelleen

Työ- ja elinkeinoministerö tiedottaa 24.11.:

OECD: Irtisanotut työllistyvät Suomessa keskimäärin nopeasti uudelleen

Suomen työmarkkinamalli on osoittautunut viime vuosina melko joustavaksi, arvioi OECD. Irtisanotuksi joutuminen on Suomessa kansainvälisesti verraten yleistä, mutta suurin osa löytää uuden työn nopeasti. Yli 55-vuotiaiden irtisanottujen ja pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen tulisi kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota. 

OECD julkaisi 24.11.2016 maaraportin, jossa analysoidaan Suomen työmarkkinoiden toimintaa irtisanomisen ja uudelleen työllistymisen näkökulmasta sekä työllistymistä tukevia politiikkatoimia.

Suomessa irtisanotaan joukkoirtisanomisen tai yrityksen sulkemisen seurauksena vuosittain noin 5,5 prosenttia työntekijöistä, jotka ovat olleet vähintään vuoden vakituisessa työssä. Kyselytutkimuksen mukaan lähes viisi kuudesta irtisanotusta löytää uuden työn vuoden sisällä. Vain Ruotsissa on verrattavissa olevista OECD-maista yhtä korkea uudelleentyöllistymisaste kuin Suomessa.

Kuten muissakin OECD-maissa, uudelleentyöllistyminen on Suomessa harvinaisempaa yli 55-vuotiaiden ja alle 25-vuotiaiden ikäluokissa. Uuden työpaikan löytävät epätodennäköisemmin irtisanotut, joiden koulutustaso on matala tai jotka työskentelevät teollisuudessa.

Suosituksena aktiivinen työvoimapolitiikka

OECD arvioi, että Suomen työmarkkinamalli toimii hyvin suurimman osan työvoiman näkökulmasta. Etenkin vanhempien irtisanottujen tai pitkäaikaistyöttömien tapauksessa mallissa olisi kuitenkin kehitettävää.

Raportissa todetaan, että julkisten työvoimapalvelujen rahoitus on Suomessa montaa OECD-maata matalammalla tasolla. OECD kehottaakin Suomea lisäämään julkisten työvoimapalvelujen resursseja sekä kohdistamaan niitä nykyistä enemmän potentiaalisten pitkäaikaistyöttömien tunnistamiseen aikaisessa vaiheessa. Lisäksi OECD suosittelee, että irtisanottujen työntekijöiden palveluja tehostettaisiin rahoittamalla palvelut tulosperusteisesti.

OECD pitää Suomen työttömyysetuusjärjestelmää kattavana ja melko tehokkaana. Sen mukaan etuuksien tasoa ei ole Suomessa mahdollista madaltaa selvästi nykyisestä, joten etuuksien saajia tulisi kannustaa työntekoon esimerkiksi tiukentamalla työnhakuun liittyviä velvoitteita.

– On hyödyllistä saada tuoretta tutkimustietoa siitä, miten Suomen työmarkkinat asemoituvat kansainvälisessä vertailussa. Hallituksen työttömyysturvaan ja työvoimapalveluihin tehtävillä uudistuksilla tehdään työn vastaanottamisesta entistä houkuttelevampaa ja tuetaan työttömiä paremmin työnhaussa, oikeus- ja työministeri Jari Lindström sanoo.

OECD julkaisi Suomea käsittelevän Back to Work -maaraporttinsa 24.11.2016 osana yhdeksän maan vertailevaa tutkimusta. Raportin valmisteluun osallistui OECD:n lisäksi Palkansaajien tutkimuslaitos.
OECD:n raportti: Back to Work: Finland – Improving the Re-employment Prospects of Displaced Workers

Lue alkuperäinen uutisointi TEMin sivuilta klikkaamalla tästä.

perjantai 25. marraskuuta 2016

Itsensä motivointi työnhakuun

Pimeys ja talvi vaikuttaa monen mielentilaan ja olo voi tuntua väsyneeltä ja raskaalta. Silloin työnhausta voi tulla entistä tukalampaa, kun tuntuu et energiaa kuluu jo kaikkeen muuhunkin. Kuitenkin hakemuksissa pitäisi olla positiivinen vire, joten itseä täytyy motivoida työnhaussa. Mikä sitten sopii kenellekin? Joku piristyy kävelylenkistä ja toiselle hyvän mielen tuo musiikki, joka auttaa keskittymään. Työnhakua voi ajatella myös pelinä, jossa haluaa pärjätä, jos rakastaa kilpailua. Myös apua kannattaa pyytää, kun silti tuntuu. Jos omat voimat ei riitä, niin ystävät, perhe tai ammattilaiset voivat auttaa. Tärkeintä on kuitenkin löytää se oma tapa, jolla saa itselleen energiaa.

Lue Duunitorin blogista erilaisia vinkkejä itsensä motivointiin kaamoksen keskellä. Pääset lukemaan alkuperäisen artikkelin klikkaamalla tästä.


torstai 24. marraskuuta 2016

Ansiosidonnainen lyhenee

Eduskunta hyväksyi 16.11., että ansiosidonnaista päivärahaa leikataan 500 päivästä 400 päivään. Jos työtön on ollut töissä alle 3 vuotta ennen työttömäksi joutumistaan, maksetaan ansiosidonnaista maksimissaan 300 päivää. Vain yli 58-vuotiailla ansiosidonnaisen kesto pysyy ennallaan. Samalla työttömyyden alussa oleva omavastuuaika nousee viidestä päivästä seitsemään. On aika huolestuttavaa, että tällaisia leikkauksia tehdään ja samalla puhutaan TE-palveluiden lakkauttamisesta kokonaan. Oletetaan, että työnhakijoiden pitäisi olla entistä oma-aloitteisempia työnhaun suhteen, mutta entä jos se ei riitä? Työnhakijoiden joukko ei ole homogeeninen ja se mikä sopii yhdelle ei ole paras kaikille. Huolestuneena tässä seurataan työnhakijoiden tilannetta, sillä helpommaksi se ei ainakaan ole näillä näkymin muuttumassa. Nämä muutokset tulevat voimaan jo ensi vuonna.

Lue kiteytys muutoksista klikkaamalla tästä.

maanantai 21. marraskuuta 2016

Oma ala laskusuhdanteessa

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee säännöllisesti työelämäbarometrejä, joissa kerrotaan eri ammattien työtilanteista. On aloja, joissa mennään sesongin mukaan ja joiden työtilanne paranee aina vuodenaikojen vaihtuessa. Mutta on aloja, joissa tarjontaa on selkeästi aiempaa vähemmän vuodenajasta riippumatta. Muun muassa yleissihteereitä tarvitaan paljon vähemmän kuin mitä heitä on työnhakijoita. Toisaalta harva koulutus valmistaa vain yhteen työhön. Moni sihteerinä toimiva pystyisi tekemään monenlaisia töitä esimerkiksi järjestöissä. 

Helsingin Sanomat uutisoi töistä, joihin on paljon hakijoita avoimiin paikkoihin nähden. Samassa uutisessa asiantuntijat vinkkaavat erilaisia vaihtoehtoja, kuinka omaa osaamistaan voisi valjastaa erilaisiin töihin. Muuttuvuus onkin päivän sana. Aina ei tarvitse kouluttautua uudelleen, vaan koulutuksessa ja työelämässä saavutettu monipuolinen osaaminen pitää vain muuntaa. Ei se aina helppoa ole, mutta sitä varten toki koulutetaankin nykyään paljon muun muassa TE-palveluissa.

Lue alkuperäinen artikkeli klikkaamalla tästä.

tiistai 15. marraskuuta 2016

Työnvälitys muuttuu

Nyt on jo parin päivän ajan puhuttu Helsingin Sanomien 13.11. julkaisemasta jutusta, jossa puhutaan työvälityksen yhtiöittämisestä. Käytännössä nykyisenkaltaiset työ- ja elinkeinotoimistot lakkautettaisiin ja palvelut ulkoistettaisiin kilpailuttamalla toimijat. Kuinka tämä sitten parantaa palveluita? Hankalaa sanoa. 

Tällä hetkellä isona huolena on esimerkiksi se, että kuinka pitkäaikaissairaat ja vammaiset saavat asianmukaista kohtelua työnhaussa. Tietävätkö ulkoistetut toimijat kaikki tukimuodot, kun nykyiselläkään ei kaikille ole ne selviä käytänteitä. Tällä hetkellähän jo erilaiset koulutukset tehdään ostopalveluina, mutta jatkossa maakunnat kilpailuttaisivat toiminnot kokonaan. Tavoitteena on lisätä vaikuttavuutta ja lisäarvoa eli työttömiä työllistettäisiin aiempaa enemmän. Tuleeko kilpailutuksen osatekijäksi sitten se, että yritykset saavat palkkion vasta kun he työllistävät työnhakijan? Alkaako yritysten kesken sitten kilpailu hyvistä työnhakijoista, joiden työllistäminen on helpompaa? Paljon on kysymysmerkkejä auki ja lisätietoja odotellaan, että kuinka uudistus olisi sitten järkevä.

Alkuperäinen juttu kannattaa käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

Työnvälitys muuttuu

Nyt on jo parin päivän ajan puhuttu Helsingin Sanomien 13.11. julkaisemasta jutusta, jossa puhutaan työvälityksen yhtiöittämisestä. Käytännössä nykyisenkaltaiset työ- ja elinkeinotoimistot lakkautettaisiin ja palvelut ulkoistettaisiin kilpailuttamalla toimijat. Kuinka tämä sitten parantaa palveluita? Hankalaa sanoa. 

Tällä hetkellä isona huolena on esimerkiksi se, että kuinka pitkäaikaissairaat ja vammaiset saavat asianmukaista kohtelua työnhaussa. Tietävätkö ulkoistetut toimijat kaikki tukimuodot, kun nykyiselläkään ei kaikille ole ne selviä käytänteitä. Tällä hetkellähän jo erilaiset koulutukset tehdään ostopalveluina, mutta jatkossa maakunnat kilpailuttaisivat toiminnot kokonaan. Tavoitteena on lisätä vaikuttavuutta ja lisäarvoa eli työttömiä työllistettäisiin aiempaa enemmän. Tuleeko kilpailutuksen osatekijäksi sitten se, että yritykset saavat palkkion vasta kun he työllistävät työnhakijan? Alkaako yritysten kesken sitten kilpailu hyvistä työnhakijoista, joiden työllistäminen on helpompaa? Paljon on kysymysmerkkejä auki ja lisätietoja odotellaan, että kuinka uudistus olisi sitten järkevä.

Alkuperäinen juttu kannattaa käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

maanantai 14. marraskuuta 2016

Mentori tukee työnhaussa

Helsingin Sanomissa on ollut jo vuosi sitten juttua mentoroinnista, mutta aihe on edelleen ajankohtainen. Artikkelissa kerrotaan mentoroinnista, jota vastavalmistunut voi saada jo työelämää nähneiltä Suomen Mentoreiden kautta. Mentori voi auttaa hyvien paikkojen löytämisessä sekä preppaa työhakemuksen ja työhaastattelun kanssa. Mentori voi esimerkiksi auttaa näkemään omat vahvuudet omassa ansioluettelossa ja tuomaan ne esiin työhakemukseen. Usein omalle osaamiselle saattaa olla sokea, joten ulkopuolinen tukija voi avata silmiä.

Juttu mentoroinnista kannattaa käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

perjantai 11. marraskuuta 2016

Hallitus esittää opintotukilain uudistamista

Näillä näkymin opiskelijoille on tulossa muutoksia ensi vuonna muun muassa tukiaikoihin. Korkeakouluopiskelijoilta ollaan lyhentemässä tukiaikaa 64 kuukaudesta 54:ään. Tämä koskisi siis korkeakouluihin tarkoitettua tukiaikaa. Käytännössä tuki olisi lähdes yhden lukukauden aiempaa vähemmän, jolloin oma ala pitää löytää heti. Yhä harvemmalla on taloudellista mahdollisuutta kokeilla eri aloja, vaikka ensin aloitettu osoittautuu itselle sopimattomaksi.

Monelle opiskelijalle positiivinen muutos on se, että he pääsevät valtaosin yleisen asumistuen piiriin. Tämä auttaa erityisesti pienituloisia sekä korkeita asumismenoja maksavia opiskelijoita. Samaan aikaan opintorahan lainasidonnaisuutta kasvatetaan eli jatkossa opiskelija voisi nostaa aiempaa enemmän valtion takaamaa opintolainaa rahoittaakseen omat opiskelunsa. Opiskelijan luottotietoja ei myöskään enää tutkittaisi lainatakauksen yhteydessä. 

Paljon muutoksia on luvassa ja ensi vuonna moni asia on muuttumassa tällä haavaa. Verkkouutisten 3.11. julkaiseman jutun aiheesta pääset lukemaan klikkaamalla tästä.

torstai 10. marraskuuta 2016

Yrittäjyyschat vastaa kysymyksiin yrittäjyyden aloittamisesta

Yritystä!-hanke, Lihastautiliitto ja Neuroliitto järjestävät yhteistyössä 23.11. klo 15-17 yrittäjyys-chatin, jossa voi asiantuntijoilta kysyä yrittäjyyden aloittamisesta. Chatissa voi kysellä muun muassa eri rahoituskanavista, tuen saamisesta yritystoimintaan sekä verottamisesta.

Yrittäjyys-chatissa ovat mukana Liisa-Maija Verainen Lihastautiliitosta, Yrittäjä Heini Björk, Yritystä! -projektista Sinikka Winqvist ja Markus Saari sekä Marju Toivonen Neuroliitosta. Chatti on osoitteessa www.lihastautiliitto.fi.

Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja etsimään vastauksia kysymyksiin!

Alla vielä kuvamainos chatistä, jossa on samat tiedot kuin yllä.


tiistai 8. marraskuuta 2016

Esteetön iltapäiväbrunssi

Tervetuloa Invalidiliiton Esteettömälle iltapäiväbrunssille torstaina 17.11.2016 klo 15-17!

Invalidiliitto edistää ja kehittää toimintakyvyltään erilaisten ja fyysisesti vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua, liikkua ja elää täysipainoista elämää.

Huhtikuussa käynnistynyt valtakunnallinen Yritystä!-projekti edistää vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden yrittäjyyttä. Kolmevuotisen projektin tarkoitus on edistää yrittäjinä toimivien vammaisten henkilöiden hyvinvointia mm. verkostoitumisen kautta sekä antaa ohjeistusta uusien yritysten perustamisessa.

Projektissa tehdään vaikuttamistyötä, jotta tiedon puute ei muodostuisi vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden yritystoimintaa ja yrittäjäksi ryhtymistä rajoittavaksi tekijäksi. Invalidiliiton hallinnoimassa projektissa yhteistyökumppaneina ovat Kuurojen liitto ry, Lihastautiliitto ry, Neuroliitto ry, Nuorten ystävät ry, Näkövammaisten liitto ry, Vates-säätiö ja Suomen Yrittäjät. Projektia rahoittaa RAY.


Esteettömällä Iltapäiväbrunssilla vietät mukavan tuokion hyvässä seurassa ja verkostoidut toisten yrittäjien kanssa!

Tarjoamme lisäksi maistiaisia myynnin eri osa-alueista ja haasteista sekä mahdollisuuden keskustella yrittäjyydestä.

Aika ja paikka: 17.11.2016 klo 15-17
Paikka:
Invalidiliitto ry
Mannerheimintie 107
00280 Helsinki


Ilmoittautumiset:
projektipäällikkö Sinikka Winqvist
Sinikka.Winqvist[at]invalidiliitto.fi
puh. 044 7650633


Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Invalidiliitto ry ja Naisyrittäjyyskeskus ry

torstai 3. marraskuuta 2016

Kun et tullut valituksi

Motivaation löytäminen kielteisen päätöksen jälkeen on haastavaa. On tehnyt huolella hakemukset ja käynyt ehkä haastattelussakin, joka menee omasta mielestä hyvin. Silti tulee soitto tai sähköposti, jossa ilmoitetaan, että ei tullut valituksi. Ärsyttää, turhauttaa ja lamaannuttaa. Kuulostaako tutulta? Itsellä on ainakin näitä tuntemuksia ollut, kun kielteinen päätös on tullut. Helposti alkaa syyttely, että mitä itse teki väärin ja miksi on niin huono. Tästä tavasta pitäisi opetella eroon.

Työnhaku on prosessi, jossa vain osaan asioista voi itse vaikuttaa. Tee hyvä työhakemus ja valmistaudu työhaastatteluun. Niihin pystyy vaikuttamaan. Muuhun ei. Siksi kielteistä päätöstä kannattaisi manata vain hetken ajaan ja siirtyä eteenpän. Teit parhaasi, mutta kaltaistasi osaajaa ei nyt vain haettu. Jatkuva motivointi ja itsensä tsemppaaminen on tärkeää, kun itselle mieleinenkin työpaikka menee sivu suun. Pitää vain jaksaa luottaa siihen, että jossain vaiheessa jotain tulee.

Aiheesta on julkaistu myös blogikirjoitus 27.10.2016. Siinä käsiteltiin aihetta hyvin ja se kannattaa käydä lukemassa. Pääset blogiin klikkaamalla tästä.

keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Töitä alaa vaihtamalla

Yle uutisoi 25.10. Janista, joka on vaihtanut alaa jo useamman kerran. Syynä tähän on ollut työelämän muuttuminen niin, että aiempi tutkinto ei ole tarjonnut enää riittävää elantoa. Myös hänen työuransa on ollut kirjava, sillä hän ei ole pelännyt hakeutua moninaisiin töihin. Tämä on monelle nykyisen työuran sisältö. Harvalla on pysyvää työsuhdetta eli työura koostuu pätkistä. Osalle tämä sopii hyvin, osa taas ahdistuu siitä paljon. Luohan se epävarmuutta elämään, kun esimerkiksi tulojaan ei pysty ennakoimaan pitkällä aikavälillä. 

Jani kehuu hyviä mahdollisuuksia opiskella myös aikuisena. Oppilaitokset joustavat elämäntilanteiden mukaan ja aiempaa kokemusta voidaan hyväksilukea. Toivotaan, että mahdollisuus opiskella jatkossa säilytetään, jotta kukaan ei joudu tuloloukkuun, kun oma ammatti ei enää työllistä.

Olemme tehneet videon myös alanvaihdosta, jossa Tuula-Maria kertoo omista kokemuksistaan. Videolla tulee hyvin esiin, että alaa saattaa joutua vaihtamaan monista eri syistä ja sen voi tehdä elämän eri vaiheissa. Video on puhuttu suomeksi, mutta tekstitetty ruotsiksi.


Lue Ylen alkuperäinen juttu klikkaamalla tästä.