tiistai 31. toukokuuta 2016

Cross Over -festivaali 8.-12.6.

Vammaispoliittisen taiteen festivaali Cross over järjestetään 8.-12.6. Kappelitehtaalla Pannuhallissa, Helsingissä. Tapahtuma järjestetään jo yhdeksättä kertaa ja se on tapahtuma, jossa vammaiset ja ei-vammaiset taiteentekijät tuovat esiin taidettaan. Tänä vuonna nostetaan esiin erityisesti tanssi ja runous, muita taiteenmuotoja unohtamatta.

Pannuhalli on esteetön ja festivaalille on vapaa pääsy. Kannattaa siis käydä vierailemassa siellä!

Tapahtuman mainos ja lisätietoa festivaaleista kannattaa käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

maanantai 30. toukokuuta 2016

Työntekoa vai harjoittelua

Turun Sanomissa oli 28.5. mielipidekirjoitus, jossa ihmetellään työharjoittelua, työelämävalmennusta tai työkokeilua tekeviä työnhakijoita. He ovat käytännössä useamman kuukauden firmassa, mutta saavat siitä vain työttömuuskorvauksen sekä yleensä myös yhdeksän euron ylläpitikorvauksen. Summa on kuitenkin pieni verrattuna siihen, että vastaavasta työstä saisi oikean palkan. Tällainen palkaton työnteko on hyvä, jos se toimii koeajan tavoin ja johtaa työllistymiseen. Jos taas työnhakija käy useammassa työkokeilussa ja aina jakson lopuksi ei saakaan töitä, alkaa se kuulostaa oudolta. Monellahan on ala kyllä tiedossa, mutta haluaisi vaan saada työn, missä ilmaista itseään. 

Ajatuksia herättävä mielipidekirjoitus kannattaa käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

perjantai 27. toukokuuta 2016

CV-koulu: IT-taidot ja someosaaminen

Monissa ammateissa tarvitaan nykyään IT-taitoja, vaikka työ ei olisikaan näyttöpäätteen edessä työskentelyä. Nykyään on enemmän perusolettamus, että ihminen hallitsee somen sovellukset sekä sujuvasti käyttää tietokoneen perusohjelmia. Kannattaako nämä silti tuoda esiin ansioluettelossa? Sanoisin, että kyllä kannattaa.

Työnantajan on turha jättää oletuksien varaan, että työnhakija osaa jotain. siksi IT-taidot, kuten erilaiset ohjelmointikielet ja ohjelmat voi listata näkyviin. Sitä näkyvämpi ja laajempi tämä osio on mitä enemmän taidot liippaavat hakemaasi työhön. Jos koulutuksesi on IT-alalta, niin silloin perusosaamisen näyttäminen IT-taidoissa ei ole relevanttia, vaan silloin korostetaan erikoisosaamista. Harvinaisemmat ohjelmat kertovat osaamisesta enemmän kuin Office-paketin listaaminen. Taas muita alaa opiskelleille on hyvä tuoda esiin, että perusteet ovat kunnossa varsinkin jos niiden osaaminen on mainittu myös työpaikkailmoituksessa.

Onko sosiaalisen median sovellusten tuntemus hyvä näyttää? Usein kyllä. Esimerkiksi järjestökentällä on paljon paikkoja auki, missä tiedotus voi olla yksi osa työnkuvaa. Silloin on hyvä jo kertoa lyhyesti, että mitkä sovelluksista ovat tuttuja ja itsellä käytössä.  Usein hyötyä on ainakin Facebookin, Twitterin ja Instagramin tuntemisesta, sillä monissa yrityksissä ja järjestöissä nämä ova aktiivisessa käytössä. Myös Whatsapp, Snapchat, Periscope, Twitch ja Youtube ovat käytössä työskennellessä ainakin nuorten parissa. Jos työtehtävä on muutakin kuin somen pyörittämistä, kannattaa ne olla ansioluettelossa vain mainintana tai listauksena. Jos taas työnkuva on pääasiassa somessa pyörimistä, kannattaa kertoa oma osaaminen laajemmin ansiluettelossa mutta varsinkin työhakemuksessa. 

Mitä sitten kannattaa listata tai mainita osaamisestaan? Alle listattu esimerkkejä, joista voi poimia itselleen sopivia.
  • Käyttäjärjestelmien (mm. Windows ja Linux) tuntemus 
  • MS-ohjelmat (mm. Word, Excel, Powerpoint)
  • Adobe Acrobat (tai muu PDF:ien käsittelyyn tarkoitettu ohjelma)
  • Kyselytutkimuksien tekemiseen tehdyt työkalut (kuten vaikka Webropol tai Lyyti)
  • Palavereiden pitämiseen tarkoitetut sovellukset (esim. Adobe Connect tai Skype for Business)
  • Työkalut ja alustat kotisivujen rakentamiseen
  • Erilaiset somekanavat, joita käytetään joko puhelimella, tabletilla tai koneella (mm. Youtube, Blogitalustat, Twitter, Facebook, Storify ja Pinterest)
 

torstai 26. toukokuuta 2016

Perustamisopas yrittäjälle

Mitä tulee ottaa huomioon yritystä perustettaessa? Mitä yritysmuotoja on olemassa? Mitä tulee tietää rahoituksesta? Uusyrityskeskukset ovat laatineet kattavan oppaan, jossa selvitellään monia käytännön asioita uudelle yrittäjälle. Oppaasa puhutaan muun muasa yritysideasta, starttirahasta, kirjanpidosta ja kuvanvaraisista toimialoista. Jos siis pohdit yrittäjäksi ryhtymistä, kannattaa perehtyä oppaaseen. Opas on sähköisessä muodossa ja ladattavissa omalle koneelle klikkaamalla tästä.

tiistai 24. toukokuuta 2016

Kaupunkien esteettömät verkkosivut

Keväällä 2016 on toteutettu suomalaisten kuntien verkkosivustojen esteettömyskartoitus. Kartoituksen toteutti Annapura Oy ja toimeksiannon työlle antoi Näkövammaisten liitto. Tulokset olivat herätteleviä, sillä kukaan kaupungeista ei yltänyt keskinkertaista paremmalle tasolle esteettömyydessä. Mukana kartoituksessa oli 14 kuntaa, joista kolmen verkkosivusto oli jopa heikolla tasolla. Tällöin käyttöliittymissä oli jo sellaisia rakenteellisia ongelmia, että ne eivät toimineet esimerkiksi pelkästään näppäimistöllä. Tällöin informaation saanti voi olla heikkonäköiselle hankalaa tai jopa mahdotonta. Kaikkiaan kartoitus antaa todella hyödyllistä käytännön informaatiota siitä, kuinka esteettömyys kannattaisi hoitaa verkkosivustolla.

Kartoitusta pääset lukemaan klikkaamalla tästä.

torstai 19. toukokuuta 2016

Testaa yrittäjäpersoonasi

Yritys-Suomi on tehnyt pienen testin, jolla voi leikkimielisesti testata omaa persoonaansa. Kyselyn jälkeen toki pelissä tarjotaan mahdollisuuksia lukea lisää yrittäjyydestä ja patenteista. Jos haluat testailla, että millainen yrittäjä olisit, klikkaa testiin tästä.

Muutoin lisätietoja yrittäjyydestä kannattaa käydä lukemassa Yritys-Suomen sivuilta. Sivustolla on paljon tietoa tarjolla muun muassa aloittelevalle yrittäjälle. Heidän etusivuilleen pääset klikkaamalla tästä.

keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Kysely nuorten somen käytöstä


Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut yhdessä ebrand Suomi Oy.n kanssa haluavat jälleen selvittää nuorten somen käyttöä. Kohderyhmänä ovat Suomessa asuvat 13-29 -vuotiaat nuoret. Tuloksena kyselystä tehdään ilmaisjakeluun tuleva opas nuorten somen käytöstä.

Kyselyn täyttäminen kestää vain noin 5-10 minuuttia ja kysely tulee tehdä loppuun asti. Kaikkien osallistujien kesken arvotaan palkintoja, joten oma vastaus kannattaa käydä jättämässä.

Kyselytutkimusta täyttämään pääset klikkaamalla tästä.

tiistai 17. toukokuuta 2016

Nuorten käsityksiä työelämästä

Paikkaauki.fi -sivustolla uutisoitiin 11.5. tutkimuksesta, jossa selvitettiin työttömien nuorten suhtautumista työelämään. 85% vastanneista nuorista kertoi hakevansa töitä aktiivisesti ja moni oli valmis  tekemään mitä tahansa työtä, missä olisi säännölliset tulot.  Huolestuttavaa on kuitenkin tieto, että 30 % 18-30-vuotiaista nuorista ei vielä ole ollut varsinaisessa työssä koskaan. Samaten nuorten työttömyyden keskimääräinen kesto oli kasvanut muutamassa vuodessa 11 kuukaudesta aina 18 kuukauteen. Tämä on suuntaus, johon olisi hyvä löytää ratkaisuja. Jos työelämään ei pääse mukaan tai muutaman kokeilun jälkeen siitä tippuu poies, ei paluu aina ole helppoa. 

Nuorisotyöttömyydestä keskustellaan tänään Twitterissä Paikka auki -avustusohjelman nuorten johtoryhmän aloitteesta. Keskustelun alustana toimii Twitter ja keskustelua käydään klo 12.00-12.45. Aiheeseen liittyvät keskustelut löytyvät tunnisteella #Paikkaauki. 

Lisätietoa tutkimuksesta, joka teetettiin työttömille nuorille, voit lukea klikkaamalla tästä.

Ohjeet Twitter chattiin osallistumisesta voit lukea klikkaamalla tästä.

maanantai 16. toukokuuta 2016

Vaihtoehtoja vammaispalveluiden säästöihin

Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti 12.5., että he ovat nimenneet Kalle Könkkölän selvittämään vammaispalveluihin kohdistuvia säästöjä. Lähtökohta on kuitenkin taata riittävät palvelut vammaisille ja pitkäaikaissairaille myös tulevaisuudessa. 

Selvitysmiehen tulee arvioida ainakin seuraavat asiat toimeksiannossa:

  • arvioi ehdotustensa kustannusvaikutukset asiakkaille ja palveluista vastaaville toimijoille yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa
  • laatii ehdotustensa pohjalta vammaispalveluja koskevan erityislain soveltamisalaa koskevat säännösehdotukset sekä
  • arvioi, onko nykyinen vammaispalveluja koskeva asiakasmaksulainsäädäntö tarkoituksenmukainen

Tuloksia tullaan hyödyntämään vammaislainsäädännön uudistamisessa, joten niillä on merkitystä.  Könkkölä haluaa tehdä selvitystyötä avoimin mielin. Siksi on tärkeää, että järjestöjen edustajien lisäksi myös yksityishenkilöt voivat saada äänensä kuuluviin. Könkkölä onkin avannut 15.5. Facebookkiin Selvitysmies-nimisen sivun, jossa jokainen voi kertoa, kuinka säästöjä painottaisi. Keskusteluun kannattaa osallistua ja uusia ratkaisuja keksiä, jotta muutokset olisivat jatkossa toimivia. Selvitysaikaa Kalle Könkkölällä on 15.5.-15.10.2016.

Alkuperäisen tiedotteen pääset lukemaan klikkaamalla tästä.


perjantai 13. toukokuuta 2016

Suomi sitoutui vammaisten henkilöiden oikeuksista tehtyyn yleissopimukseen ja sen valitusmenettelyyn

Ulkoministeriö tiedottaa 12.5.:

Tiedote 90/2016
12.5.2016



Suomi talletti 11.5.2016 vammaisten henkilöiden oikeuksista tehtyä yleissopimusta ja sen valinnaista pöytäkirjaa koskevan ratifioimiskirjansa YK:n pääsihteerin huostaan. Yleissopimus ja sen valinnainen pöytäkirja tulevat näin ollen Suomen osalta voimaan 10.6.2016.

Vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyllä yleissopimuksella luodaan sen sopimuspuolille velvollisuus edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkiöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti heidän ihmisoikeuksiensa ja perusvapauksiensa toteutuminen. Yleissopimuksen ratifioinnilla vahvistetaan vammaisten henkilöiden oikeuksien asemaa nimenomaan oikeudellisesti velvoittavina ihmisoikeuksina samoin kuin valtion velvollisuutta toimia näiden oikeuksien edistämiseksi. Yleissopimuksen johtavana periaatteena on syrjinnän kielto. Valinnaisella pöytäkirjalla perustetaan yksilövalitusjärjestelmä sekä mahdollistetaan vammaisten henkilöiden oikeuksien komitean omasta aloitteesta tapahtuva tutkintamenettely

Kansallisesti yleissopimuksen täytäntöönpanoa varten nimetään yhteystaho ja perustetaan koordinaatiojärjestelmä. Lisäksi nimetään itsenäinen ja riippumaton rakenne, jonka avulla edistetään, suojellaan ja seurataan yleissopimuksen kansallista täytäntöönpanoa.

Yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan ratifiointi valmisteltiin ulkoasiainministeriön johdolla toimineessa työryhmässä. Ratifiointi on edellyttänyt lainsäädäntömuutoksia muun muassa kotikuntalakiin ja sosiaalihuoltolakiin sekä viimeisimpänä kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin.

YK:n yleiskokous hyväksyi yleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan joulukuussa 2006, ja ne tulivat kansainvälisesti voimaan toukokuussa 2008.  Yleissopimuksella on tällä hetkellä 164 ja valinnaisella pöytäkirjalla 89 sopimuspuolta. Yleissopimus on yksi maailman nopeimmin ratifioiduista ihmisoikeussopimuksista.

Lisätietoja: lainsäädäntösihteeri Satu Sistonen, ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikkö, puh. 0295 3517 89.

Alkuperäisen tiedotteen voit käydä lukemassa klikkaamalla tästä.
 




tiistai 10. toukokuuta 2016

Tepsivät teot työelämään

Monissa yrityksissä on jo toimivia käytäntöjä arjen pyörittämiseen, mutta helposti tietoa uhkaa jäädä vain ko. yrityksen tietoisuuteen. Nyt Työ- ja elinkeinoministeriön Yritys-Suomi -sivustolle halutaankin nyt koota tietopankkia, jossa jaettaisiin hyviä käytäntöjä ja yrityksiä työpaikoilta. Osa niistä voi vaikuttaa itsestäänselvyyksiltä, mutta silti ne on hyvä tuoda esiin. Tietopankin idea on, että hyvät käytännöt olisivat kaikkien käytettävissä ja jalostettavissa. 

Mitä sanoisit vaikka tällaisista teoista? Parantavatko ne oloja yrityksissä?

Joustavuus


Olemme työpaikallamme joustavia puolin ja toisin. Työt tehdään kiirehuippuina ja hiljaisempina aikoina pidetään vapaata. Tämä onnistuu, kun on luottamusta.

Keppijumppa


Meillä on heti aamulla yhteinen keppijumppa, jossa tehdään 10 liikettä seitsemässä minuutissa. Tämä on positiivinen, kiva päivän aloitus, joka auttaa kiirehtimään töihin klo 8.15 kun jumppa alkaa! Heti aamusta on virkeä olo, koska veri kiertää niska-hartiaseudulla. Tähän ei mene aikaa kuin seitsemän minuuttia aamusta, mutta säännöllisyys tekee sen tehokkaaksi, eikä työpäivä pirstaloidu aamujumpasta. Kaikille on matala kynnys tulla mukaan. Jumppa sopii kiireiselle, ei matka-aikoja, ei kuluja, ei vertailuja paremmuudesta eikä välineistä!

Työpajatoiminta


Järjestämme työpajatoimintaa eri aiheista, työhön liittyvistä haasteista. Työpajaohjaajat ovat henkilöstöstä. Työpajassa saa vertaistukea, käydään ammatillista keskustelua ja kehitellään haastepankkia. Työpajatyöskentelyn avulla syntyy ratkaisuja ja tulosta sekä sujuvaa työskentelyä yhteistyössä. Onnistumisen kannalta on tärkeätä, että työpajalla on selkeä teema - aiheesta putoamista kannattaa välttää.

Tepsivät teot työelämään -vinkkejä kannattaa käydä lukemassa klikkaamalla tästä. Voit myös jättää sivustolle oman vinkki muiden luettavaksi.

maanantai 9. toukokuuta 2016

Työsopimuksissa on eroa

Yle uutisoi 6.5. kesätyöntekijöiden työsopimuksista, mutta toki samalla tavalla tulee olla tarkka sopimisesta milloin tahansa työsopimusta tehdessä. On aina hyvä tsekata, että onko työsopimus esimerkiksi nollatuntityösopimus, jolloin työnantaja voi määrittää minimaalisenkin tuntimäärän työntekijälle. Käytännässä töitä on siis aina työnantajan tarpeen mukaan ja tällaisella sopimuksella työskentelevä on muita epävarmemmassa asemassa. Myös sairausajalta ei välttämättä saa mitään korvauksia ja lomarahojenkin maksu voidaan välttää, jos työntekijälle ei kerry riittävästi työtunteja, että vuosilomaa syntyisi. Tällainen sopimus on siis hankala työntekijälle ja silti sitä purkaessa voi työntekijä joutua itse karenssiin.

Toinen haastava työsopimuksen muoto voi olla provisiopalkkaus. Palkka perustuukin esimerkiksi myytyihin tuotteisiin ja myynnin jäädessä vähäiseksi, voi tulotaso olla heikko. Toisaalta taitava myyjä  voi tienata paljonkin, mutta moni jää helposti tavoitteista, jos kokemusta ei ole. Kannattaa siis olla tarkkana, että millaisen työsopimuksen tekee ja provisiopalkkauksessa tsekata vielä palkansaannin ehdot. Ettei tule yllätyksiä jälkikäteen, kun kesätyötuloilla pitäisi omat kulut kustantaa ja palkkaa ei tulekaan.

Ylen akuperäinen artikkeli kannattaa käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

perjantai 6. toukokuuta 2016

CV-koulu: Kielitaito

Monissa ammateissa tarvitaan kielitaitoa, joten se on hyvä näyttää toteen. Kielitaidon suhteen kannattaa olla jollain tapaa kriittinen omaa osaamistaan kohtaan. Jos et ole käyttänyt ruotsin kieltä vaikkapa yli kymmeneen vuoteen, ei se ehkä ole samalla tasolla kuin aikanaan. Monissa työpaikoissa, missä kielitaitoa vaaditaan, voidaan osa haastattelusta hoitaa monikielisesti. Silloin viimeistään selviää kielitaidon oikea taso. Joten hakiessasi paikkaan, missä kielitaitoa kysytään, varaudu todistamaan osaamisesi taso tavalla tai toisella.

Kuinka sitten merkitä kielitaito? Yleensä käytetään varsin simppeliä tapaa ilmaista kielitaito. Se siis avataan muutamalla sanalla. Ja listaus kannattaa laittaa niin, että ylimpänä on oma äidinkieli ja sen jälkeen kielet esimerkiksi osaamisjärjestyksessä tai siinä järjestyksessä, missä niitä työssä saatettaisiin tarvita. Erikseen voi vielä luetella, että kuinka hyvin osaa puhua ja kirjoittaa ko. kieliä, jos tällä on merkitystä. Ja jos todellakin osaat vain perusfraaseja vieraasta kielestä, on kyseessä alkeet. Silloin kieliopissa voi olla isojakin puutteita ja saatat hallita vain kohteliaat tervehdykset ja keskustelun yleisellä tasolla.

Esimerkkejä, kuinka oman kielitaidon voisi tuoda esiin:
Suomi, äidinkieli
Englanti, erinomainen puhuttu ja hyvä kirjoitettu kieli
Ruotsi, tyydyttävä puhuttu ja kirjoitettu kieli
Saksa, alkeet
Espanja, alkeet

Kuinka analysoida oma kielitaito? Opetushallitus on ainakin omiin kielitasotesteihinsä laatinut kolmiportaisen taitotasokuvauksen, jota voi käyttää myös oman kielitaidon arvioinnin pohjana. Pääset taitotasiokuvauksiin klikkaamalla tästä. Tuo jako selventää mielestäni hyvin sitä, että onko oma kielitaitoa esimerkiksi hyvä vai erinomainen.

Ja ai niin..! Muista myös se, että jos haet ulkomaille töihin, olisi koko CV hyvä olla kirjoitettu sillä kielellä, millä työhakemuskin oli. Tällä pystyt jo osoittamaan, että tarvittava kielitaito on sinulla hallussa.

keskiviikko 4. toukokuuta 2016

Kesäduunari-info neuvoo

Jos olet ensimmäistä kertaa menosa kesätöihin tai muuten tunnet epävarmuutta jostain työsuhteeseen liittyvästä asiasta, voit kysyä neuvoa aina kesäduunari-infosta. Se on palvelu, jossa neuvotaan työsuhteeseen kuuluvista asioista, kuten palkoista, työvuoroista tai työsopmuksesta. Kesäduunari-info on auennut 2.5. ja se on avoinna aina 2. syyskuuta asti. Palvelun takana ovat työnantajajärjestöt SAK, STTK ja Akava.

Neuvoja voit kysyä usealla eri tavalla:

Lisätietoa palvelusta voit käydä lukemassa muun muassa TE-palveluiden sivuilta klikkaamalla tästä.

tiistai 3. toukokuuta 2016

Kenellä on oikeus avustajaan?

Yle uutisoi 1.5. Mikaelista, joka käy Vantaan kaupungin kanssa läpi kiistaa, että onko hänellä oikeus henkilökohtaiseen avustajaan vai korvataanko se perhehoitajalla. Kun hänellä on henkilökohtainen avustaja töissä, toimii Mikael itse tämän työnantajana ja liikkuminen  esimerkiksi kaupungilla on mahdollista. Perhehoito taas sitoo henkilön kotiin illoiksi ja viikonlopuiksi, joten hänen oikeuttaa liikkumiseen rajoitetaan vain siksi, että hänellä on avustajatarve. 

Mikä sitten on perhehoidon ja henkilökohtaisen avustajan välinen ero? Invalidiliiton lakimies Akaan-Penttilä selittää asian näin:

" Henkilökohtainen apu on tarkoitettu mahdollistamaan vaikeavammaisen ihmisen omat valinnat ja hänen itsemääräämisoikeutensa. Hän määrittelee itse avun tarpeen, tilanteet ja ajat. Perhehoito on kodinomaista hoitoa, joka annetaan neljän seinän sisällä. Koska kyseessä on hoito, se lähtee hoitajan näkökulmasta."

Käytännössä siis itsemääräämisoikeus vähenisi ja onko se sitä mitä me haluamme? Että ihmisten elämää määritellään viranomaistahojen puolelta ja heidän omista toiveistaan tulee irrelevantteja. Samaan aikaan henkilökohtaisten avustajien työoloja halutaan heikentää, sillä perhehoitajina he eivät tule saamaan lomarahoja tai yölisiä. Eli sen lisäksi, että pitkäaikaissairaiden ja vammaisten itsemääräämisoikeutta halutaan rajoittaa, heikennetään myös työntekijöiden tulotasoa, sillä henkilökohtaisen avustajan saama tuntipalkka ei monissakaan kunnissa ole kovin suuri.

Ylen alkuperäinen juttu kannattaa käydä lukemassa klikkaamalla tästä.