torstai 31. maaliskuuta 2016

Kirjoitus näkyväksi

Moni pitää blogia ja toivoo lukijoiden löytävän kirjoituksensa. Yksi hyvä väylä on jakaa blogiosoitettaan eri kanavissa, mutta myös hakukonenäkyvyyteen pystyy panostamaan. Tällöin myös vierailijat löytävät blogin tai muun kirjoituksen netistä helpommin. MyNewsDeskissä on aiheesta hyvä kirjoitus viime vuodelta, mutta aihe on edelleen ajankohtainen. Artikkelissä kiteytetään, että huolellinen otsikointi ja hyvä ingressi eli yhteenveto kertoo jutusta olennaisen. Myös kuvien, videoiden ja kuvaajien käyttö lisää näkyvyyttä. Tärkeintä on kuitenkin, että kirjoita omaa tekstiä, omia ajatuksia eläkä vain lainaile muiden kirjoituksia. Kun omat mielipiteet ovat esillä ja kirjoitustyyli napakkaa, on löydettävyys yleensä parempaa.

Alkuperäinen juttu kannattaa käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Kesätyöpaikka alle tunnissa

Törmäsimme mielenkiintoiseen blogikirjoitukseen Jopport-blogissa, jossa eräs nuori oli hakenut kesätyöpaikkaa aiempina vuosina osin tuloksitta. Nyt hän oli mukana rekry-tapahtumassa, jossa näki samaisen firman olevan esittelijänä. Nuori meni juttelemaan heille ja esittelemään itsensä samalla kun kysyi työnhausta. Hän täytti työhakemuksen ja lähetti vielä pian perään työhakemuksen ja CV:n, joita hän pystyi hieman muokkaamaan ennen lähettämistä älypuhelimellaan. Pian nuori sai vastauksen, jossa hänelle tarjottiin paikkaa. Hän oli tehnyt positiivisen vaikutuksen juttelemalla rekrytoijille sekä näyttänyt olevansa kiinnostunut, kun lähetti työhakemuksensa pian, jolloin kasvot olivat vielä muistissa. Hieno esimerkki siitä, kuinka aktiivisuus auttaa työnhaussa. Myös älypuhelimen hyödyntäminen kannattaa muistaa. Moni meistä on yhdistänyt oman sähköpostinsa puhelimeen, jolloin CV on helppo kaivaa vaikka sähköpostin syövereistä, jos sen on lähettänyt aiemmin eteenpäin. Tällöin se on nopeasti toimitettavissa eteenpäin silloin kun sitä tarvitaan.

Alkuperäinen juttu kannattaa käydä lukemassa Jopportista. Pääset blogipostaukseen klikkaamalla tästä.

torstai 24. maaliskuuta 2016

Mukavaa pääsiäistä!

Duunimentori-hanke haluaa toivottaa kaikille oikein rattoisaa pääsiäistä! Toimistolle palataan jo heti tiistaina 29.3. ja huhtikuun alussa julkaistaan heti seuraava uutiskirje. Jos haluat tilata uutiskirjeen itsellesi, niin laita viestiä osoitteeseen kaisa.karvonen[at]lihastautiliitto.fi. Tiedät sitten missä mennään!

Mutta näiden suloisten ja söpöjen kanien myötä toivotamme kaikille hyvää pääsiäistä! Toivottavasti nämä kanitkin ovat löytäneet ajan mittaan kodin itselleen!


tiistai 22. maaliskuuta 2016

Rehellisyys työhaastattelussa

Oikotien artikkeleissa oli rekrytoijan kirjoittama juttu rehellisyydestä. Rekrytoija kertoi, kuinka virkistävää oli ollut kuulla henkilöä, joka pystyi arvioimaan itseään täysin realistisesti. Hän tiesi, missä oli hyvä ja toi sen esiin, mutta samalla tiesit omat haasteensa. Tällainen kyky kertoa itsestään suoraan ja liikoja pröystäilemättä on arvokasta. Usein väritämme totuutta ja vältämme kertomasta esim. todellista syytä, miksi haluamme vaihtaa työpaikkaa. Ja varmasti valkoiset valheet ovat usein fiksumpia kuin avoimesti kertoa vaikkapa nykyisen työpaikan ongelmista, jos ne ovat se todellinen syy lähtöön. Onhan meillä kuitenkin tietty vaitiolovelvollisuus olemassa aina.

Mutta se, joka osaa itseään arvioida realistisesti voi olla vahvoilla työmarkkinoilla. Kun tiedämme kohdat, mitä pitäisi kehittää ja ne taidot, missä voimme jo loistaa, on oma osaaminen helppo tuoda esiin. Moni rekrytoija kun tulee kuitenkin kysymään kehittämisen kohteita omassa työssä, joten itsensä analysointi on tarpeen. Piristävää oli kuitenkin lukea, että asioiden realistinen esiintuominen oli vain positiivista rekrytoijien näkökulmasta.

Alkuperäisen jutun Oikotien sivuilta voit käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

maanantai 21. maaliskuuta 2016

Oma elämä tuo vapautta

Aspa-säätiön suuntaaja-lehdessä 1/2016 on elämänmakuinen artikkeli nuoresta naisesta, joka kertoo oman tarinansa asumisjärjestelyjen suhteen. Hänen tarinansa on hieno esimerkki siitä, että asumisjärjestelyt ovat järkeviä ja mahdollisia tehdä, kun kunnilla on vain halua tehdä niitä.  Laitosasuminen tai pitkään lapsuudenkodissa asuminen eivät ole todellakaan kaikille niitä oikeita vaihtoehtoja ja moni nuori kaipaa omaa kotia, jossa itsenäistyä omaan tahtiin. Vastuu omasta taloudesta myös kannustaa helpommin opiskelemaan ja sitä kautta on väylä työelämään. Toivottavasti jatkossa kuulemme lisää tällaisia artikkeleita, joissa nuoret kertovat omista ratkaisuistaan omassa elämässään.

Alkuperäinen juttu kannattaa käydä lukemassa Aspa-säätiön sivuilta klikkaamalla tästä.

Instagram muuttuu -hitti vai huti?

Instagram on julkaissut tiedon, että he aikovat muuttaa kuvien näkyvyyttä kuvafeedissä. Tähän mennessä palvelun käyttäjä on nähnyt kuvat aikajärjestyksessä, mutta tähän on tulossa muutos. Instagram haluaa jatkossa arvioida sen, mitä haluamme nähdä ja he tulevat näyttämään enemmän kuvia, joista olettavat meidän pitävän. Onko tässä uhkana, että tilit kera suurien seuraajamäärien ajaat tavankäyttäjien ohi ja ystävät eivät enää näekään toisiensa postauksia helposti? Tämä jää nähtäväksi jo kevään aikana, sillä uudistus halutaan tehdä jo muutaman kuukauden sisällä.

Asiasta tiedotti 16.3. Yle. Alkuperäisen jutun aiheesta voit käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

perjantai 18. maaliskuuta 2016

Snapchat työnhaussa

Sosiaalista mediaa testaavat sekä yritykset että työnhakijat. Aina tulee kokeiltua jotain ja jos se saa suosiota, niin testaajia tulee enemmän ja uusi tapa rekrytointiin on syntynyt ainakin joksikin aikaa. Tällä haavaa puhutaan esimerkiksi siitä, että voisiko Snapchat hyödyttää myös työnhaussa. Siinähän tehdään lyhyitä videoita sekä valokuvia, jotka ovat näkyvissä vain rajoitetun ajan. Mutta koska siinäkin voi videon tehdä, niin sehän on oiva keino tuoda esiin omaa osaamista. Esimerkiksi nuorisoalalle töihin pyrkivälle on varmasti valttia siitä, että hallitsee samoje sovelluksia kuin nuoretkin. Joten oma pikaesittely Snapchatissa voi olla se juttu, jolla erottuu. Ehkä esittelyn voi joutua tekemään useampaan kertaan, mutta toisaalta silloin se pysyy elävänä eikä ole paperista puhutun makuinen. 

Toisaalta Snapchatista kannattaa myös tutkia, että löytyykö sieltä sen alan yrityksiä, mihin haluat töihin. Jos tulos on aikalailla nolla, ei kanava ole paras omaan näkyvyyteen. Mutta jos osumia on useampia, kannattaa siellä itsekin olla aktiivisemmin näkyvissä. Media-alalla Snapchatia jo käytetään sekä osana nuorisotyötä. 

Uranus on kirjoittanut asiasta enemmän ja jos kiinnostaa tutustua Snapchatiin työnhakemisen näkökulmasta, kannattaa artikkeli käydä lukemassa. Artikkeliin pääset klikkaamalla tästä.

tiistai 15. maaliskuuta 2016

Duunitreffeillä nuorille vinkkejä työnhakuun

RAY tiedottaa 14.3.2016:

RAY:n Paikka auki –avustusohjelma järjestää yhdessä Uudenmaan Ohjaamoiden kanssa Duunitreffit 17.3. klo 12-15. Tilaisuus on avoin kaikille 15-30-vuotiaille nuorille, jotka haluavat parantaa mahdollisuuksiaan menestyä työnhaussa tai saada asiantuntijoilta vinkkejä omien vahvuuksien esittämiseen, CV:n kirjoittamiseen tai videohakemuksen tekemiseen.

Duunitreffeillä on paikalla työnhaun asiantuntijoita, jotka eri pisteillä opastavat työnhakuun liittyvissä asioissa ja auttavat nuorta tunnistamaan omat vahvuutensa sekä viestimään näistä. Duunitreffeillä on mukana myös on myös vloggaaja Veronica Verho, joka kertoo omista kokemuksistaan työelämässä.

Duunitreffit järjestetään Helsingin Ohjaamossa, Fredrikinkatu 48. Tilaisuudessa esiteltävät materiaalit ja asiantuntijoiden koostamat vinkit löytyvät tapahtuman jälkeen Paikka auki –avustusohjelman verkkosivuilta http://paikkaauki.fi/.Tilat ovat katutasossa ja esteettömät.

 Tapahtuman mainoksen voit käydä lukemassa täältä.

maanantai 14. maaliskuuta 2016

Lihastautiliitto lähtee chattaamaan työllisyydestä!

Lihastautiliiton ensimmäinen chatti tipahtaa eetteriin 17.3. ja sen aiheena on työllisyys. Chatti avataan kello 16.00 ja keskustelu jatkuu klo 18.00 saakka Lihastautiliiton omien asiantuntijoiden kanssa. Teemana on työllisyys ja yksittäisinä aiheina voidaan käsitellä esimerkiksi kesätöitä, opiskeluasioita, työssä jaksamista ja yrittäjyyttä.

Chattiruutu aukeaa Lihastautiliiton nettisivuston etusivulle (www.lihastautiliitto.fi) hiukan ennen keskustelun alkua, ja chattailemaan pääsee myös liiton Facebook-ryhmän sivulla, josta chatti löytyy välilehdeltä. Chattailu onnistuu myös mobiililaitteilla.

Tervetuloa juttelemaan - klikkaa itsesi mukaan 17.3!

perjantai 11. maaliskuuta 2016

Yhdenvertainen opiskelu

Satakunnan kansa julkaisi 10.3. jutun, jossa näkövammaista opiskelijaa oli syrjitty oppilaitoksessa. Opiskelijalla on käytössään opaskoira, jonka käyttöä on rajattu asuntolassa ja koulussa vedoten koiran olevan työtuvallisuusriski sekä muiden oppilaiden allergian takia. Tästä oli kanneltu yhdenvertaisuusvaltuutetulle ja hänen mukaansa oppilaitos on syrjinyt opiskelijaa. Opiskelija oli saanut käyttöönsä henkilökohtaisen avustajan, mutta tämä ei voi olla paikalla koko aikaa. 

Tilanne on ikävä, mutta Näkövammaisten liiton ja Astma- ja Allergialiiton mukaan voisi olla mahdollista sovittaa opaskoiran läsnäolo yhteen allergiaa sairastavien oppilaiden kanssa. Neuvoja ja ratkaisuja olisi olemassa liitoilla, mutta ilmeisesti heiltä ei ole kysytty lisätietoa ennen päätöksien tekoa. Toivottavasti tämä on yksittäistapaus ja että kenellä tahansa opiskelijalla olisi mahdollisuus suorittaa omat opintonsa. Usein kaikille toimivat ratkaisut eivät ole kovin mullistavia, mutta oikeaa asenetta ne vaativat. Onneksi usein nähdään se vaiva ja mahdollistetaan opiskelu sitä haluavalle. 

Alkuperäisen jutun pääset lukemaan klikkaamalla tästä.

torstai 10. maaliskuuta 2016

Harvinaista elämää

Harvinaista elämää kirja julkaistiin Harvinaisten päivänä 29.2.2016. Kirja kertoo harvinaissairauksien arjesta ja heidän elämästään sairauden kanssa. Kirja on puheenvuoro harvinnaissairaille ja heidän läheisilleen, jotta sairastavan ääni saataisiin kuuluviin. Harvinaiset-verkosto tekee työtä sen eteen, jotta sairastavien ääni ei hukkuisi.

"Kun harvinainen sairaus todetaan, ei tietoa sen vaikutuksista elämään ole välttämättä sen enempää harvinaissairaalla ja läheisillä kuin hoitavalla lääkärilläkään. Ajan mittaan harvinaissairaalle kertyy kokemustietoa sairaudestaan. Tätä kokemustietoa on koottu Harvinaiset-verkoston julkaisemaan kirjaan Harvinaista elämää."

Lue tarkempi esittely kirjasta klikkaamalla tästä .

Itse kirjan voi lukea verkossa pdf:nä. Saat kirjan auki klikkaamalla tästä.

keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Sarkasmi somessa

Sarkasmi on laji, joka helposti ymmärretään väärin. Vaikka näkisimme puhujan ja kuulisimme hänen lakonisen lausahduksen, niin emme aina ymmärrä sanojen merkitystä ja piilotarkoitusta. Tämä voi aiheuttaa ärtymistä ja tuohtumista, vaikka näin ei alunperin tarkoitettukaan.

Silloin kun sarkasmia harjoitetaan kirjoitetussa muodossa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, joudumme olemaan entistä tarkempia. Väärinymmärryksen riski kasvaa, kun kontekstiä ei enää ymmärretä ja yhteys sarkasmin esittäjään on välillinen. Siksi kannattaa olla tarkkana kuinka sanojaan ilmaisee somessa muille, erityisesti tuntemattomille osapuolille. Jo se voi vaikuttaa sarkasmin ymmärtämiseen, että olemmeko samalta paikkakunnalta. Tietynlaisen tavan puhua ja ymmärtää oppii ympäristöstä ja omasta lähipiiristä. Kun samoja ilmaisuja käyttää ventovieraille, voivat he käsittää ne eri tavoin.

Nyt-liitteessä oli 7.3. mielenkiintoinen artikkeli sarkasmista ja sen ymmärtämisestä. Se kannattaa käydä lukemassa, varsinkin jos harrastatte paljon keskustelua somessa. Jutun aiheesta voi lukea netissä osoitteessa http://nyt.fi/a1457321003308.

maanantai 7. maaliskuuta 2016

Haettavana määrärahaa lasten ja nuorten sekä erityistä tukea tarvitsevien suoraan tukemiseen

Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa 1.3.2016:

Sosiaali- ja terveysministeriö julistaa haettavaksi yhteensä 1 100 000 euron suuruisen määrärahan. Määräraha on tarkoitettu erityisen tuen tarpeessa olevien ihmisten suoraan tukemiseen tai lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien tukemiseen.

Erityisen tuen tarpeessa oleviksi katsotaan esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät ja heidän perheensä, päihde- ja mielenterveysongelmaiset, asunnottomat henkilöt tai koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle syrjäytyneet nuoret. Hakija voi esittää myös itse erityisen tuen tarpeessa olevaa kohderyhmää. Määräraha on tarkoitettu tukea tarvitsevan kohderyhmän suoraan tukemiseen, kuten ruoka- ja vaateapuun tai toimintaan, jonka tarkoituksena on yhteisöllisyyden sekä ihmisten ja perheiden toimintavalmiuksien tukeminen. 

Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien tuki on tarkoitettu tukemaan sellaisia lapsia, nuoria ja perheitä, joilla ei ole esimerkiksi harrastuskustannusten vuoksi mahdollisuutta osallistua harrastuksiin. Tukea voidaan tarjota esimerkiksi järjestettyinä liikunta- tai muina harrastusmahdollisuuksina tai rahallisina avustuksina harrastemaksuihin ja tarvittaviin välinehankintoihin.

Ketkä voivat hakea määrärahaa?


Määrärahaa voivat hakea yleishyödylliset järjestöt, yhdistykset tai muut yleishyödylliset yksityiset oikeushenkilöt, kuten sosiaaliset yritykset. Määrärahaa hakevan yrityksen tulee olla voittoa tavoittelematon. Yksityishenkilöt eivät voi hakea määrärahaa. Hakemuksen voi tehdä vähintään viidestä eri hakijasta koostuva ryhmä, jonka tulee toimia valtakunnallisesti tai mahdollisimman laajalla alueella Suomessa.

Tavoitteena on, että jaettavana olevaa määrärahaa hyödynnettäisiin pitkäjänteiseen työhön, jonka tarkoituksena on ihmisten arkielämän parantaminen ja tukeminen, syrjäytymisen ja yksinäisyyden vähentäminen sekä osallisuuden edistäminen. Suomessa esimerkiksi ruoka-apuun turvautuvista ihmisistä moni on kasautuneesti huono-osainen. Heillä on niin taloudellisia, sosiaalisia kuin terveydellisiäkin ongelmia. Lisäksi lähes neljännes heistä kokee itsensä yksinäiseksi.

Määrärahan hakuaika ja -ohjeet


Lue määrärahan hakuilmoitus kokonaisuudessaan (Pdf löytyy täältä)

Hakemukset toimitetaan sosiaali- ja terveysministeriön kirjaamoon mieluiten sähköisessä muodossa osoitteeseen kirjaamo[at]stm.fi viimeistään 7.4.2016. Hakemukset voi lähettää myös postitse osoitteeseen STM kirjaamo PL 33, 00023 Valtioneuvosto. Vain oheisella lomakkeella toimitetut hakemukset otetaan huomioon.

    Määrärahan hakulomakkeen voi ladata klikkaamalla tästä.



torstai 3. maaliskuuta 2016

Tapaa Duunimentori Allianssin risteilyllä

Allianssin risteily järjestetään 13.-14.4.2016 ja tänä vuonna myös Duunimentori on mukana messissä! Duunimentori, Invalidiliitto ja Näkövammaisten liitto pitävät yhteistä ständiä, mistä löytyy tietoa nuorten parissa toimiville. Siellä voi myös kokeilla maksutta arpaonneaan, josko voittaisi jotain jännistä palkinnoistamme! 

Ständin lisäksi järjestämme työpajan, joka pidetään risteilyllä ke 13.4. klo 18.30-19.30. Laita siis foliohattu päähäsi ja tule luovimaan itsesi nuorisotyön tulevaisuuteen kertaheitolla!

Utopiaa nuorisotyössä

Onko nuori rullatuolipotilas yrittänyt sisään nuokkarille?
Sohiko joku valkoisella kepillä oven karmeja koiran kanssa?
Millä keinoin päästään siihen, että nuorisotyö on yhdenvertaista ja tavoittaa kaikki nuoret?



Tule mukaan työpajaan keskustelemaan tulevaisuuden uhkakuvista ja utopioista nuorisotyössä ja nuorten työllistymisessä. Keskustelun tukena menetelmänä käytetään tulevaisuustaulukkoa utopioista ja dystopioista.

Ohjelman tuottaa Duunimentori - hanke, Invalidiliitto ja Näkövammaisten liitto ry.

Lisää Allianssi-risteilyn ohjelmaa ja ilmoittautuminen osoitteessa www.alli.fi/risteily

tiistai 1. maaliskuuta 2016

CV-koulu: Koulutus

CV-koulun toisessa osassa puhumme koulutuksen lisäämisestä ansioluetteloon. Ensimmäinen osa käsitteli valokuvaa sekä yhteistietoja. Jos haluat vielä palata lukemaan sen osion ensin, pääset kirjoitukseen klikkaamalla tästä.

Koulutus on usein tärkeä osa työuraamme, sillä se antaa usein perusteen sitä seuraavalle työuralle. Harva enää menee suoraan peruskoulusta työelämään, sillä työnsaanti on myös monilla aloilla vaikeutunut ilman asianmukaista koulutusta. Siksi moni hankkiikin ammatillisen tutkinnon tai muun pätevyyden, joka tarjoaa väylän työelämään. Kuinka siis merkata se ansioluetteloon?

Hyvä ohje on, että laita aina viimeisin tutkinto ylimmäksi. Tutkintonimikkeen lisäksi kannattaa avata hieman tutkintoa. Esimerkiksi pääaine sekä laajimmat sivuaineet kannattaa mainita, sillä silloin työnantaja näkee heti enemmän erikoisalaasi. Myös tutkinnon laajuuden voi halutessaan sanoa opintopisteinä, mutta ei se yleensä ole pakollista. Jos olet suorittanut valmistumisen jälkeen laajoja opintokokonaisuuksia esim. avoimessa yliopistossa, voi ne listata myös koulutuksen alle. Yksittäiset opintopisteet ja lyhyet kurssit sen sijaan voi listata ansioluettelossa omaksi kurssit-kohdakseen.

Jos sinulla on paljon koulutusta peruskoulun jälkeen, ei ansioluettelosta kannata viedä tilaa peruskoulun mainitsemisella. Yleensä perusoletus on se, että jokainen on käynyt peruskoulun loppuun saakka, jos sinulle on kertynyt jo ammattitutkinto sen jälkeen. Siinä vaiheessa jos on vasta käynyt peruskoulun jälkeen lukion tai ammattikoulun, voi peruskoulunkin vielä pitää mukana ansioluettelossa. Mutta kun näiden jälkeen kertyy uusia koulutuksia kenties ylemmillä tutkintoasteilla, menettää peruskoulu merkityksen osana ansioluetteloa. Tämä on näppärä keino ainakin lyhentää omaa ansioluetteloaan, jos tilanpuute uhkaa.

Kirjoita siis koulutus-kohdasta tiivis kokonaisuus, mutta elä unohda avata hieman opintojasi. Usein pelkkä tutkintonimike ei kerro täyttä kuvaa osaamisesta, joten aina voi mainita sivuaineista tai lopputyön aiheesta, jolloin työnantajalla on parempi suunta osaamisestasi.