perjantai 29. huhtikuuta 2016

Somessa eletään hetkessä

Yle uutisoi 15.4. livestraumuksien suosion kasvusta sosiaalisessa mediassa. Viestintä somessa on siirtynyt nopeampaan suuntaan ja usein streamaukset ovat nähtävissä vain tietyn aikaan. Suosiota kasvattaa varmasti osaltaan streamausohjelmien helppokäyttöisyys, kun ne pyörivät kännyköillä ja kulkevat mukana koko ajan. Samaan aikaan on vähentynyt videoiden laadun merkitys, sillä videopätkiä ei enää yleensä leikellä ja muunnella ennen julkaisemista. Tokin näin tehdää vielä  usein Youtubessa ja/tai Vimeossa julkaistuissa pätkissä, mutta Periscope ja Snapchat luottavat enemmän hetkessä elämiseen.

Ylen alkuperäinen juttu kannattaa käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

torstai 28. huhtikuuta 2016

Sananen työnäytteestä

Sitra on avannut blogissaan 13.4. työnäytettä enemmän. Työnäytettä tarkennetaan ja suunnitellaan vielä, joten mitään täysin varmaa siitä ei ole. On ehdotettu sille maksimikestoa 3-4 kuukautta, mutta samaan aikaan joudutaan miettimään, että se ei ole firmojen tapa saada hetkeksi ilmaista työvoimaa kiireisimpään aikaan. Eli käytännössä sen tulisi perustua vapaaehtoisuuteen eikä ketään voisi pakottaa siihen. Kuitenkin työntekijän vakuutusturvaa ja mahdollista kulukorvausta joudutaan miettimään. Jos vaikka työnäytepaikka olisi kauempana ja kulkeminen sinne maksaisi, voisiko kuluista saada asianmukaisen korvauksen? Tämä kaiketi olisi toivottavaa, että työnäytteellä ei ole heikentävää vaikutusta. Toisaalta on hieman huolestuttavaa, että blogikirjoituksessa piilotyöpaikkojen määrä arvellaan suureksi ja se saattaa vielä kasvaa. Ja ongelmalliseksi asian tekee sen, että liikkuvuus näihin työpaikkoihin tulee usein toisista työpaikoista eikä työttömien parista. Eli jo työssäolevat työllistyvät, mutta työttöminä olevat jäävät nuolemaan näppejään. Huolestuttava trendi, joka toivottavasti saadaan katkaistua. 

Kirjoitus kannattaa käydä lukemassa sitä voi myös kommentoida Sitran sivuille. Blogikirjoitukseen pääset klikkaamalla tästä.

keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

CV verkkosivuille

Netin syövereistä löytyi CV, jonka tekijä osoittaa samalla taitojaan omasta tekemisestään. Verkkosivuilla vierailija pelaa ikään kuin peliä CV:llä ja näkee uusia puolia CV:n tekijästä. Hauska idea, joka varmasti  pelisuunnittelun alalla ainakin voisi herättää kiinnostusta. Jos on visuaalisia taitoja, niin niitä kannattaa tuoda esiin myös jo omassa ansioluettelossa. Elävöittää voi jopa paperiversiota uudenlaisella suunnittelulla ja/tai väreillä. Mutta tämä inspiroiva CV kannattaa käydä vilkaisemassa klikkaamalla tästä.

maanantai 25. huhtikuuta 2016

Kesätyöstä kaikki irti

RAY:n rekrytoija kertoo Kesäduuni-kampanjan sivuilla,  kesätöistä ja niihin suhtautumisesta. Hän kannustaa ottamaan kesätyöt kokemuksena, missä voi kokeilla mahdollisesti omaa tulevaa alaa tai testata uutta alaa, mikä voisi kiinnostaa. Kesätyö voi myös olla väylä joillekin nuorille saada töitä myös opintojen ohessa tai se voi aina johtaa myös pysyvään ammattiin. Koskaan ei voi tietää ennalta ja kuitenkin jokainen työkokemus on hyvästä, kun ei ole vielä monissa työpaikoissa ollut. 

Koko kirjoituksen sekä RAY:ssä työskentelevien uratarinoita voit käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

perjantai 22. huhtikuuta 2016

TE-toimistojen työtarjoukset

Viime aikoina on uutisoitu paljon, kuinka TE-toimistojen työtarjoukset yleistyvät työnhakijoille ja niihin suhtaudutaan vain ärtyneesti. Varmasti työtarjous herättääkin turhautumista, jos se ei tunnu ollenkaan omalta jutulta. Tällaisia tarjouksia varmasti tulee eteen, kun TE-toimistojen työntekijöillä ei aina ole aikaa perehtyä laajalty työnhakijan taustoihin. TE-toimistot ovat kuitenkin vastanneet kritiikkiin tekemällä videon, jossa he kertovat työtarjouksista  käyttämällä esimerkkiä, joka työllisti työnhakijan. 

Silloin kun TE-toimiston työntekijä on tutustunut työnhakijan koulutukseen ja kokemukseen sekä toivon mukaan jutellut myös silmäkkäin hänen kanssaan, voi työtarjouksen lähettäminen olla hyväksi. Työnhakijassa voidaan nähdä potentiaalia, mitä hän ei itse vielä tiedä. Siksi olisikin tärkeää, että tukea ja apua on saatavilla työnhakijalle ja että työnhakijalla on mahdollisuus tavata virkailijoita. Työnhakija voi myös vaatia monenlaista tukea itselleen. Muun muassa työhönvalmentajan palveluksia tulisi olla tarjolla, jos työnhakija kokee niitä tarvitsevansa. Myös tietoa alanvaihdosta löytyy ammattilaisilta eikä pelkästään verkkosivuilta. 

TE-toimistojen työtarjouksista kertovan videon voitte katsoa Youtubesta. Olemme upottanee sen tuohon alapuolelle. 


keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Oma ammatti mutkien kautta

Yle uutisoi 16.4. Sebastianista, jolla on ollut pidempi aika löytää oma alansa. Teksti on hyvä osoitus siitä, että joskus kannattaa omaa uraansa hakea, jos siihen vain on mahdollisuus. Vaikka Sebastian ei juuri panostanut peruskouluun ja läpäisi sen rimaa hipoen, on hän saanut kompensoitua koulutustaan aikuiskoulutuskeskuksella. Monelle nuorelle tällainen polku on varmasti tuttu, jos he ovat peruskoulun loppuessa vielä etsineet itseään ja halunneet miettiä rauhassa, mikä ammatti kiinnostaisi. Vaikka tällä haavaa painostetaan, että oma ala pitäisi löytää välittömästi nuorena, on hyvä tiedostaa, että myös muita mahdollisuuksia on ja joskus voi kokeilla eri uria ennen oman alan löytämistä. 

Sebastianin tarina kannattaa käydä lukemassa täältä.

maanantai 18. huhtikuuta 2016

CV-koulu: Työkokemus

CV-koulumme jatkuu ja tänään on aiheena työkokemus eli yksi tärkeimmistä asioista ansioluettelossa. Työkokemuksella näytämme, että mitä olemme tehneet työelämässä ja siksi se on osa-alue, mihin kannattaa panostaa jopa työelämää aloittelevan.

Mitä laittaa työkokemukseksi, kun ei vielä ole monia työsuhteita takana?

Monella nuorella ei työkokemusta ole vielä vuosia, vaan kokemus syntyy opiskelujen ohessa tehdyistä työharjoitteluista ja/tai kesä- tai osa-aikatöistä. Silloin kun ei ole vielä monen vuoden työkokemusta kertynyt, on hyvä näyttää osaaminen työharjoitteluilla, jos nämä ovat osa opintoja. Silloin kirjoitetaan työkokemuksen kohdalle, että milloin ja missä oli työharjoittelussa esimerkiksi osana opintoja. Samalla  myös kannattaa selittää työharjoittelun alle muutamalla sanalla, että mitä työtehtäviä harjoittelussa teki. Sama koskee toki kesätyöpaikkoja. Silloin kun työkokemusta on vähän, jokainen kesätöissä tehty viikko kannattaa merkitä ylös ansioluetteloon. Ja opiskelujen ohella tehty osa-aikatyö on myös hyvä laittaa ylos, vaikka se ei omalta alalta olisikaan.

Kun työkokemusta kertyy enemmän, kannattaa alkaa poistaa ensin työharjoitteluja ja kesätöitä pois ansioluettelosta. Mitä enemmän valmistumisen jälkeen saa oman alan töitä, sitä vähemmän lyhyillä kesäajan työsuhteilla on merkitystä. Jos ansioluettelo alkaa paukkua ja venyä liian pitkäksi, kannattaa silloin typistää noista työuran alkupään työpaikoista, jos ja kun kokemusta on jo pidemmistä työsuhteista. Silloin ne toki ovat relevantteja, jos olet vaikka hakemassa työhön, mikä on vaikka samalla alalla kuin aiemmin tekemäsi kesätyöt.  Tällöin ne osoittavat kokemustasi alalta pidemmältä aikaväliltä.

Kuinka merkitä työsuhde?

Tästä olen nähnyt kahta tapaa. Osa merkitsee ansioluetteloon tarkalla päivämäärällä tyyliin 1.1.2015-1.1.2016. Osa taas käyttää kuukautta ja vuotta tyyliin 1/2015 -1/2016. Jos tekee paljon pätkätöitä esimerkiksi useammalle työnantajalle, voi jälkimmäinen tapa olla järkevämpi. Tällöin voi listata ne eri työnantajat, joille on tehnyt keikkahommia tietyllä aikavälillä.  Moni vuokratyötä tekevä tai opettajia sijaistava on usein useamman työnantajan palveluksessa saman vuoden sisällä ja yksittäisen työsuhteen merkitseminen voi olla haastavaa, jos työ kestää aina muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Mutta kumpikin tapa on mahdollinen ja kannattaa käyttää sitä, mikä itselle on se mielekkäin. 

Kaikkiaan työkokemus kohtaan kannattaa panostaa. Koulutuksen lisäksi juuri vuodet työelämässä tiivistävät helpoiten ihmisen osaamisen. Useinhan koulutus ei rajaa täysin tehtäviä töitä, joten työelämä määrittää yhtä lailla osaamista ja kehittää sitä. Tämän on hyvä näkyä ja siksi aina parempi kirjoittaa lyhyesti, mitä työssä on tehnyt. Vertaa vaikka kahta esimerkkiä alla, kumpi kertoo työnhakijasta enemmän?

1/2015-1/2016 Toimistosihteerinä xxx:ssä

Tai

1/2015-1/2016 Toimistosihteerinä xxx:ssä
Toimistosihteerinä työtehtäviini kuului myynti- ja ostoreskontran hoito sekä asiakaspalvelusta huolehtiminen. 

Muista siis avata ja kertoa auki osaamisesi! Ei työnantaja sitä muuten tiedä!

perjantai 15. huhtikuuta 2016

Potkua näkymiseen -koulutus Lappeenrannassa

Lappeenrannassa järjestetään torstaina 2.6. Potkua näkymiseen -koulutus Scandic Patriassa. Päivää järjestävät yhteistyössä Duunimentori-hanke ja Nuorisoyhteistyö Seitti. Koulutus on tarkoitettu työnhakijoille, opiskelijoille ja työnhaun parissa työskenteleville ammattilaisille. Päivä alkaa aamukahvein klo 8.30 ja jatkuu aina klo 15 saakka. Päivän aikana teemoina ovat muun muassa kokemuspuheenvuoro työelämässä olevalta sekä sosiaalinen media työnhaun tukena. Ilmoittaudu mukaan 13.5. mennessä Lyytin kautta. Ilmoittautuminen tapahtuu osoitteessa https://www.lyyti.in/Potkua_nakymiseen_Lappeenrannassa_1536.

Osallistujilla on mahdollisuus myös osallistua vapaamuotoisempaan iltatilaisuuteen Kehruuhuoneella klo17.30-21.00. Luvassa on rennompaa hengailua, keskustelua tärkeistä teemoista sekä hyvää ruokaa. Sekä Kehruuhuone, että Scandic Patria ovat esteettömiä tiloja. Sekä koulutuspäivään että iltatilaisuuteen osallistuminen ovat maksuttomia osallistujille.

torstai 14. huhtikuuta 2016

Työvoimapolitiikkaa uudistetaan

Helsingin Sanomat uutisoi 12.4., että hallitus aikoo uudistaa työvoimapolitiikkaa ja luoda 110 000 uutta työpaikkaa Suomeen. Tämän arvioidaan onnistuvan muun muassa sillä, että työpaikkoja tulee ottaa vastaan aiempaa alemmalla kynnyksellä ja työmatkan pituuden aiheuttamaan työstä kieltäytymiseen kaavaillaan kai muutoksia. Yrittäjyyteen halutaan kannustaa myös, jotta osa-aikainen yrittäjyys olisi aiempaa helpompaa. Sitä ei uutisoinnissa kerrottu, että muuttuukö työttömyysturva josutavammaksi ja mahdollistaa yrittämisen vai muuttuuko yrittäjänä status kokonaan.

Työttömät voisivat myös suorittaa työnäytepalvelua yrityksille, jolloin ja näyttävät osaamistaan. Nähtäväksi jää, onko tämä vain uusi nimitys vanhalle asialle eli työkokeilulle. Paljon ajatuksia suunnitelmat herättävät ja toivottavasti ne todellakin lisäävät työllisyyttä ja että työnteosta tulee kannattavaa työntekijälle.

Alkuperäinen juttu on luettavissa klikkaamalla tästä.

tiistai 12. huhtikuuta 2016

Duunimentori Allianssi-risteilyllä!

Huomenna se lähtee Helsingin satamasta. Nimittäin laiva, millä Allianssin jäsenjärjestöt ja nuorisotyöntekijät seilaavat Itämerellä vuorokauden ajan. Risteilyllä on luvassa paljon tietoa nuorisotoimintaan liittyvistä jutuista. Myös Duunimentori järjestää siellä työpajan yhdessä Invalidiliiton ja Näkövammaisten liiton kanssa. 

Utopiaa nuorisotyössä

Onko nuori rullatuolipotilas yrittänyt sisään nuokkarille?
Sohiko joku valkoisella kepillä oven karmeja koiran kanssa?
Millä keinoin päästään siihen, että nuorisotyö on yhdenvertaista ja tavoittaa kaikki nuoret?

Tule mukaan työpajaan keskustelemaan tulevaisuuden uhkakuvista ja utopioista nuorisotyössä ja nuorten työllistymisessä. Keskustelun tukena menetelmänä käytetään tulevaisuustaulukkoa utopioista ja dystopioista.

Työpajan lisäksi meidät löytää 7-kannelta, missä pidämme esittelyinfoa. Tule juttelemaan lisää ja risteilyllä nähdään!


perjantai 8. huhtikuuta 2016

Cyborgien olympialaiset tulevat!

Cyborgien ensimmäiset olympialaiset eli Cybathlonit järjestetään tänä vuonna lokakuussa Sveitsissä. Sen on tarkoitus osaltaan näyttää millaisiksi proteesit ja muut apuvälineet ovat kehittyneet ja kuinka toiminnallisia ne voivat olla. Cybathlonissa proteeseja testataan muun muassa toimivuudessa ja toiminnallisuudessa. Tapahtumanjärjestäjä kertoo, että nopeus ja voime on vähemmän merkittävää vartalonhallinnan ja apuvälineen rinnalla. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan  cybathlonia.

Alkuperäinen uutinen on englanninkielellä ja voit lukea sen klikkaamalla tästä. Alla vielä hieno traileri tulevista kisoista.


keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Työpaikat verkostoitumalla

Suomalaiset ilmoittavat usein, että ovat huonoja verkostoitumaan. Silti valtaosa työpaikoista täyttyy muuten kuin avoimen haun kautta. Onko tässä ristiriitaa ja lannistetaanko sellainen ja heti alkuunsa, joka ei syntynyt kultalusikka suussa? Totta on, että joillakin aloilla hyvät osaajat suorastaa revitään töihin. Jos tällainen henkilö on vielä hyvä tiimityöntekijä, niin hänelle on ura silattuna. Sitten on monia, joilla erinäisiä pätkätöitä taustalla eikä yhtenäistä työhistoriaa. Voi olla, että samassa paikassa on oltu aina vain pari kuukautta kerrallaan, jolloin verkoston kehittyminen on jäänyt vaillinaiseksi, kun valtaosa työelämän kontakteista on vain satunnaisia tuttuja. 

Verkostoja voi onneksi kehittää. Olen kuullut tapauksia, missä opiskelukaveri tarjosi toiselle työpaikkaa, kun oli itse saanut vakinaisen homman ja etsi luotettavia työntekijöitä. Eli koulumaailman verkostot toimivat. Toisaalta olen kuullut tapauksista, missä harrasteesta on tullut työ, jolloin ne vapaa-ajan verkostot ovatkin olleet avainasemassa työllistymisessä. Onkin tärkeää muistaa, että verkosto voi olla paljon muutakin kuin työpaikalla syntyvät. Kun haemme töitä avoimesti ja kerromme tilanteestamme, voi joskus olla tuuria matkassa ja pelkästään oikeat kontaktit poikivat jotain. Näin on itsellekin omalla uralla käynyt muutaman kerran. Toisaalta olen saanut useamman työpaikan myös perinteisen hakemisen kautta eli en väheksyisi sen merkitystä edelleenkään. 

Sitran alkuperäinen juttu kannattaa käydä lukemassa klikkaamalla tästä.


tiistai 5. huhtikuuta 2016

Sairaslomatodistukset työyhteisössä

Akavan erityisalojen asiantuntijoilta oli kyselty, että kenellä on oikeus nähdä sairasloamtodistukset työyhteisössä. Nyrkkisääntönä on, että Terveystietoja saavat käsitellä vain ne henkilöt, jotka tietojen perusteella valmistelevat tai tekevät työsuhdetta koskevia päätöksiä tai toimeenpanevat niitä. Työkavereille asia ei siis kuulu eikä edes niille esimiesasemassa oleville, joille ko. henkilön työsuhdetta koskevat päätökset eivät kuulu. Hyvä on myös muistaa, että ollessaan pitkällä sairaslomalla määräaikaisessa työsuhteessa ei se saa vaikuttaa saman henkilön palkkaamiseen uuteen määräaikaiseen työsuhteeseen samaan työpaikkaan. Ainoastaan silloin sairaus voi olla peruste palkkaamiselle, jos se estää työskentelyn ko. työtehtävässä. Jos tällaista estettä ei ole, sairaus on yksi syrjinnän peruste, jos sama henkilä ei tule uudelleen palkatuksi aiempaa vastaaviin työtehtäviin.  

Laajempi kiteytys kannattaa käydä lukemassa klikkaamalla tästä. Sieltä löytyy myös tietoa, että kuuluuko pitkäaikaissairauden diagnoosia toimittaa työnantajalle.

maanantai 4. huhtikuuta 2016

Hymiöt työhakemuksessa

Internetin eri sovelluksia käytettäessä on kieliasumme yleensä normaalia vapaampaa. Käytämme paljon hymiöitä ilmaistaksemme mielipiteitämme. On kuitenkin hyvä huomioida, että sama käytäntö ei vielä ole rantautunut työhakemuksiin. Hymiöt ja muut emojit voivat jopa antaa kyseenalaisen kuvan työnhakijasta, vaikka ne olisi tarkoitettu keventämään hakemusta. Kerro mieluummin kaikki sanoin kuin laittamalla :).

Myös oman osaamisen kertominen voi olla haasteellista. Listaamme kyllä hyvin menneet työpaikat ja koulutukset  ansioluetteloon, mutta työhakemuksesta unohtuu helposti kertoa, mitä todella osaamme hakemaamme työpaikkaa varten. Perusfraasit kuten ahkera ja rehellinen eivät vielä anna konkreettista kuvaa työntekijästä. Aina joutuu siis miettimään, että miksi olisi sopivin henkilö hakemaansa työhön ja perustelemaan sen. Geneerisen hakemuksen sijaan kannattaa yksilöidä aina.

Yöe kirjoitti asiasta mielenkiintoisen uutisen 30.3. ja se kannattaa käydä lukemassa klikkaamalla tästä.