maanantai 31. lokakuuta 2016

Sairaus toi uuden työuran

Yle uutisoi Piiasta, joka joutui jättämään vanhan työnsä sairastumisen vuoksi. Hänen ei kuitenkaan tarvinnut jäädä eläkkeelle, vaan pystyi työllistymään jatkossa perheyritykseen. Vaikka Piian fyysinen kunto on heikentynyt ja apuvälineiden määrä kasvanut, pystyy hän silti tekemään uutta työtään perheyrityksessä laukkujen suunnittelijana. Piiakin tuo kuitenkin esiin yleisen huolen, että kuinka työnantajat suhtautuvat sairastavaan. Voiko palkkauksen este olla se, että ei pysty kävelemään? Kun yhteiskunnan työt ovat aiempaa enemmän teknologisoitumassa ja tarvitaan yhä vähemmän fyysisen työn tekijöitä, ei tällaisella pitäisi enää olla merkitystä. Piia kiteyttääkin hyvin:

– Meitä on paljon tämmösiä, joilla on osittain sitä työkykyä jäljellä. Sitä jäljellä olevaa työkykyä ei vain haluta nähdä. Ja työnantaja näkee vain riskit. Kuinka paljon osaamista ja erikoisosaamista haaskataankaan ennakkoluulojen vuoksi? 

Niinpä.. Ennakkoluulot ovat yleensä enemmän esteenä kuin todellisen rajoitteet. Piian koko tarina kannattaa käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

torstai 27. lokakuuta 2016

Hyvä tyyppi haussa

MTV uutisoi 27.10.2016 hyvästä tyypistä, jota kaivataan aina rekrytoidessa. Jutussa haastateltu professori sanoo, että hyvän tyypin määritelmä on vaihtunut aina ajan kuluessa. Kun nyt haemme eksentristä ja valovoimaista persoonaa, arvostettiin aiemmin hiljaista työmyyrää, joka hoita oman tehtävänsä moitteettomasti. Mutta onko hyvä hakea vai tietyntyyppisiä tekijöitä? Professorin mukaan ei.

Työyhteisö on yleensä sitä toimivampi, mitä heterogeenisempi se on. Yhteenottoja ja kähinää syntyy, mutta samalla erilaiset persoonat täydentävät toisiaan. Joukkoon tarvitaan niitä suurpiirteisiä innovaattoreita aivan yhtä paljon kuin niitä hiljaisiakin, jotka jaksavat keskittyä yksityiskohtiin. Meidän tulisikin kunnioittaa moninaisuutta, koska silloin saadaan erilaiset mielipiteet esiin ja kokonaisuudesta tulee aiempaa eheämpi. Tämä koskee persoonien lisäksi myös muita ominaisuuksia, joita työnhakijoilla voi olla.

Alkuperäinen juttu kannattaa käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

tiistai 25. lokakuuta 2016

Työttömuusturvaan luvassa muutoksia

Helsingin Sanomat uutisoi 25.10., että työttömyysturvaan kohdistettavat muutokset ovat selkiytymässä. Aiemmin oli puhetta, että yksityisten yritykset tekisivät työnhakijoiden haastatteluja jatkossa. Nyt tästä suunnitelmasta on luovuttu ja päätetty lisätä työntekijöiden määrää TE-toimistoissa.  Toivottavasti haastatteluiden myötä työnhakijoita voidaan oikeasti auttaa työllistymään, kun työnhakijan tilanne tunnetaan aiempaa tarkemmin. 

Autollisten tulee jatkossa ottaa myös työtä vastaan, vaikka se olisi yli 80 kilometrin päässä kotoa. Työmatkat ja työpäivät voivat siis pidentyä. Toivottavasti tämä ei vaikuta negatiivisesti ihmisten hyvinvointiin ja jaksamiseen. Ilmeisesti edelleenkin autottomien ei tarvitse ottaa yhtä kaukaa työtä vastaan, jos sinne ei pääse järkevästi julkisella liikenteellä.

Omaehtoiseen opiskeluun voi jatkossa saada aiempaa kauemmin työttömyystukea. Tämä on hyvä asia niille, joiden oma ala on muuttunut ja työttömyysnäkymät heikentyneet. Työttömyystuella voisi jatkossa opiskella 48 kuukautta nykyisen 24 sijaan. Mutta edelleenkin asia pitää ja kannattaa selvittää TE-toimiston kanssa ennen opiskeluiden alkamista. Takautuvasti päätöksiä ei näet pystytä tekemään.

Lue koko uutinen Helsingin Sanomista klikkaamalla tästä.

maanantai 24. lokakuuta 2016

Liikuntarajoitteisena työpaikalla

Monella on ennakkoluuloja, kun he miettivät liikuntarajoitteista. Usein unohdetaan, että mahdolliset apuvälineet ovat väykä tehdä asioita, ne eivät rajoita tekemistä. Enemmänkin omat ja eri toten muiden ennakkoluulot ovat niitä, jotka luovat esteitä.

Tinja on tehnyt yhdessä Uudenmaan Lihastautiyhdistyksen kanssa videon, jossa laittavat faktoja tiskiin liikuntarajoitteisen työnhausta. Video tuo esiin ennakkoluulot ja rikkoo niitä.Video on liitetty alle tai pääset katsomaan sen suoraan YouTubesta klikkaamalla tästä.




torstai 20. lokakuuta 2016

Kohti digitaalista nuorisotyötä -julkaisu

Verke tiedottaa 17.10.2016:

Verken uusi julkaisu tarjoaa tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämiseen

Mitä digitalisaatio tarkoittaa nuorisotoimialan näkökulmasta? Miten digitaalisuus kietoutuu nuorisotyön tavoitteisiin ja käytäntöihin? Mitä tarkoittaa digitaalinen nuorisotyö ja miten sitä voidaan kehittää organisaatioiden toiminnassa?

Verken uusin artikkelijulkaisu Kohti digitaalista nuorisotyötä tarkastelee digitalisaation ja nuorisotyön välistä suhdetta. Julkaisun tavoitteena on lisätä keskustelua siitä, millaisia näkökulmia tulisi ottaa huomioon kehitettäessä oman organisaation digitaalista toimintaa. Vaikka digitalisaatio liittyy vahvasti tekniikkaan ja laitteisiin, on nuorisotyön näkökulmasta tärkeää hahmottaa myös digitalisaation sosiaalinen ulottuvuus: digitaalisen median ja teknologian käyttö kulttuurisena ilmiönä ja toimintana, jolla on keskeinen rooli nuorten arjessa ja elämässä.

Teoksessa aihetta lähestytään digitaalisten nuorisotyön suuntaviivojen avulla. Digitaalisen nuorisotyön suuntaviivat koostuvat kahdeksasta digitaalista nuorisotyötä edistävästä periaatteesta sekä toimenpide-ehdotuksista, joilla viedään periaatteita käytännön toiminnan tasolle. Kirjan luvuissa kutakin periaatetta havainnollistetaan nuorisoalan toimijoiden käytännön esimerkkien avulla. Kaikkiaan julkaisun sisällön tuottamisessa on ollut mukana 40 nuorten parissa toimivaa ammattilaista eri puolilta Suomea.

Teos on suunnattu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita pohtimaan digitalisaation vaikutuksia nuorten parissa tehtävään työhön. Julkaisua voidaan myös hyödyntää tukimateriaalina organisaatioiden digitaalisessa kehittämistoiminnassa.

Mukana on myös Duunimentori-hankkeen kirjoittama artikkeli aiheesta Esteettömyys luo yhdenvertaisuutta. Siinä puhumme, kuinka pienillä askelilla saadaan digitaalista maailmaa useampien saavutettavaksi. Kannattaa käydä lukemassa julkaisu, sillä siellä on paljon hyviä kirjoituksia.

Voit käydä lukemassa kirjan PDF-version tai tilaamassa sen itsellesi osoitteessa https://www.verke.org/news/verken-uusi-julkaisu-tarjoaa-tukea-digitaalisen-nuorisotyon-kehittamiseen/.

tiistai 18. lokakuuta 2016

Lihastautiviikko on meneillään

Lihastaudit ovat ryhmä harvinaisia, eteneviä sairauksia, joiden pääoire on lihasten heikentyminen. Lihassairaan on usein vaikeaa tai mahdotonta kävellä, nousta portaita, ylittää kynnyksiä tai nousta maasta ja/tai tuolilta. Lihassairaan tasapaino on myös usein huono. Osa tarvitsee ulkopuolista apua. Lihastauteja esiintyy kaikissa ikäryhmissä ja tuoreimpien arvioiden mukaan niitä sairastaa Suomessa noin 15 000 ihmistä.

Kaikki lihastaudit ovat harvinaisia sairauksia, ja harvinaisuutensa takia huonosti tunnettuja. Lihastautiviikon tavoitteena onkin lisätä tietoa lihastaudeista ja tuoda esiin niihin liittyviä ajankohtaisia asioita.

Tänä vuonna Lihastautiliitto haluaa Lihastautiviikolla muistuttaa erityisesti siitä, että vaikka fyysiseen toimintakykyyn ei aina voi vaikuttaa, asenteisiin voi. Rajoitteisiin tuijottamisen sijaan kannattaa keskittyä mahdollisuuksiin ja muistaa, että soveltaen tai oikeanlaisella avustuksella miltei mikä tahansa on mahdollista - liikuntakin! Nostamme Lihastautiviikon aikana esiin erilaisia esimerkkejä hyvän asenteen merkityksestä, Oulun Kärppien kapteeni Lasse Kukkonen ja Haukiputaan Heitto Lightweightsin Juho Hirvasniemi ovat mukana muistuttamassa, että elämä on joukkuepeli, jossa kaikille löytyy oma rooli ja pelipaikka.
 
Viikon aikana järjestetään tapahtumia eri puolilla Suomea: 
 

ITÄ- JA KESKI-SUOMI:

• 18.10.2016 kello 13-15 Joensuu: Asiantuntijatilaisuus kommunikaation pulmista, vieraana puhevammaisten tulkki. Validia-palvelutalo, Merimiehenkatu 36 B, Joensuu.
• 20.10.2016 kello 17-19 Jyväskylä: Vertaistapaaminen Kansalaistoiminnankeskus Matarassa (Matarankatu 6 A1, kokoustila Talvikki, Jyväskylä).
• 21.10.2016 kello 12 Joensuu: Lihastautiyhdistyksen kuukausilounas Ravintola Kiesassa (Niskakatu 17, Joensuu).
• 22.10.2016 kello 12: Pohjois-Savon lihastautiyhdistyksen väki kerää Kuopion torin ympäristössä roskia Roskaliikkeen hengessä ja jakaa tupakoitsijoille minituhkiksia yhdistyksen logolla varustettuna. Jaossa myös tietoa sekä lihastaudeista sekä yhdistyksen toiminnasta!

LÄNSI-SUOMI:

• 18.10.2016 klo 17 Tampere: Pirkanmaan lihastautiyhdistys järjestää Jäsenistön hemmottelupäivän Pellervontuvalla (os. Pellervonkatu 9).
• 20.10.2016 klo 15 Vaasa: Yhteistyössä valtakunnallisen MG-yhdistyksen kanssa järjestetään MG –vertaistapaaminen Lihastautiliiton aluetoimistolla (os. Korsholmanpuistikko  44, 2. krs). Mukana tapaamisessa on keskussairaalan kuntoutusohjaaja Beatrice Blomqvist.
• 21.10.2016 klo 11 – 17 Lihastautiliitto ja Pohjanmaan lihastautiyhdistys kauppakeskuksessa (os. Laivakatu 13) jakamassa tietoa lihastaudeista ja yhdistyksen toiminnasta.

POHJOIS-SUOMI:

• 17.10. kello 12-14 avoimet ovet Lihastautiliiton Oulun aluetoimistolla (Kansankatu 53, Oulu)
• 18.10. kello 10-15 Lapin läänin lihastautiyhdistys ja järjestösuunnittelija Raija Similä kertovat lihastaudeista ja yhdistyksen toiminnasta Länsipohjan keskussairaalan aulassa
• 19.10. kello 8.30-11 OUKALI ja Lihastautiliiton järjestösuunnittelija  Raija Similä kertovat lihastaudeista ja yhdistyksen toiminnasta Oulun yliopistollisen sairaalan  aulassa
• 20.10. Tampereella Hyvä Ikä –messuilla järjestösuunnittelija Raija Similä mukana NV- osastolla

ETELÄ-HÄME, KYMENLAAKSO JA KAAKKOIS-SUOMI:

• Kaakkois-Suomen lihastautiyhdistys julkistaa uuden Facebook-sivunsa
• 19.10  klo 10-12 Kymenlaakso: materiaalin jakoa hyvinvointipisteellä  kauppakeskus  Valtarissa, iltapäivällä klo 13-15.30 kokoustila Veturissa 26 lähihoitajaopiskelijaa tekemässä hoitoja halukkaille
• 20.10 klo 15.30-18.00 Etelä-Häme: hyvinvointi-iltapäivä Inva-keskuksessa naurujoogan ja mindfulnessin merkeissä
 

ETELÄ- JA LOUNAIS-SUOMI:

• 17.10.2016 kello 13-15 LIHIS KAIKILLA MAUSTEILLA-treffit Yhteisökeskuksessa Porissa (Isolinnankatu 16, Pori) – tarjolla tietoa erilaisista lihassairauksista sekä lihiksiä eli lihapiirakoita! Mukana yhdistyksen työntekijöitä ja Lihastautiliiton työntekijä.
• 17.10. kello 18-20  Hyvän olon ilta Uudenmaan yhdistyksen tiloissa (Väinö Auerin katu 10, 00560 Helsinki)
• 18.10. kello 10-15 Uudenmaan lihastautiyhdistyksen standit OLKA-potilastukipisteellä Meilahden sairaalassa
• 19.10. kello 18-19.30 Hanna Hiltusen ravintoluento Uudenmaan lihastautiyhdistyksen tiloissa (Väinö Auerin katu 10, 00560 Helsinki)
• 20.10. kello 18 alkaen lautapeli-ilta Uudenmaan lihastautiyhdistyksen (Väinö Auerin katu 10, 00560 Helsinki) tiloissa klo 18 alkaen
• 21.10. kello 13-15 Uudenmaan lihastautiyhdistyksen käsityökerho (Väinö Auerin katu 10, 00560 Helsinki)


 

perjantai 14. lokakuuta 2016

Munkkikahveilla työhaastatteluun

Kuinka erottautua muista työnhakijoista? Yhdysvalloissa Luka-niminen mies päätti kokeilla munkkien voimaa. Hän toimitti 40 eri firmaan laatikollisen munkkeja johtopportaalle. Munkkien oheen hän oli laittanut viestin, jossa kertoi itsestään ja missä oli linkki hänen LinkedIn-profiiliinsa. Tapa oli ilmeisen tehokas, sillä tähän mennessä hän on saanut kutsun kymmeneen työhaastatteluun ja on mukana muutamassa rekrytointiprosessissa. Siitä voidaan olla montaa mieltä, että tuleeko työnantajia lahjoa, mutta ainakin hän erottui muista hakijoista omintakaisella tyylillään. Toivottavasti rekrytointi etenee ja kuulemme hänestä vielä hyviä uutisia!

Alkuperäisen jutun voit lukea englanninkielellä klikkaamalla tästä.

keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Nuori toimija -tunnustuksia jaettu

Allianssi on jakanut nuorisotyön viikolla Nuori toimija -tunnustuksia. Tänä vuonna on erityisesti haettiin ehdotuksia yhdenvertaisuuteen liittyen, joten on hienoa huomata, että vammaisjärjestöjen aktiiveja nuoria on myös palkittujen listalla! Seitin Jenniä muistettiin hänen toiminnastaan yhdenvertaisuuden edistämisestä. Duunimentori-hanke onnittelee Jenniä ja muita tunnustuksen saaneita. Toivottavasti yhdenvertaisuus ottaa jatkossakin askeleita eteenpäin ja sitä ei unohdeta.

Lue Allianssin uutinen asiasta klikkaamalla tästä.

tiistai 11. lokakuuta 2016

Työhaastattelun ongelmatilanteet

Yleensä työhaastatteluita jännitetään, kun ei tiedetä mitä oikein sanoisi ja kuinka tekisi vaikutuksen. Tällainen tilanne ratkeaa yleensä itsestään, kun haastattelu alkaa. Mutta kuinka selvitä työhaastattelusta, kun ongelmana onkin haastattelija?

Oikotie kirjoittaa blogissaan tilanteista, missä haastattelija tekee tilanteesta tukalan. Varmaan yleisin on kuulustelumeininki. Sen sijaan, että työhaastattelussa voisi käydä keskustelua, tykitetään kysymyksiä aivan kuin haastateltava olisi piinapenkissä. Tällaisesta tilanteesta jää varmasti epämukavafiilis, jos ei itse pääse kysymään mitään yrityksestä. 

Toinen hämmennystä herättävä tilanne voi olla oudot kysymykset. Joko kysytään henkilökohtaiseen elämään liittyviä yksityiskohtia tai sitten udellaan vaikka omisat mieltymyksistä. Nämä kysymykset eivät usein liity itse työtehtävään, joten eivät ole millään tavalla asianmukaisia esittää. Jos haastattelija alkaa vielä udella laittomia kysymyksiä, kuten uskontoa tai lapsien määrää, ollaan jo tukalassa tilanteessa. Kuinka vastata korrektisti ja tuoda esiin kysymysten epäkorrektius? Näihin joutuu reagoimaan tilannekohtaisesti.

Alkuperäisen artikkelin voit käydä lukemassa klikkaamalla tästä.


maanantai 10. lokakuuta 2016

Video mukana työnhaussa

Oletko miettinyt paperisen CV:n lisäksi käyttäväsi videomuotoista cv:tä? Nykyään alkaa kännyköissä, tableteissä ja läppäreissä olla riittävän hyvä kamera, että lyhyen perusesittelyn saa niillä tehtyä. Kun alkaa kuvaamaan, niin koekuvaa ensin pätkä ja katso, miltä sinä ja tausta näytätte videolta. Jos mikään ei häiritse, niin sitten vain harjoittelemaan video-cv:n tekemistä. 

Mitä sitten kertoa videolla?
Videon tulisi olla lyhyt, yleensä noin minuutin pari, joten kannattaa kiteyttää ja harjoitella sanomisia. Tuon  esittelyn aikana sinun pitäisi lyhyesti sanoa, että kuka olet ja mitä haet. Myös oma osaaminen kannattaa kertoa läpi ja avata vähän aiempaa työkokemusta, varsinkin jos sinulla on kokemusta hakemastasi alasta. 

Moni CV:n kuvaaja haluaa yleensä hieman miettiä sanojaan etukäteen. Hyvä tapa on vaikka listata aiheet, mitkä haluat puhua videolla ja käyttää listaa tukena. Kokonaan valmista puhetta ei kannata tehdä. Se näkyy ja kuuluu, jos paperista lukee suoraan videolle, koska silloin ei pysty katsomaan kameraan ja äänensävy on yleensä erilainen kuin ilman paperia.

Jos et ole leikannut ennen videoklippejä, voi olla helpompi tehdä video yhdessä otossa. Tämä voi vaatia useampia tallenuskertoja, mutta toisaalta yleensä esittely muokkautuu sujuvammaksi kerratessa samoja ajatuksia. 

Missä julkaista video?
Yksi helpoimmista tavoista on lisätä video YouTubeen. Sitä varten tarvitset oman Google-tilin, joka sinulla on perustettuasi sähköpostin Gmailiin. Videon lisääminen YouTubeen on nopeaa ja jos aluat vain harvojen näkevän videon, voin aina lisätä sen salaisena. Tällöin sinulla on olemassa video, jonka näkevät esimerkiksi vain ne työnantajat, joille lähetät linkin. Tämän linkin voi sitten näppärästi lisätä paperisen CV:hen mukaan, jolloin työnantaja löytää sen siitä.  

Vinkkejä videoihin
Duunimentorin sivuilta löydät muutaman videon, jotka kannattaa katsoa läpi. Niissä työnhakijat esittelevät itseään ja omaa osaamistaan. Videoita pääset katselemaan klikkaamalla tästä.

perjantai 7. lokakuuta 2016

Vammaisten henkilöiden oikeudet ja yhdenvertaisuus

Vammaisten henkilöiden oikeudet ja yhdenvertaisuus

YK:n vammaisyleissopimuksen viitoittamalla tiellä -seminaari



Aika: 1.12.2016, klo 9.30–16.15
Paikka: Tampereen kaupungin keskusvirastotalo, Aleksis Kiven katu 14–16 C, Valtuustosali (6 krs.)

Valtakunnallinen vammaisneuvosto järjestää yhteistyössä Pirkanmaan vammaisneuvostojen kanssa Etelä-Suomen alueellisen vammaisneuvostopäivän. Päivä on tarkoitettu kunnallisten vammaisneuvostojen ja vammaisjärjestöjen edustajille, viranomaisille ja kaikille vammaispoliittisista aiheista kiinnostuneille.

Tilaisuus on maksuton. Valtakunnallinen vammaisneuvosto tarjoaa osallistujille aamu- ja iltapäiväkahvit. Lounas ja mahdolliset yöpymiset omakustanteisesti. Virastotalolla on lounasravintola. Lisäksi lähistöllä on useita lounaspaikkoja.

Esteettömyys

Tila on esteetön. Tilassa on induktiosilmukka. Viittomakielen tulkkaus ja kirjoitustulkkaus järjestetään tarvittaessa. Tilaisuudessa on yleisavustajia. Vastapäätä virastotaloa sijaitsee pysäköintihalli, jossa on esteettömiä pysäköintipaikkoja.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen on pakollinen. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 15.11.2016. Ilmoittautuminen ensisijaisesti alla olevan linkin kautta:
https://www.webropolsurveys.com/S/7788563EDC81C801.par

Tarvittaessa ilmoittautuminen puhelimitse:
Vappu Kananen / VANE
puh. 02951 63307

Materiaalit

•    Tilaisuuden materiaalit tulevat valtakunnallisen vammaisneuvoston kotisivuille osoitteeseen: www.vane.to
•    Päivän ohjelman pistekirjoituksella voi tilata ilmoittautumisen yhteydessä.
•    Tilaisuus videoidaan ja sitä on mahdollisuus seurata suorana myöhemmin ilmoitettavasta linkistä.

Päivän ohjelma:

Päivän puheenjohtajana Jukka Sariola, puheenjohtaja, valtakunnallinen vammaisneuvosto

9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

10.00 Tervetuloa
10.05 YK:n vammaisyleissopimuksen täytäntöönpano Suomessa

Ulkoasiainministeriö (puhuja varmistuu myöhemmin)
Juha-Pekka Konttinen, eduskunnan oikeusasiamiehen sihteeri, Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
  
Paneelikeskustelu
Ulkoasiainministeriö (puhuja varmistuu myöhemmin)
Eveliina Pöyhönen, sosiaalineuvos, sosiaali- ja terveysministeriö
Merja Heikkonen, pääsihteeri, valtakunnallinen vammaisneuvosto
Sirpa Rautio, johtaja, Ihmisoikeuskeskus
Kalle Könkkölä, puheenjohtaja, Vammaisfoorumi ry
Milla Ilonen, jäsen, Tampereen vammaisneuvosto
keskustelua ja kysymyksiä

11.50–13.00 Lounastauko

13.00 Yhdenvertaisuuslaki – mitä käytännössä?

Kirsi Pimiä, yhdenvertaisuusvaltuutettu
Juhani Kortteinen, pääsihteeri, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta
keskustelua ja kysymyksiä

14.20 Kahvitauko

14.50 YK:n vammaisyleissopimus arjessa

Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa, Mikko Joronen, asiantuntija, Ihmisoikeuskeskus    Kunnallisten neuvostojen puheenvuorot

16.10 Päätössanat

16.15 Tilaisuus päättyy

keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Eri alojen työllisyystilanteet

Helsingin Sanomat uutisoi 2.10. eri alojen ja koulutusasteiden työllisyystilanteesta. Erityisesti artikkelissa puhuttiin ammattikoulusta valmistuneiden työtilanteesta. Suosituilla aloilla se on on huono, kuten tieto- ja tietoliikennetekniikan ammatillisessa koulutuksessa, josta valmistuneista 39% on edelleen työttömänä vuoden päästä valmistumisesta. Monet huonosti työllistävissä aloista on kuitenkin suosittuja ja hakijoita niihin riittää.

Ammatikoulupuolelta humanistiset alat työllistävät paremmin kuin taas yliopistotasolla. Aloissa on siis eroja, mutta yleisesti ottaen korkeammin koulutettujen työllisyys on maltillisempaa. On kuitenkin harmillista, että ihmisiä koulutetaan työttömyyteen sen sijaan, että pystyttäisiin aina vastaamaan työelämän tarpeisiin. Jää nähtäväksi, että tuleeko tähän järkevää muutosta. Sillä pelkkien opiskelupaikkojan leikkaaminen voi tuoda sen ongelman, että nuorille ei riitä edes koulutuspaikkaa työpaikasta puhumattakaan. Kuinka silloin nuorisotakuu toteutuisi?

Helsingin Sanomien artikkelin voit käydä lukemassa klikkaamalla tästä.


tiistai 4. lokakuuta 2016

Potkua näkymiseen somettamalla

Duunimentori-hanke, Nuorisoyhteistyö Seitti, Music Against Drugs ja Opintokeskus Sivis järjestävät maksuttoman Potkua näkymiseen somettamalla – työnhakua ja omaa näkyvyyttä uusin keinoin -koulutuksen sosiaalisen median hyödyntämisestä työnhaussa. Koulutus järjestetään keskiviikkona 26.10. Music Against Drugsin tiloissa (Väinönkatu 6, 2. krs, 40100 Jyväskylä) klo 8.30 – 15. Koulutuspaikka on esteetön. Tilaisuudessa kuullaan mm. luento vloggaamisesta – paikalla kaksi vloggaajaa, lisäksi asiaa työllisyydestä ja somekanavista työnhaun tukena! Osallistujille tarjotaan päivän aikana kahvit, lounas sekä koulutusmateriaali.

Ilmoittaudu mukaan ke 19.10. mennessä osoitteessa https://www.lyyti.fi/reg/PotkuaJKL.


HUOM! Osallistumisen voi peruuttaa viimeistään viikkoa ennen tapahtumaa! Lisätietoja tilaisuudesta saat Duunimentori-hankkeen projektisuunnittelija Kaisa Karvoselta, kaisa.karvonen[at]lihastautiliitto.fi, p. 040 350 2270.

maanantai 3. lokakuuta 2016

Saavutettavuus tavoitteena

Kun joutuu väliaikaisesti pyörätuoliin vaikka onnettomuuden seurauksena, voi se olla silmiä avaava kokemus. Näin kävi Tuomakselle, joka joutui työtapaturman seurauksena pyörätuoliin joksikin aikaa. Yhtäkkiä arki näyttäytyi eri tavalla, kun jokaiseen kahvilaan tai ravintolaan ei päässyt. Julkisen liikenteen käyttäminen sentään oli mahdollista, sillä pääkaupunkiseudulla voi hyödyntää metroa ja tarjolla olevia matalalattiabusseja. Jollain toisella paikkakunnalla tilanne saattai olla mutkikkaampaa jo pelkän kulkemisen vuoksi, kun tarjolla ei ole julkisia esteettömiä vaihtoehtoja kulkemiseen.

Tuomas huomasi myös, että saavutettavuudesta ei usein ole tietoa internetissä. Jos halusi lähteä uuteen ravintolaan, joutui yleensä etukäteen tiedustelemaan, että oliko pääsy ylipäätään mahdollista tuolin kanssa. Vaikka nykyään toimitilojen tulee huomioida esteettömyys aiempaa paremmin, tuo vanha rakennuskanta omat hankaluudet. Vanhoihin rakennuksiin ei aina ole mahdollista tehdä kaikkia tarvittavia muutoksia, jos rakennukset ovat suojeltuja. Siksi etukäteistieto helpottaisi esimerkiksi eri paikkojen verkkosivuilla. Pienestä vaivasta olisi suuri hyöty kaikille, jotka tarvitsevat esimerkiksi apuvälineitä liikkumiseen. 

Lue Tuomaksen ajatuksia esteettömyydestä Vantaan Sanomista klikkaamalla tästä.