maanantai 19. joulukuuta 2016

Duunimentori hanke päättyy

Duunimentori-hanke päättyy tammikuussa 2017. Tammikuun aikana on vielä luvassa kuitenkin Duunimentorioppaan julkaisu sekä chatti yhdistyksille työnantajana toimimisesta. Vaikka hanke päättyy, niin tänne blogiin kerätty materiaali sekä verkkosivut ovat jatkossa edelleen olemassa.  Tehtyjä opetusmateriaaleja yhdenvertaisesta työelämästä kannattaa hyödyntää!

Hankkeen työntekijät Iita & Kaisa kiittävät kaikkia vuosien aikana tapaamiaan ihmisiä. Teidän kanssanne on ollut hyvä tehdä yhteistyötä ja edistää pitkäaikaissairaiden ja vammaisten nuorten työllistymistä. Vaikka askeleet ovat välillä tuntuneet lyhyiltä, ovat ne eteenpäin ja vievät kohti yhdenvertaista Suomea. 

Me toivotamme jokaiselle mukavaa joulun aikaa ja vielä tammikuussa meidät tavoittaa hetken aikaa ennen kuin hanke jää elämään vain verkkoon.

 

tiistai 13. joulukuuta 2016

Codebusters ja saavutettava nettimaailma

Näkövammaisten liitto on julkaissut YouTubessa mainion videon, joka kertoo verkkosivujen esteettömyydestä. Monella käyttäjällä voi olla vaikeuksia näkemisen kanssa tai verkkosivujen seuraaminen tuottaa muuten hankaluuksia. Joskus tiedon saaminen tyssää tähän, kun sivustoa ei olekaan rakennettu saavutettavaksi kaikille. Linkitys unohtuu tai teksti puuroutuu koodien sisään. Moni ei ehkä muista ajatellakaan sivustojen saavutettavuutta ja siksi alla oleva video antaa paljon osviittaa asiasta. Katso video läpi ja pohdi, kuinka saavutettavat sivunne on?


Kysymyksiä ja vastauksia TE-toimistojen haastatteluista

Monissa lehdissä on kirjoitettu paljon, kuinka TE-palvelut haastattelevat työttömiä kolmen kuukauden välein heti tulevan vuoden tammikuusta lähtien. Näin tulee olemaan, mutta haastattelu voidaan hoitaa TE-toimistossa käymisen sijaan myös puhelimitse tai etäyhteydellä. Tämä on usein jäänyt huomiotta ja ihmetelty, että pitääkö kaukaakin käydä säännöllisesti toimistossa, vaikka muuten ei asiaa olisi ko. paikkakunnalle. Näihin ja muihin mieltä askarruttaviin kysymyksiin on Työ- ja elinkeinoministeriö laatinut kysymyksiä ja vastauksia -listauksen. Kysymyksistä selviää muun muassa miksi, miten ja kuka haastattelut tulee hoitamaan.

Kysymyksen kannattaa käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

torstai 8. joulukuuta 2016

Omaan työhön vaikuttaminen

Oikotien blogissa oli artikkeli, että työtyytyväisyys lisääntyy, kun omaan työhönsä voi vaikuttaa. Tämä vaikuttaa samalla myös työn tehokkuuteen, kun oma työ koetaan itselle mielekkääksi. On toki töitä, joissa työtehtävät ovat päivästä toiseen samanlaiset, mutta tällaisen ammatit vähenevät koko ajan. Useimmilla työssään on joustamisen varaa ja oman työn suunnittelun myötä voisi saada entistä motivoituneempia työntekijöitä.

Jos oma työ turhauttaa, kannattaa Oikotien artikkeli käydä lukemassa. Pääsen siihen klikkaamalla tästä.

keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Ohjaamo auttaa nuoria

Ohjaamoiden konsepti on autta alle 30-vuotiaita nuoria missä tahansa oman elämän ongelmassa. usein neuvoa tullaan kysymään opintoihin tai työntekoon liittyen, mutta aivan yhtä hyvin sieltä saa apua talousasioihin tai oman asunnin vuokraukseen. Ohjaamoista on haluttu tehdä matalan kynnyksen palveluita, jotta jokainen nuori voisi saada sieltä tukea. Konsepti on niin hyvä, että tällä haavaa siitä ollaan kiinnostuneita viemään ulkomaille.

Ohjaamoita on eri puolella Suomea jo 30, mutta moni niistä on vielä sijoittunut Etelä-Suomeen. Toivottavasti hyvä malli leviää Suomessakin, jotta pienemmätkin paikkakunnat saisivat omia ohjaamoita. Toivotaan, että ministeriöt tukevat uusienkin ohjaamoiden perustamista, sillä neuvojen takia harvoin lähdetään toiselle paikkakunnalle saakka.

Helsingin Sanomat tekivät uutisoinnin Ohjaamoiden palveluista 25.11. Voit käydä lukemassa alkuperäisen jutun klikkaamalla tästä.

maanantai 5. joulukuuta 2016

Ei asemaa yhteiskunnassa

3.12. vietettiin Kansainvälistä  vammaisten päivää ja Suomessakin järjestettiin paljon tilaisuuksia ja tapahtumia päivän tiimoilta. Yksi olennainen asia on vammaisten asema yhteiskunnassa. Suomessa tätä keskustelua käydään paljon ja asioissa on vielä paljon korjattavaa. Samaan aikaan pitäisi muistaa, että on olemassa maita, missä asiat ovat todella paljon huonommin. Siellä vammaisten paikka voi kodin ja perheen sijaan olla aina laitos. Tämä ei tarkoita, että Suomessa pitäisi tyytyä johonkin vain muistaa, että Suomen lisäksi kehitettävää on muuallakin.

Väestöliiton blogissa oli juttua Tadjikistanista, jossa vammaiset lapset annetaan jo pieninä laitoksen kasvatettavaksi. Osin tapa on uskomusta siitä, että laitoksessa lapsi saa paremmat mahdollisuudet elämään, kun häntä kuntoutetaan. Hän ei kuitenkaan pääse koskaan osaksi muuta yhteiskuntaa, vaan elää laitoksessa.  Toisaalta perheiden syy antaa lapsensa pois on taloudellinen. Vammainen lapsi voi olla syy avioeroon, jolloin naisella ei ole mahdollisuutta elättää erityistä tukea tarvitsevaa lasta itsensä lisäksi. Tadjikistanissa oli järjestetty työpaja, jossa vammaiset naiset saivat tietää enemmän oikeuksistaan. Kokemus oli ollut osallistujille voimauttava.

Suomen YK-Liitto on tehnyt listauksen faktoista vammaisuuteen liittyen. Tiesitkö näitä:
  • WHO:n ja Maailmanpankin arvion mukaan maailmassa on yli miljardi vammaista henkilöä, mikä vastaa noin 15 prosenttia koko maailman väestöstä.
  • Noin 80% miljardista vammaisesta henkilöstä asuu matalan tai keskitasoisen tuloluokan maissa, missä terveydenhuolto ja sosiaaliset palvelut eivät useinkaan ole kaikkien kansalaisten saatavilla.
  • Maailmassa joka neljännessä kotitaloudessa asuu vammainen, mikä tarkoittaa sitä, että 2 miljardia ihmistä päivittäin on tekemisissä vammaisten kanssa.
  • 80 prosenttia vammaisista elää köyhyysrajan alapuolella.
  • 90 prosenttia kehitysmaiden vammaista lapsista ei käy koulua ja arvioiden mukaan vain joka sadas aikuinen vammainen on lukutaitoinen.
  • Vain 3-4 prosenttia kehitysmaiden vammaisista hyötyy tällä hetkellä kehitysohjelmista
Väestöliiton blogikirjoituksen voit käydä lukemassa klikkaamalla tästä
Suomen YK-liiton sivuilta jutun Kansainvälisestä vammaisten päivästä voit lukea klikkaamalla tästä.

keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Itsensä brändääminen somessa

Joillekin somessa pyöriminen on niin luonnollista, että sitä kautta voi brändätä itseään myös työnhakijana. Jos vierastat somea tai käytät vain yhtä kahta sovellusta, on brändääminen edelleen mahdollista. Silloin näkyvyys on vain rajatumpaa ja sehän riittää, että se kiinnostunut työnantaja törmää profiiliin töitä hakiessa.

Jos sosiaalista mediaa haluaa käyttää työnhaussa, tulee ensiksi päivittää omat someprofiilit. LinkedIn on hyvä saattaa ajan tasalle sekä valikoida ne kanavat, missä haluaa näkyä. On se sitten blogi tai YouTube, aktiivisuutta tarvitaan. Vuoden vanhalla profiililla ei pötkitä pitkälle. Jos taitoa vain on, niin omien verkkosivujen tekeminen voi myös olla taito näyttää osaamistaan. Muistaa vain sen jälkeen vielä levittää tietoa verkkosivuista eri somekanavien kautta.

Kaikkiaan itsensä brändäys sosiaalisessa mediassa vaatii järjestelmällisyyttä ja aikaa. Harvalle näkyminen tapahtuu yhdessä hetkessä. Sen sijaan brändäämistä joutuu tekemään pitkällä aikavälillä ja kannattaakin laittaa itselle ylös, milloin päivittää kanavia, jotta ne uudistuvat aina edes hieman. 

Lue alkuperäinen juttu itsensä brändäämisestä klikkaamalla tästä.

tiistai 29. marraskuuta 2016

Snapchat työnhaussa

Voiko Snapchatista olla hyötyä työnhaussa? Ei varmasti kaikilla aloilla, mutta moni yritys on lähtenyt kokeilemaan sitä ja nuorisopuolella sovelluksen osaaminen voi olla etu. Jos Snapchattia käyttää yksityiskäyttöön ja siellä jakaa materiaalia elämästään vapaasti, kannattaa työnhakua varten luoda sitten toinen tili. Snapchatin ongelma on, että siellä julkaistut jutut eivät ole kauaa näkyvissä, joten aktiivisuutta se vaatii. Työnantaja ei paljon saa irti, jos käy katsomassa tyhjää profiilia. Snapchatin lisäksi joutuu usein käyttämään muita kanavia, jotta tili löydetään ja se saa riittävää näkyvyyttä. Toisaalta näkyvyyttä saa lisää, jos käy kommentoimassa esimerkiksi työnantajien postauksia.

Jos sinulle on Snapchat jo ennestään tuttu sovellus, kannattaa käydä lukemassa vinkkiä kuinka Snapchat auttaisi työnhaussa. Pääset vinkkeihin klikkaamalla tästä.

maanantai 28. marraskuuta 2016

OECD: Irtisanotut työllistyvät Suomessa keskimäärin nopeasti uudelleen

Työ- ja elinkeinoministerö tiedottaa 24.11.:

OECD: Irtisanotut työllistyvät Suomessa keskimäärin nopeasti uudelleen

Suomen työmarkkinamalli on osoittautunut viime vuosina melko joustavaksi, arvioi OECD. Irtisanotuksi joutuminen on Suomessa kansainvälisesti verraten yleistä, mutta suurin osa löytää uuden työn nopeasti. Yli 55-vuotiaiden irtisanottujen ja pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen tulisi kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota. 

OECD julkaisi 24.11.2016 maaraportin, jossa analysoidaan Suomen työmarkkinoiden toimintaa irtisanomisen ja uudelleen työllistymisen näkökulmasta sekä työllistymistä tukevia politiikkatoimia.

Suomessa irtisanotaan joukkoirtisanomisen tai yrityksen sulkemisen seurauksena vuosittain noin 5,5 prosenttia työntekijöistä, jotka ovat olleet vähintään vuoden vakituisessa työssä. Kyselytutkimuksen mukaan lähes viisi kuudesta irtisanotusta löytää uuden työn vuoden sisällä. Vain Ruotsissa on verrattavissa olevista OECD-maista yhtä korkea uudelleentyöllistymisaste kuin Suomessa.

Kuten muissakin OECD-maissa, uudelleentyöllistyminen on Suomessa harvinaisempaa yli 55-vuotiaiden ja alle 25-vuotiaiden ikäluokissa. Uuden työpaikan löytävät epätodennäköisemmin irtisanotut, joiden koulutustaso on matala tai jotka työskentelevät teollisuudessa.

Suosituksena aktiivinen työvoimapolitiikka

OECD arvioi, että Suomen työmarkkinamalli toimii hyvin suurimman osan työvoiman näkökulmasta. Etenkin vanhempien irtisanottujen tai pitkäaikaistyöttömien tapauksessa mallissa olisi kuitenkin kehitettävää.

Raportissa todetaan, että julkisten työvoimapalvelujen rahoitus on Suomessa montaa OECD-maata matalammalla tasolla. OECD kehottaakin Suomea lisäämään julkisten työvoimapalvelujen resursseja sekä kohdistamaan niitä nykyistä enemmän potentiaalisten pitkäaikaistyöttömien tunnistamiseen aikaisessa vaiheessa. Lisäksi OECD suosittelee, että irtisanottujen työntekijöiden palveluja tehostettaisiin rahoittamalla palvelut tulosperusteisesti.

OECD pitää Suomen työttömyysetuusjärjestelmää kattavana ja melko tehokkaana. Sen mukaan etuuksien tasoa ei ole Suomessa mahdollista madaltaa selvästi nykyisestä, joten etuuksien saajia tulisi kannustaa työntekoon esimerkiksi tiukentamalla työnhakuun liittyviä velvoitteita.

– On hyödyllistä saada tuoretta tutkimustietoa siitä, miten Suomen työmarkkinat asemoituvat kansainvälisessä vertailussa. Hallituksen työttömyysturvaan ja työvoimapalveluihin tehtävillä uudistuksilla tehdään työn vastaanottamisesta entistä houkuttelevampaa ja tuetaan työttömiä paremmin työnhaussa, oikeus- ja työministeri Jari Lindström sanoo.

OECD julkaisi Suomea käsittelevän Back to Work -maaraporttinsa 24.11.2016 osana yhdeksän maan vertailevaa tutkimusta. Raportin valmisteluun osallistui OECD:n lisäksi Palkansaajien tutkimuslaitos.
OECD:n raportti: Back to Work: Finland – Improving the Re-employment Prospects of Displaced Workers

Lue alkuperäinen uutisointi TEMin sivuilta klikkaamalla tästä.

perjantai 25. marraskuuta 2016

Itsensä motivointi työnhakuun

Pimeys ja talvi vaikuttaa monen mielentilaan ja olo voi tuntua väsyneeltä ja raskaalta. Silloin työnhausta voi tulla entistä tukalampaa, kun tuntuu et energiaa kuluu jo kaikkeen muuhunkin. Kuitenkin hakemuksissa pitäisi olla positiivinen vire, joten itseä täytyy motivoida työnhaussa. Mikä sitten sopii kenellekin? Joku piristyy kävelylenkistä ja toiselle hyvän mielen tuo musiikki, joka auttaa keskittymään. Työnhakua voi ajatella myös pelinä, jossa haluaa pärjätä, jos rakastaa kilpailua. Myös apua kannattaa pyytää, kun silti tuntuu. Jos omat voimat ei riitä, niin ystävät, perhe tai ammattilaiset voivat auttaa. Tärkeintä on kuitenkin löytää se oma tapa, jolla saa itselleen energiaa.

Lue Duunitorin blogista erilaisia vinkkejä itsensä motivointiin kaamoksen keskellä. Pääset lukemaan alkuperäisen artikkelin klikkaamalla tästä.


torstai 24. marraskuuta 2016

Ansiosidonnainen lyhenee

Eduskunta hyväksyi 16.11., että ansiosidonnaista päivärahaa leikataan 500 päivästä 400 päivään. Jos työtön on ollut töissä alle 3 vuotta ennen työttömäksi joutumistaan, maksetaan ansiosidonnaista maksimissaan 300 päivää. Vain yli 58-vuotiailla ansiosidonnaisen kesto pysyy ennallaan. Samalla työttömyyden alussa oleva omavastuuaika nousee viidestä päivästä seitsemään. On aika huolestuttavaa, että tällaisia leikkauksia tehdään ja samalla puhutaan TE-palveluiden lakkauttamisesta kokonaan. Oletetaan, että työnhakijoiden pitäisi olla entistä oma-aloitteisempia työnhaun suhteen, mutta entä jos se ei riitä? Työnhakijoiden joukko ei ole homogeeninen ja se mikä sopii yhdelle ei ole paras kaikille. Huolestuneena tässä seurataan työnhakijoiden tilannetta, sillä helpommaksi se ei ainakaan ole näillä näkymin muuttumassa. Nämä muutokset tulevat voimaan jo ensi vuonna.

Lue kiteytys muutoksista klikkaamalla tästä.

maanantai 21. marraskuuta 2016

Oma ala laskusuhdanteessa

Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee säännöllisesti työelämäbarometrejä, joissa kerrotaan eri ammattien työtilanteista. On aloja, joissa mennään sesongin mukaan ja joiden työtilanne paranee aina vuodenaikojen vaihtuessa. Mutta on aloja, joissa tarjontaa on selkeästi aiempaa vähemmän vuodenajasta riippumatta. Muun muassa yleissihteereitä tarvitaan paljon vähemmän kuin mitä heitä on työnhakijoita. Toisaalta harva koulutus valmistaa vain yhteen työhön. Moni sihteerinä toimiva pystyisi tekemään monenlaisia töitä esimerkiksi järjestöissä. 

Helsingin Sanomat uutisoi töistä, joihin on paljon hakijoita avoimiin paikkoihin nähden. Samassa uutisessa asiantuntijat vinkkaavat erilaisia vaihtoehtoja, kuinka omaa osaamistaan voisi valjastaa erilaisiin töihin. Muuttuvuus onkin päivän sana. Aina ei tarvitse kouluttautua uudelleen, vaan koulutuksessa ja työelämässä saavutettu monipuolinen osaaminen pitää vain muuntaa. Ei se aina helppoa ole, mutta sitä varten toki koulutetaankin nykyään paljon muun muassa TE-palveluissa.

Lue alkuperäinen artikkeli klikkaamalla tästä.

tiistai 15. marraskuuta 2016

Työnvälitys muuttuu

Nyt on jo parin päivän ajan puhuttu Helsingin Sanomien 13.11. julkaisemasta jutusta, jossa puhutaan työvälityksen yhtiöittämisestä. Käytännössä nykyisenkaltaiset työ- ja elinkeinotoimistot lakkautettaisiin ja palvelut ulkoistettaisiin kilpailuttamalla toimijat. Kuinka tämä sitten parantaa palveluita? Hankalaa sanoa. 

Tällä hetkellä isona huolena on esimerkiksi se, että kuinka pitkäaikaissairaat ja vammaiset saavat asianmukaista kohtelua työnhaussa. Tietävätkö ulkoistetut toimijat kaikki tukimuodot, kun nykyiselläkään ei kaikille ole ne selviä käytänteitä. Tällä hetkellähän jo erilaiset koulutukset tehdään ostopalveluina, mutta jatkossa maakunnat kilpailuttaisivat toiminnot kokonaan. Tavoitteena on lisätä vaikuttavuutta ja lisäarvoa eli työttömiä työllistettäisiin aiempaa enemmän. Tuleeko kilpailutuksen osatekijäksi sitten se, että yritykset saavat palkkion vasta kun he työllistävät työnhakijan? Alkaako yritysten kesken sitten kilpailu hyvistä työnhakijoista, joiden työllistäminen on helpompaa? Paljon on kysymysmerkkejä auki ja lisätietoja odotellaan, että kuinka uudistus olisi sitten järkevä.

Alkuperäinen juttu kannattaa käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

Työnvälitys muuttuu

Nyt on jo parin päivän ajan puhuttu Helsingin Sanomien 13.11. julkaisemasta jutusta, jossa puhutaan työvälityksen yhtiöittämisestä. Käytännössä nykyisenkaltaiset työ- ja elinkeinotoimistot lakkautettaisiin ja palvelut ulkoistettaisiin kilpailuttamalla toimijat. Kuinka tämä sitten parantaa palveluita? Hankalaa sanoa. 

Tällä hetkellä isona huolena on esimerkiksi se, että kuinka pitkäaikaissairaat ja vammaiset saavat asianmukaista kohtelua työnhaussa. Tietävätkö ulkoistetut toimijat kaikki tukimuodot, kun nykyiselläkään ei kaikille ole ne selviä käytänteitä. Tällä hetkellähän jo erilaiset koulutukset tehdään ostopalveluina, mutta jatkossa maakunnat kilpailuttaisivat toiminnot kokonaan. Tavoitteena on lisätä vaikuttavuutta ja lisäarvoa eli työttömiä työllistettäisiin aiempaa enemmän. Tuleeko kilpailutuksen osatekijäksi sitten se, että yritykset saavat palkkion vasta kun he työllistävät työnhakijan? Alkaako yritysten kesken sitten kilpailu hyvistä työnhakijoista, joiden työllistäminen on helpompaa? Paljon on kysymysmerkkejä auki ja lisätietoja odotellaan, että kuinka uudistus olisi sitten järkevä.

Alkuperäinen juttu kannattaa käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

maanantai 14. marraskuuta 2016

Mentori tukee työnhaussa

Helsingin Sanomissa on ollut jo vuosi sitten juttua mentoroinnista, mutta aihe on edelleen ajankohtainen. Artikkelissa kerrotaan mentoroinnista, jota vastavalmistunut voi saada jo työelämää nähneiltä Suomen Mentoreiden kautta. Mentori voi auttaa hyvien paikkojen löytämisessä sekä preppaa työhakemuksen ja työhaastattelun kanssa. Mentori voi esimerkiksi auttaa näkemään omat vahvuudet omassa ansioluettelossa ja tuomaan ne esiin työhakemukseen. Usein omalle osaamiselle saattaa olla sokea, joten ulkopuolinen tukija voi avata silmiä.

Juttu mentoroinnista kannattaa käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

perjantai 11. marraskuuta 2016

Hallitus esittää opintotukilain uudistamista

Näillä näkymin opiskelijoille on tulossa muutoksia ensi vuonna muun muassa tukiaikoihin. Korkeakouluopiskelijoilta ollaan lyhentemässä tukiaikaa 64 kuukaudesta 54:ään. Tämä koskisi siis korkeakouluihin tarkoitettua tukiaikaa. Käytännössä tuki olisi lähdes yhden lukukauden aiempaa vähemmän, jolloin oma ala pitää löytää heti. Yhä harvemmalla on taloudellista mahdollisuutta kokeilla eri aloja, vaikka ensin aloitettu osoittautuu itselle sopimattomaksi.

Monelle opiskelijalle positiivinen muutos on se, että he pääsevät valtaosin yleisen asumistuen piiriin. Tämä auttaa erityisesti pienituloisia sekä korkeita asumismenoja maksavia opiskelijoita. Samaan aikaan opintorahan lainasidonnaisuutta kasvatetaan eli jatkossa opiskelija voisi nostaa aiempaa enemmän valtion takaamaa opintolainaa rahoittaakseen omat opiskelunsa. Opiskelijan luottotietoja ei myöskään enää tutkittaisi lainatakauksen yhteydessä. 

Paljon muutoksia on luvassa ja ensi vuonna moni asia on muuttumassa tällä haavaa. Verkkouutisten 3.11. julkaiseman jutun aiheesta pääset lukemaan klikkaamalla tästä.

torstai 10. marraskuuta 2016

Yrittäjyyschat vastaa kysymyksiin yrittäjyyden aloittamisesta

Yritystä!-hanke, Lihastautiliitto ja Neuroliitto järjestävät yhteistyössä 23.11. klo 15-17 yrittäjyys-chatin, jossa voi asiantuntijoilta kysyä yrittäjyyden aloittamisesta. Chatissa voi kysellä muun muassa eri rahoituskanavista, tuen saamisesta yritystoimintaan sekä verottamisesta.

Yrittäjyys-chatissa ovat mukana Liisa-Maija Verainen Lihastautiliitosta, Yrittäjä Heini Björk, Yritystä! -projektista Sinikka Winqvist ja Markus Saari sekä Marju Toivonen Neuroliitosta. Chatti on osoitteessa www.lihastautiliitto.fi.

Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja etsimään vastauksia kysymyksiin!

Alla vielä kuvamainos chatistä, jossa on samat tiedot kuin yllä.


tiistai 8. marraskuuta 2016

Esteetön iltapäiväbrunssi

Tervetuloa Invalidiliiton Esteettömälle iltapäiväbrunssille torstaina 17.11.2016 klo 15-17!

Invalidiliitto edistää ja kehittää toimintakyvyltään erilaisten ja fyysisesti vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua, liikkua ja elää täysipainoista elämää.

Huhtikuussa käynnistynyt valtakunnallinen Yritystä!-projekti edistää vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden yrittäjyyttä. Kolmevuotisen projektin tarkoitus on edistää yrittäjinä toimivien vammaisten henkilöiden hyvinvointia mm. verkostoitumisen kautta sekä antaa ohjeistusta uusien yritysten perustamisessa.

Projektissa tehdään vaikuttamistyötä, jotta tiedon puute ei muodostuisi vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden yritystoimintaa ja yrittäjäksi ryhtymistä rajoittavaksi tekijäksi. Invalidiliiton hallinnoimassa projektissa yhteistyökumppaneina ovat Kuurojen liitto ry, Lihastautiliitto ry, Neuroliitto ry, Nuorten ystävät ry, Näkövammaisten liitto ry, Vates-säätiö ja Suomen Yrittäjät. Projektia rahoittaa RAY.


Esteettömällä Iltapäiväbrunssilla vietät mukavan tuokion hyvässä seurassa ja verkostoidut toisten yrittäjien kanssa!

Tarjoamme lisäksi maistiaisia myynnin eri osa-alueista ja haasteista sekä mahdollisuuden keskustella yrittäjyydestä.

Aika ja paikka: 17.11.2016 klo 15-17
Paikka:
Invalidiliitto ry
Mannerheimintie 107
00280 Helsinki


Ilmoittautumiset:
projektipäällikkö Sinikka Winqvist
Sinikka.Winqvist[at]invalidiliitto.fi
puh. 044 7650633


Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Invalidiliitto ry ja Naisyrittäjyyskeskus ry

torstai 3. marraskuuta 2016

Kun et tullut valituksi

Motivaation löytäminen kielteisen päätöksen jälkeen on haastavaa. On tehnyt huolella hakemukset ja käynyt ehkä haastattelussakin, joka menee omasta mielestä hyvin. Silti tulee soitto tai sähköposti, jossa ilmoitetaan, että ei tullut valituksi. Ärsyttää, turhauttaa ja lamaannuttaa. Kuulostaako tutulta? Itsellä on ainakin näitä tuntemuksia ollut, kun kielteinen päätös on tullut. Helposti alkaa syyttely, että mitä itse teki väärin ja miksi on niin huono. Tästä tavasta pitäisi opetella eroon.

Työnhaku on prosessi, jossa vain osaan asioista voi itse vaikuttaa. Tee hyvä työhakemus ja valmistaudu työhaastatteluun. Niihin pystyy vaikuttamaan. Muuhun ei. Siksi kielteistä päätöstä kannattaisi manata vain hetken ajaan ja siirtyä eteenpän. Teit parhaasi, mutta kaltaistasi osaajaa ei nyt vain haettu. Jatkuva motivointi ja itsensä tsemppaaminen on tärkeää, kun itselle mieleinenkin työpaikka menee sivu suun. Pitää vain jaksaa luottaa siihen, että jossain vaiheessa jotain tulee.

Aiheesta on julkaistu myös blogikirjoitus 27.10.2016. Siinä käsiteltiin aihetta hyvin ja se kannattaa käydä lukemassa. Pääset blogiin klikkaamalla tästä.

keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Töitä alaa vaihtamalla

Yle uutisoi 25.10. Janista, joka on vaihtanut alaa jo useamman kerran. Syynä tähän on ollut työelämän muuttuminen niin, että aiempi tutkinto ei ole tarjonnut enää riittävää elantoa. Myös hänen työuransa on ollut kirjava, sillä hän ei ole pelännyt hakeutua moninaisiin töihin. Tämä on monelle nykyisen työuran sisältö. Harvalla on pysyvää työsuhdetta eli työura koostuu pätkistä. Osalle tämä sopii hyvin, osa taas ahdistuu siitä paljon. Luohan se epävarmuutta elämään, kun esimerkiksi tulojaan ei pysty ennakoimaan pitkällä aikavälillä. 

Jani kehuu hyviä mahdollisuuksia opiskella myös aikuisena. Oppilaitokset joustavat elämäntilanteiden mukaan ja aiempaa kokemusta voidaan hyväksilukea. Toivotaan, että mahdollisuus opiskella jatkossa säilytetään, jotta kukaan ei joudu tuloloukkuun, kun oma ammatti ei enää työllistä.

Olemme tehneet videon myös alanvaihdosta, jossa Tuula-Maria kertoo omista kokemuksistaan. Videolla tulee hyvin esiin, että alaa saattaa joutua vaihtamaan monista eri syistä ja sen voi tehdä elämän eri vaiheissa. Video on puhuttu suomeksi, mutta tekstitetty ruotsiksi.


Lue Ylen alkuperäinen juttu klikkaamalla tästä.

maanantai 31. lokakuuta 2016

Sairaus toi uuden työuran

Yle uutisoi Piiasta, joka joutui jättämään vanhan työnsä sairastumisen vuoksi. Hänen ei kuitenkaan tarvinnut jäädä eläkkeelle, vaan pystyi työllistymään jatkossa perheyritykseen. Vaikka Piian fyysinen kunto on heikentynyt ja apuvälineiden määrä kasvanut, pystyy hän silti tekemään uutta työtään perheyrityksessä laukkujen suunnittelijana. Piiakin tuo kuitenkin esiin yleisen huolen, että kuinka työnantajat suhtautuvat sairastavaan. Voiko palkkauksen este olla se, että ei pysty kävelemään? Kun yhteiskunnan työt ovat aiempaa enemmän teknologisoitumassa ja tarvitaan yhä vähemmän fyysisen työn tekijöitä, ei tällaisella pitäisi enää olla merkitystä. Piia kiteyttääkin hyvin:

– Meitä on paljon tämmösiä, joilla on osittain sitä työkykyä jäljellä. Sitä jäljellä olevaa työkykyä ei vain haluta nähdä. Ja työnantaja näkee vain riskit. Kuinka paljon osaamista ja erikoisosaamista haaskataankaan ennakkoluulojen vuoksi? 

Niinpä.. Ennakkoluulot ovat yleensä enemmän esteenä kuin todellisen rajoitteet. Piian koko tarina kannattaa käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

torstai 27. lokakuuta 2016

Hyvä tyyppi haussa

MTV uutisoi 27.10.2016 hyvästä tyypistä, jota kaivataan aina rekrytoidessa. Jutussa haastateltu professori sanoo, että hyvän tyypin määritelmä on vaihtunut aina ajan kuluessa. Kun nyt haemme eksentristä ja valovoimaista persoonaa, arvostettiin aiemmin hiljaista työmyyrää, joka hoita oman tehtävänsä moitteettomasti. Mutta onko hyvä hakea vai tietyntyyppisiä tekijöitä? Professorin mukaan ei.

Työyhteisö on yleensä sitä toimivampi, mitä heterogeenisempi se on. Yhteenottoja ja kähinää syntyy, mutta samalla erilaiset persoonat täydentävät toisiaan. Joukkoon tarvitaan niitä suurpiirteisiä innovaattoreita aivan yhtä paljon kuin niitä hiljaisiakin, jotka jaksavat keskittyä yksityiskohtiin. Meidän tulisikin kunnioittaa moninaisuutta, koska silloin saadaan erilaiset mielipiteet esiin ja kokonaisuudesta tulee aiempaa eheämpi. Tämä koskee persoonien lisäksi myös muita ominaisuuksia, joita työnhakijoilla voi olla.

Alkuperäinen juttu kannattaa käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

tiistai 25. lokakuuta 2016

Työttömuusturvaan luvassa muutoksia

Helsingin Sanomat uutisoi 25.10., että työttömyysturvaan kohdistettavat muutokset ovat selkiytymässä. Aiemmin oli puhetta, että yksityisten yritykset tekisivät työnhakijoiden haastatteluja jatkossa. Nyt tästä suunnitelmasta on luovuttu ja päätetty lisätä työntekijöiden määrää TE-toimistoissa.  Toivottavasti haastatteluiden myötä työnhakijoita voidaan oikeasti auttaa työllistymään, kun työnhakijan tilanne tunnetaan aiempaa tarkemmin. 

Autollisten tulee jatkossa ottaa myös työtä vastaan, vaikka se olisi yli 80 kilometrin päässä kotoa. Työmatkat ja työpäivät voivat siis pidentyä. Toivottavasti tämä ei vaikuta negatiivisesti ihmisten hyvinvointiin ja jaksamiseen. Ilmeisesti edelleenkin autottomien ei tarvitse ottaa yhtä kaukaa työtä vastaan, jos sinne ei pääse järkevästi julkisella liikenteellä.

Omaehtoiseen opiskeluun voi jatkossa saada aiempaa kauemmin työttömyystukea. Tämä on hyvä asia niille, joiden oma ala on muuttunut ja työttömyysnäkymät heikentyneet. Työttömyystuella voisi jatkossa opiskella 48 kuukautta nykyisen 24 sijaan. Mutta edelleenkin asia pitää ja kannattaa selvittää TE-toimiston kanssa ennen opiskeluiden alkamista. Takautuvasti päätöksiä ei näet pystytä tekemään.

Lue koko uutinen Helsingin Sanomista klikkaamalla tästä.

maanantai 24. lokakuuta 2016

Liikuntarajoitteisena työpaikalla

Monella on ennakkoluuloja, kun he miettivät liikuntarajoitteista. Usein unohdetaan, että mahdolliset apuvälineet ovat väykä tehdä asioita, ne eivät rajoita tekemistä. Enemmänkin omat ja eri toten muiden ennakkoluulot ovat niitä, jotka luovat esteitä.

Tinja on tehnyt yhdessä Uudenmaan Lihastautiyhdistyksen kanssa videon, jossa laittavat faktoja tiskiin liikuntarajoitteisen työnhausta. Video tuo esiin ennakkoluulot ja rikkoo niitä.Video on liitetty alle tai pääset katsomaan sen suoraan YouTubesta klikkaamalla tästä.




torstai 20. lokakuuta 2016

Kohti digitaalista nuorisotyötä -julkaisu

Verke tiedottaa 17.10.2016:

Verken uusi julkaisu tarjoaa tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämiseen

Mitä digitalisaatio tarkoittaa nuorisotoimialan näkökulmasta? Miten digitaalisuus kietoutuu nuorisotyön tavoitteisiin ja käytäntöihin? Mitä tarkoittaa digitaalinen nuorisotyö ja miten sitä voidaan kehittää organisaatioiden toiminnassa?

Verken uusin artikkelijulkaisu Kohti digitaalista nuorisotyötä tarkastelee digitalisaation ja nuorisotyön välistä suhdetta. Julkaisun tavoitteena on lisätä keskustelua siitä, millaisia näkökulmia tulisi ottaa huomioon kehitettäessä oman organisaation digitaalista toimintaa. Vaikka digitalisaatio liittyy vahvasti tekniikkaan ja laitteisiin, on nuorisotyön näkökulmasta tärkeää hahmottaa myös digitalisaation sosiaalinen ulottuvuus: digitaalisen median ja teknologian käyttö kulttuurisena ilmiönä ja toimintana, jolla on keskeinen rooli nuorten arjessa ja elämässä.

Teoksessa aihetta lähestytään digitaalisten nuorisotyön suuntaviivojen avulla. Digitaalisen nuorisotyön suuntaviivat koostuvat kahdeksasta digitaalista nuorisotyötä edistävästä periaatteesta sekä toimenpide-ehdotuksista, joilla viedään periaatteita käytännön toiminnan tasolle. Kirjan luvuissa kutakin periaatetta havainnollistetaan nuorisoalan toimijoiden käytännön esimerkkien avulla. Kaikkiaan julkaisun sisällön tuottamisessa on ollut mukana 40 nuorten parissa toimivaa ammattilaista eri puolilta Suomea.

Teos on suunnattu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita pohtimaan digitalisaation vaikutuksia nuorten parissa tehtävään työhön. Julkaisua voidaan myös hyödyntää tukimateriaalina organisaatioiden digitaalisessa kehittämistoiminnassa.

Mukana on myös Duunimentori-hankkeen kirjoittama artikkeli aiheesta Esteettömyys luo yhdenvertaisuutta. Siinä puhumme, kuinka pienillä askelilla saadaan digitaalista maailmaa useampien saavutettavaksi. Kannattaa käydä lukemassa julkaisu, sillä siellä on paljon hyviä kirjoituksia.

Voit käydä lukemassa kirjan PDF-version tai tilaamassa sen itsellesi osoitteessa https://www.verke.org/news/verken-uusi-julkaisu-tarjoaa-tukea-digitaalisen-nuorisotyon-kehittamiseen/.

tiistai 18. lokakuuta 2016

Lihastautiviikko on meneillään

Lihastaudit ovat ryhmä harvinaisia, eteneviä sairauksia, joiden pääoire on lihasten heikentyminen. Lihassairaan on usein vaikeaa tai mahdotonta kävellä, nousta portaita, ylittää kynnyksiä tai nousta maasta ja/tai tuolilta. Lihassairaan tasapaino on myös usein huono. Osa tarvitsee ulkopuolista apua. Lihastauteja esiintyy kaikissa ikäryhmissä ja tuoreimpien arvioiden mukaan niitä sairastaa Suomessa noin 15 000 ihmistä.

Kaikki lihastaudit ovat harvinaisia sairauksia, ja harvinaisuutensa takia huonosti tunnettuja. Lihastautiviikon tavoitteena onkin lisätä tietoa lihastaudeista ja tuoda esiin niihin liittyviä ajankohtaisia asioita.

Tänä vuonna Lihastautiliitto haluaa Lihastautiviikolla muistuttaa erityisesti siitä, että vaikka fyysiseen toimintakykyyn ei aina voi vaikuttaa, asenteisiin voi. Rajoitteisiin tuijottamisen sijaan kannattaa keskittyä mahdollisuuksiin ja muistaa, että soveltaen tai oikeanlaisella avustuksella miltei mikä tahansa on mahdollista - liikuntakin! Nostamme Lihastautiviikon aikana esiin erilaisia esimerkkejä hyvän asenteen merkityksestä, Oulun Kärppien kapteeni Lasse Kukkonen ja Haukiputaan Heitto Lightweightsin Juho Hirvasniemi ovat mukana muistuttamassa, että elämä on joukkuepeli, jossa kaikille löytyy oma rooli ja pelipaikka.
 
Viikon aikana järjestetään tapahtumia eri puolilla Suomea: 
 

ITÄ- JA KESKI-SUOMI:

• 18.10.2016 kello 13-15 Joensuu: Asiantuntijatilaisuus kommunikaation pulmista, vieraana puhevammaisten tulkki. Validia-palvelutalo, Merimiehenkatu 36 B, Joensuu.
• 20.10.2016 kello 17-19 Jyväskylä: Vertaistapaaminen Kansalaistoiminnankeskus Matarassa (Matarankatu 6 A1, kokoustila Talvikki, Jyväskylä).
• 21.10.2016 kello 12 Joensuu: Lihastautiyhdistyksen kuukausilounas Ravintola Kiesassa (Niskakatu 17, Joensuu).
• 22.10.2016 kello 12: Pohjois-Savon lihastautiyhdistyksen väki kerää Kuopion torin ympäristössä roskia Roskaliikkeen hengessä ja jakaa tupakoitsijoille minituhkiksia yhdistyksen logolla varustettuna. Jaossa myös tietoa sekä lihastaudeista sekä yhdistyksen toiminnasta!

LÄNSI-SUOMI:

• 18.10.2016 klo 17 Tampere: Pirkanmaan lihastautiyhdistys järjestää Jäsenistön hemmottelupäivän Pellervontuvalla (os. Pellervonkatu 9).
• 20.10.2016 klo 15 Vaasa: Yhteistyössä valtakunnallisen MG-yhdistyksen kanssa järjestetään MG –vertaistapaaminen Lihastautiliiton aluetoimistolla (os. Korsholmanpuistikko  44, 2. krs). Mukana tapaamisessa on keskussairaalan kuntoutusohjaaja Beatrice Blomqvist.
• 21.10.2016 klo 11 – 17 Lihastautiliitto ja Pohjanmaan lihastautiyhdistys kauppakeskuksessa (os. Laivakatu 13) jakamassa tietoa lihastaudeista ja yhdistyksen toiminnasta.

POHJOIS-SUOMI:

• 17.10. kello 12-14 avoimet ovet Lihastautiliiton Oulun aluetoimistolla (Kansankatu 53, Oulu)
• 18.10. kello 10-15 Lapin läänin lihastautiyhdistys ja järjestösuunnittelija Raija Similä kertovat lihastaudeista ja yhdistyksen toiminnasta Länsipohjan keskussairaalan aulassa
• 19.10. kello 8.30-11 OUKALI ja Lihastautiliiton järjestösuunnittelija  Raija Similä kertovat lihastaudeista ja yhdistyksen toiminnasta Oulun yliopistollisen sairaalan  aulassa
• 20.10. Tampereella Hyvä Ikä –messuilla järjestösuunnittelija Raija Similä mukana NV- osastolla

ETELÄ-HÄME, KYMENLAAKSO JA KAAKKOIS-SUOMI:

• Kaakkois-Suomen lihastautiyhdistys julkistaa uuden Facebook-sivunsa
• 19.10  klo 10-12 Kymenlaakso: materiaalin jakoa hyvinvointipisteellä  kauppakeskus  Valtarissa, iltapäivällä klo 13-15.30 kokoustila Veturissa 26 lähihoitajaopiskelijaa tekemässä hoitoja halukkaille
• 20.10 klo 15.30-18.00 Etelä-Häme: hyvinvointi-iltapäivä Inva-keskuksessa naurujoogan ja mindfulnessin merkeissä
 

ETELÄ- JA LOUNAIS-SUOMI:

• 17.10.2016 kello 13-15 LIHIS KAIKILLA MAUSTEILLA-treffit Yhteisökeskuksessa Porissa (Isolinnankatu 16, Pori) – tarjolla tietoa erilaisista lihassairauksista sekä lihiksiä eli lihapiirakoita! Mukana yhdistyksen työntekijöitä ja Lihastautiliiton työntekijä.
• 17.10. kello 18-20  Hyvän olon ilta Uudenmaan yhdistyksen tiloissa (Väinö Auerin katu 10, 00560 Helsinki)
• 18.10. kello 10-15 Uudenmaan lihastautiyhdistyksen standit OLKA-potilastukipisteellä Meilahden sairaalassa
• 19.10. kello 18-19.30 Hanna Hiltusen ravintoluento Uudenmaan lihastautiyhdistyksen tiloissa (Väinö Auerin katu 10, 00560 Helsinki)
• 20.10. kello 18 alkaen lautapeli-ilta Uudenmaan lihastautiyhdistyksen (Väinö Auerin katu 10, 00560 Helsinki) tiloissa klo 18 alkaen
• 21.10. kello 13-15 Uudenmaan lihastautiyhdistyksen käsityökerho (Väinö Auerin katu 10, 00560 Helsinki)


 

perjantai 14. lokakuuta 2016

Munkkikahveilla työhaastatteluun

Kuinka erottautua muista työnhakijoista? Yhdysvalloissa Luka-niminen mies päätti kokeilla munkkien voimaa. Hän toimitti 40 eri firmaan laatikollisen munkkeja johtopportaalle. Munkkien oheen hän oli laittanut viestin, jossa kertoi itsestään ja missä oli linkki hänen LinkedIn-profiiliinsa. Tapa oli ilmeisen tehokas, sillä tähän mennessä hän on saanut kutsun kymmeneen työhaastatteluun ja on mukana muutamassa rekrytointiprosessissa. Siitä voidaan olla montaa mieltä, että tuleeko työnantajia lahjoa, mutta ainakin hän erottui muista hakijoista omintakaisella tyylillään. Toivottavasti rekrytointi etenee ja kuulemme hänestä vielä hyviä uutisia!

Alkuperäisen jutun voit lukea englanninkielellä klikkaamalla tästä.

keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Nuori toimija -tunnustuksia jaettu

Allianssi on jakanut nuorisotyön viikolla Nuori toimija -tunnustuksia. Tänä vuonna on erityisesti haettiin ehdotuksia yhdenvertaisuuteen liittyen, joten on hienoa huomata, että vammaisjärjestöjen aktiiveja nuoria on myös palkittujen listalla! Seitin Jenniä muistettiin hänen toiminnastaan yhdenvertaisuuden edistämisestä. Duunimentori-hanke onnittelee Jenniä ja muita tunnustuksen saaneita. Toivottavasti yhdenvertaisuus ottaa jatkossakin askeleita eteenpäin ja sitä ei unohdeta.

Lue Allianssin uutinen asiasta klikkaamalla tästä.

tiistai 11. lokakuuta 2016

Työhaastattelun ongelmatilanteet

Yleensä työhaastatteluita jännitetään, kun ei tiedetä mitä oikein sanoisi ja kuinka tekisi vaikutuksen. Tällainen tilanne ratkeaa yleensä itsestään, kun haastattelu alkaa. Mutta kuinka selvitä työhaastattelusta, kun ongelmana onkin haastattelija?

Oikotie kirjoittaa blogissaan tilanteista, missä haastattelija tekee tilanteesta tukalan. Varmaan yleisin on kuulustelumeininki. Sen sijaan, että työhaastattelussa voisi käydä keskustelua, tykitetään kysymyksiä aivan kuin haastateltava olisi piinapenkissä. Tällaisesta tilanteesta jää varmasti epämukavafiilis, jos ei itse pääse kysymään mitään yrityksestä. 

Toinen hämmennystä herättävä tilanne voi olla oudot kysymykset. Joko kysytään henkilökohtaiseen elämään liittyviä yksityiskohtia tai sitten udellaan vaikka omisat mieltymyksistä. Nämä kysymykset eivät usein liity itse työtehtävään, joten eivät ole millään tavalla asianmukaisia esittää. Jos haastattelija alkaa vielä udella laittomia kysymyksiä, kuten uskontoa tai lapsien määrää, ollaan jo tukalassa tilanteessa. Kuinka vastata korrektisti ja tuoda esiin kysymysten epäkorrektius? Näihin joutuu reagoimaan tilannekohtaisesti.

Alkuperäisen artikkelin voit käydä lukemassa klikkaamalla tästä.


maanantai 10. lokakuuta 2016

Video mukana työnhaussa

Oletko miettinyt paperisen CV:n lisäksi käyttäväsi videomuotoista cv:tä? Nykyään alkaa kännyköissä, tableteissä ja läppäreissä olla riittävän hyvä kamera, että lyhyen perusesittelyn saa niillä tehtyä. Kun alkaa kuvaamaan, niin koekuvaa ensin pätkä ja katso, miltä sinä ja tausta näytätte videolta. Jos mikään ei häiritse, niin sitten vain harjoittelemaan video-cv:n tekemistä. 

Mitä sitten kertoa videolla?
Videon tulisi olla lyhyt, yleensä noin minuutin pari, joten kannattaa kiteyttää ja harjoitella sanomisia. Tuon  esittelyn aikana sinun pitäisi lyhyesti sanoa, että kuka olet ja mitä haet. Myös oma osaaminen kannattaa kertoa läpi ja avata vähän aiempaa työkokemusta, varsinkin jos sinulla on kokemusta hakemastasi alasta. 

Moni CV:n kuvaaja haluaa yleensä hieman miettiä sanojaan etukäteen. Hyvä tapa on vaikka listata aiheet, mitkä haluat puhua videolla ja käyttää listaa tukena. Kokonaan valmista puhetta ei kannata tehdä. Se näkyy ja kuuluu, jos paperista lukee suoraan videolle, koska silloin ei pysty katsomaan kameraan ja äänensävy on yleensä erilainen kuin ilman paperia.

Jos et ole leikannut ennen videoklippejä, voi olla helpompi tehdä video yhdessä otossa. Tämä voi vaatia useampia tallenuskertoja, mutta toisaalta yleensä esittely muokkautuu sujuvammaksi kerratessa samoja ajatuksia. 

Missä julkaista video?
Yksi helpoimmista tavoista on lisätä video YouTubeen. Sitä varten tarvitset oman Google-tilin, joka sinulla on perustettuasi sähköpostin Gmailiin. Videon lisääminen YouTubeen on nopeaa ja jos aluat vain harvojen näkevän videon, voin aina lisätä sen salaisena. Tällöin sinulla on olemassa video, jonka näkevät esimerkiksi vain ne työnantajat, joille lähetät linkin. Tämän linkin voi sitten näppärästi lisätä paperisen CV:hen mukaan, jolloin työnantaja löytää sen siitä.  

Vinkkejä videoihin
Duunimentorin sivuilta löydät muutaman videon, jotka kannattaa katsoa läpi. Niissä työnhakijat esittelevät itseään ja omaa osaamistaan. Videoita pääset katselemaan klikkaamalla tästä.

perjantai 7. lokakuuta 2016

Vammaisten henkilöiden oikeudet ja yhdenvertaisuus

Vammaisten henkilöiden oikeudet ja yhdenvertaisuus

YK:n vammaisyleissopimuksen viitoittamalla tiellä -seminaari



Aika: 1.12.2016, klo 9.30–16.15
Paikka: Tampereen kaupungin keskusvirastotalo, Aleksis Kiven katu 14–16 C, Valtuustosali (6 krs.)

Valtakunnallinen vammaisneuvosto järjestää yhteistyössä Pirkanmaan vammaisneuvostojen kanssa Etelä-Suomen alueellisen vammaisneuvostopäivän. Päivä on tarkoitettu kunnallisten vammaisneuvostojen ja vammaisjärjestöjen edustajille, viranomaisille ja kaikille vammaispoliittisista aiheista kiinnostuneille.

Tilaisuus on maksuton. Valtakunnallinen vammaisneuvosto tarjoaa osallistujille aamu- ja iltapäiväkahvit. Lounas ja mahdolliset yöpymiset omakustanteisesti. Virastotalolla on lounasravintola. Lisäksi lähistöllä on useita lounaspaikkoja.

Esteettömyys

Tila on esteetön. Tilassa on induktiosilmukka. Viittomakielen tulkkaus ja kirjoitustulkkaus järjestetään tarvittaessa. Tilaisuudessa on yleisavustajia. Vastapäätä virastotaloa sijaitsee pysäköintihalli, jossa on esteettömiä pysäköintipaikkoja.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen on pakollinen. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 15.11.2016. Ilmoittautuminen ensisijaisesti alla olevan linkin kautta:
https://www.webropolsurveys.com/S/7788563EDC81C801.par

Tarvittaessa ilmoittautuminen puhelimitse:
Vappu Kananen / VANE
puh. 02951 63307

Materiaalit

•    Tilaisuuden materiaalit tulevat valtakunnallisen vammaisneuvoston kotisivuille osoitteeseen: www.vane.to
•    Päivän ohjelman pistekirjoituksella voi tilata ilmoittautumisen yhteydessä.
•    Tilaisuus videoidaan ja sitä on mahdollisuus seurata suorana myöhemmin ilmoitettavasta linkistä.

Päivän ohjelma:

Päivän puheenjohtajana Jukka Sariola, puheenjohtaja, valtakunnallinen vammaisneuvosto

9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

10.00 Tervetuloa
10.05 YK:n vammaisyleissopimuksen täytäntöönpano Suomessa

Ulkoasiainministeriö (puhuja varmistuu myöhemmin)
Juha-Pekka Konttinen, eduskunnan oikeusasiamiehen sihteeri, Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
  
Paneelikeskustelu
Ulkoasiainministeriö (puhuja varmistuu myöhemmin)
Eveliina Pöyhönen, sosiaalineuvos, sosiaali- ja terveysministeriö
Merja Heikkonen, pääsihteeri, valtakunnallinen vammaisneuvosto
Sirpa Rautio, johtaja, Ihmisoikeuskeskus
Kalle Könkkölä, puheenjohtaja, Vammaisfoorumi ry
Milla Ilonen, jäsen, Tampereen vammaisneuvosto
keskustelua ja kysymyksiä

11.50–13.00 Lounastauko

13.00 Yhdenvertaisuuslaki – mitä käytännössä?

Kirsi Pimiä, yhdenvertaisuusvaltuutettu
Juhani Kortteinen, pääsihteeri, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta
keskustelua ja kysymyksiä

14.20 Kahvitauko

14.50 YK:n vammaisyleissopimus arjessa

Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa, Mikko Joronen, asiantuntija, Ihmisoikeuskeskus    Kunnallisten neuvostojen puheenvuorot

16.10 Päätössanat

16.15 Tilaisuus päättyy

keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Eri alojen työllisyystilanteet

Helsingin Sanomat uutisoi 2.10. eri alojen ja koulutusasteiden työllisyystilanteesta. Erityisesti artikkelissa puhuttiin ammattikoulusta valmistuneiden työtilanteesta. Suosituilla aloilla se on on huono, kuten tieto- ja tietoliikennetekniikan ammatillisessa koulutuksessa, josta valmistuneista 39% on edelleen työttömänä vuoden päästä valmistumisesta. Monet huonosti työllistävissä aloista on kuitenkin suosittuja ja hakijoita niihin riittää.

Ammatikoulupuolelta humanistiset alat työllistävät paremmin kuin taas yliopistotasolla. Aloissa on siis eroja, mutta yleisesti ottaen korkeammin koulutettujen työllisyys on maltillisempaa. On kuitenkin harmillista, että ihmisiä koulutetaan työttömyyteen sen sijaan, että pystyttäisiin aina vastaamaan työelämän tarpeisiin. Jää nähtäväksi, että tuleeko tähän järkevää muutosta. Sillä pelkkien opiskelupaikkojan leikkaaminen voi tuoda sen ongelman, että nuorille ei riitä edes koulutuspaikkaa työpaikasta puhumattakaan. Kuinka silloin nuorisotakuu toteutuisi?

Helsingin Sanomien artikkelin voit käydä lukemassa klikkaamalla tästä.


tiistai 4. lokakuuta 2016

Potkua näkymiseen somettamalla

Duunimentori-hanke, Nuorisoyhteistyö Seitti, Music Against Drugs ja Opintokeskus Sivis järjestävät maksuttoman Potkua näkymiseen somettamalla – työnhakua ja omaa näkyvyyttä uusin keinoin -koulutuksen sosiaalisen median hyödyntämisestä työnhaussa. Koulutus järjestetään keskiviikkona 26.10. Music Against Drugsin tiloissa (Väinönkatu 6, 2. krs, 40100 Jyväskylä) klo 8.30 – 15. Koulutuspaikka on esteetön. Tilaisuudessa kuullaan mm. luento vloggaamisesta – paikalla kaksi vloggaajaa, lisäksi asiaa työllisyydestä ja somekanavista työnhaun tukena! Osallistujille tarjotaan päivän aikana kahvit, lounas sekä koulutusmateriaali.

Ilmoittaudu mukaan ke 19.10. mennessä osoitteessa https://www.lyyti.fi/reg/PotkuaJKL.


HUOM! Osallistumisen voi peruuttaa viimeistään viikkoa ennen tapahtumaa! Lisätietoja tilaisuudesta saat Duunimentori-hankkeen projektisuunnittelija Kaisa Karvoselta, kaisa.karvonen[at]lihastautiliitto.fi, p. 040 350 2270.

maanantai 3. lokakuuta 2016

Saavutettavuus tavoitteena

Kun joutuu väliaikaisesti pyörätuoliin vaikka onnettomuuden seurauksena, voi se olla silmiä avaava kokemus. Näin kävi Tuomakselle, joka joutui työtapaturman seurauksena pyörätuoliin joksikin aikaa. Yhtäkkiä arki näyttäytyi eri tavalla, kun jokaiseen kahvilaan tai ravintolaan ei päässyt. Julkisen liikenteen käyttäminen sentään oli mahdollista, sillä pääkaupunkiseudulla voi hyödyntää metroa ja tarjolla olevia matalalattiabusseja. Jollain toisella paikkakunnalla tilanne saattai olla mutkikkaampaa jo pelkän kulkemisen vuoksi, kun tarjolla ei ole julkisia esteettömiä vaihtoehtoja kulkemiseen.

Tuomas huomasi myös, että saavutettavuudesta ei usein ole tietoa internetissä. Jos halusi lähteä uuteen ravintolaan, joutui yleensä etukäteen tiedustelemaan, että oliko pääsy ylipäätään mahdollista tuolin kanssa. Vaikka nykyään toimitilojen tulee huomioida esteettömyys aiempaa paremmin, tuo vanha rakennuskanta omat hankaluudet. Vanhoihin rakennuksiin ei aina ole mahdollista tehdä kaikkia tarvittavia muutoksia, jos rakennukset ovat suojeltuja. Siksi etukäteistieto helpottaisi esimerkiksi eri paikkojen verkkosivuilla. Pienestä vaivasta olisi suuri hyöty kaikille, jotka tarvitsevat esimerkiksi apuvälineitä liikkumiseen. 

Lue Tuomaksen ajatuksia esteettömyydestä Vantaan Sanomista klikkaamalla tästä.

perjantai 30. syyskuuta 2016

Asuistaan työntekijä tunnetaan

Meillä on paljon mielikuvia siitä, että kuinka missäkin ammatissa pukeudutaan. Osa varmasti pitää paikkansa ja on vielä töitä, joissa edellytetään työasua esimerkiksi turvallisuuden vuoksi. Helsingin Sanomat oli 28.9. tehnyt testin, missä pääsee arvaamaan kadunkulkijoiden ammattia. Osaatko määritellä jokaisen ammatin oikein vai haksahdatko omiin olettamuksiin? 

Kokeile leikkimielistä testiä klikkaamalla tästä.

keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Työajan lyhentämisestä on hyötyä

Aamulehti julkaisi 26.9. artikkelin, jossa osoitettiin työajan lyhentämisestä olleen hyötyä. Yleisesti työntekijöiden hyvinvointi parani ja työn tehokkuus kasvoi. Jopa tehtailla tuottavuutta saatiin nostettua, kun työpäivän pituus lyhentyi kahdeksasta tunnista. Moni asiantuntija on myös sitä mieltä, että lyhyemmillä työajoilla saataisiin palkattua lisää työvoimaa. Tuottavuus ei siis kasva nykyisen työajan pidentämisestä. Näin ainakin kokeilut ovat osoittaneet.

Ruotsi on päättänyt lähteä kokeilemaan työajan lyhentämistä samaan aikaan kuin Suomessa työaikaa pidennetään. Näemme varmaan muutamassa vuodessa, että mitä vaikutuksia näillä on. Paraneeko työhyvinvointi ja lyhenevätkö sairaslomat jommassa kummassa mallissa?

Aamulehden puhuttelevan artikkelin asiasta voit lukea klikkaamalla tästä.

tiistai 27. syyskuuta 2016

Osallistu kyselyyn VR:n vammaispalveluista

VR kyselee vammaispalveluiden toteutumisesta omassa toiminnassaan. Nyt on mahdollisuus vaikuttaa asioihin!

VR tiedottaa:

Osallistu kyselyyn VR:n vammaispalveluista!

Haluamme lisätä vuoropuhelua ja ymmärrystä eri asiakasryhmien matkustustarpeista, jotta voimme tarjota tulevaisuudessa entistä parempaa asiakaskokemusta. Teemme asiakastutkimusta vammaispalveluitamme. Olisimme iloisia, jos käyttäisit aikaasi ja vastaisit kyselyyn. Vastaaminen vie muutaman minuutin. Vastausaikaa on 9.10. asti. Kyselyyn pääset suoraan klikkaamalla tästä.

maanantai 26. syyskuuta 2016

Pätevät työntekijät puuttuvat

Yle uutisoi 19.9. hitsausalasta, jossa tällä hetkellä kärsitään työntekijäpulasta. Töitä olisi, mutta ala ei kiinnosta nuoria, joten sille hakeutuu aiempaa vähemmän opiskelijoita. Samaten työnantajat ovat huolissaan uusien työntekijöiden työmoraalista. Työtä on, kun sitä viitsii vain tehdä. Näin ainakin Kainuussa, jossa pienet yritykset ovat hätää kärsimässä työntekijäpulan kanssa.

Miksi sitten työ ei kiinnosta? Varmasti syitä on monia, mutta yksi voi olla alan tunnettuus. Työ on kuitenkin niin käytännönläheistä, että myös oppisopimuksella voisi alalle kouluttautua. Ehkä se sopisi siis sellaisille nuorille, jotka eivät tunne koulussa istumista omakseen. Työnantajat myös antoivat palautetta, että nuoria ei kiinnosta työnteko. Onko näin? Kun olemme projektin jutuissa tavanneet nuoria, niin kyllä heillä on oikeasti halu työllistyä ja päästä mukaan työelämään. Ennemminkin asia torppautuu siihen, että he eivä tule valituiksi töihin syystä tai toisesta. Ja toisaalta jokainen nuori ei välttämättä halua jättää kavereita ja sukulaisia taakseen ja muuttaa toiselle paikkakunnalle työskentelemään yksin. Siinä voi olla jo oma psyyke koetuksella, jos tukiverkosto jää taakse. 

Harmittavaa, että työnantajilla on ollut näin ikäviä kokemuksia nuoria. Ei kuitenkaan kannata yleistää. Jokainen työnhakija on yksilö ja omalla persoonalla ja innolla teemme aina töitä. Antakaa siis mahdollisuus uusille kasvoille elkääkä syyllistäkö kaikkia samalla kertaa.

Alkuperäisen jutun voit käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

torstai 22. syyskuuta 2016

Yrittäjällä aina annettavaa! -mentorointikoulutus

AIKA: tiistai 11.10.2016 klo 9.00–15.00 ja tiistai 1.11.2016 klo 9.00–15.00

PAIKKA: Invalidiliitto, Mannerheimintie 107, koulutustila Turku 3. krs, 00280 HELSINKI

Kaksipäiväisessä koulutuksessa valmennetaan kokeneita vammaisyrittäjiä mentoreiksi alkaville yrittäjille. Etsimme koulutukseen yrittäjiä, joilla on mahdollisuus tukea aloittavaa vammaisyrittäjää ja päivittää samalla omia taitoja? Toimiminen mentorina on mahdollisuus jakaa omaa osaamista ja kokemusta. Keskustelut aloittavan yrittäjän kanssa antaa paljon myös mentorille: uutta tietoa, tuoreita ideoita sekä virikkeitä itsensä kehittämiseen. Mentori on kiinnostunut muiden kehittämisestä tarjoamalla oman työ- ja elämänkokemuksensa toisen yrittäjän käyttöön.

Mentoroinnissa kokenut ja osaava henkilö, mentori, antaa ammatillista tukea ja sparrausta kehittymishaluiselle ja -kykyiselle henkilölle, aktorille. Mentorointi tähtää aktorin kehittymiseen ammattilaisena ja ihmisenä ja sen perustana ovat aktorin tarpeet ja toiveet. Kyse on kokemusten, näkemysten ja osaamisen välittymisestä. Tavoitteena on, että osallistujista muodostetaan mentori-aktoriparit, jotka tapaavat ja harjoittelevat mentorointia koulutuspäivien välillä.

Koulutus on maksuton. Yritystä!-projekti kustantaa osallistujille matkat koulutukseen. Matkoja korvataan jälkikäteen julkisen liikenteen mukaisesti (taksin ja oman auton käytöstä sovittava etukäteen). Koulutuspäivien aikana osallistujille myös tarjotaan lounas ja kahvit.

Ilmoittautuminen: https://www.webropolsurveys.com/S/EE412D80D45B9B59.par

Lisätietoja:

Projektikoordinaattori Ville Majala
Yritystä!-projekti
ville.majala[at]invalidiliitto.fi, p.044 765 0604
Mentorointikoulutuksesta vastaa Yritystä!-projekti yhdessä CxO Professional Oy:n kanssa.

Kouluttajina toimivat kehitystunnustelija Marja-Leena Tikkanen sekä johtamisaktivisti Toni Hinkka.

Mentorointikoulutuksen lähipäivien sisältö
• Mentoroinnin periaatteet ja arvot
• Mentoroinnin porautumismalli ja ryhmämentorointiharjoitus
• Mentoroinnin tavoiteasetanta
• Mentorointisuunnitelma
• Mentorointisuhteen onnistumisen avaimet
• Mentoroinnin best practice
• ”Terapiarinki”
• Mentoroinnin seuranta
• Evästys omatoimiseen parityöskentelyyn
• Hiljainen tieto


tiistai 20. syyskuuta 2016

Työttömyysputki katkesi

Yle on seuraa muutaman yksittäisen suomalaisen arkea nykyisen hallituskauden ajan. Yksi seuratuista on Kajaanissa asuvat Tarja ja Osmo. Heistä Tarja on ollut työttömänä muutaman vuoden ajan, koska Kainuussa työpaikkoja on tarjolla rajatusti. Nyt hän kuitenkin sai töitä tammikuuhun saakka ja on siitä iloissaan. Hienoa, että Tarjaa onnisti ja hän pääsi taas hetkeksi työhön, joka on itselle vielä mieleistä. Pariskunta ottaa myös kantaa siihen, että hyödyttääkö ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen lyhentäminen. Lisääkö se sitten haettavien työpaikkojen määrää tai aktivoiko työnhakijaa aiempaa enemmän? Pariskunta toteaakin lyhentämisen olevan turhaa, jos se ei oikeasti lisää työllistämismahdollisuuksia. Silloin vain liikutaan nopeammin luukulta toiselle.

Lue Ylen alkuperäinen 19.9. julkaisema juttu klikkaamalla tästä.

maanantai 19. syyskuuta 2016

Työnhakijan arki

Työttömyys koskettaa niin monia, että seurakuntien kirjoituksissa asiaa käsitellään myös. Valomerkki-verkkolehdessä on haastateltu kolmea työnhakijaa, jotka kertovat arjestaan. Helppoa ei työnhaku tunnu kenellekään olevan oli heillä sitten nuoruuden intoa, kokemusta tai laaka koulutus. Aina joku ei mätsää hakijassa ja haastattelukaan ei johda työllistymiseen. 

Yksi haastatelluista on nuori merkonomi eli hän on alalla, jossa töitä mainostetaan olevan pilvin pimein. Työnhaku ei ole tuottanut tulosta ja harmittavasti jatkokoulutuskaan ei avautunut ensi yrittämällä. Hän on kuitenkin ollut mukana työpajatoiminnassa ja ottanut töitä vastaan myös laajalla skaalalla. Ainoastaan puhelinmyyntityö arveluttaa, koska sen alan sopimukset ovat usein provisiopalkkaisia ja tienestit voivat jäädä pieneksi kovasta yrittämisestä huolimatta. 

Toinen haastateltu on noin 30-kymppinen ja hän on hakenut 50 paikkaan kuluvan vuoden aikana. Hakemukset ovat poikineet kolme työhaastattelua, mutta työpaikka ei ole siitä huolimatta saatu. Haasteena varmasti on laaja-alainen tutkinto, joka ei valmista tiettyyn ammattiin. Siitä syystä ei TE-palveluistakaan ole saanut juuri apua omaan työnhakuun. Harvoin myöskään työnantajat viitsivat kommentoida hakemusta tai vastata ylipäätään mitään. Varmasti tällainen käytös turhauttaa ketä tahansa, kun vastaanotto on tympeää.

Kolmas työnhakija on jo vanhempi, joka on nyt saanut väliaikaisen paikan palkkatuella. Se on askel eteenpäin, mutta varmuutta jatkosta ei ole. Myös hän hakee töitä laajalla skaalalla, koska kokee, että ei saisi ehkä töitä alkuperäisellä tutkinnollaan. 

Työnhakijoilla on monenlaisia taustoja ja kokemuksia. Yhtä lailla työnhakeminen ei ole monellekaan helppoa, jos ei ole suoraa väylää kuinka päästä töihin jonnekin. Jos työnhakijoita todellakin aletaan haastatella kolmen kuukauden välein, niin toivottavasti haastattelija pysyisi samana. Sillloin työnhaulle voi saada jatkuvuutta ja todellista tukea. Jos taas työnhakijaa hyppyytetään haastattelijalta toiselle, saattaa kokonaiskuva jäädä rakentumatta. Ja työnantajilta olisi toivottavaa antaa rakentavaa palautetta. Joskus ei huomaa, jos toistaa omia virheitään hakemuksessaan ja ulkopuolisen näkökulma auttaisi silloin korjaamaan ne. Kuinkahan tämän saisi toteutumaan sitten? Koska aina kysyttäessäkään ei haastattelijoilla tunnu olevan aikaa vastata. 

Alkuperäinen juttu kannattaa käydä lukemassa klikkaamalla tästä.


perjantai 16. syyskuuta 2016

Toteutuuko nuorisotakuu?

Vuonna 2015 yli viidennes 20-24 -vuotiaista miehistä oli vaikka koulutus- tai työpaikkaa. Naisilla vastaava luku oli 15.4%. Määrä on suuri, koska monilla näistä nuorista on riski syrjäytyä. Osa toimii  vapaaehtoistöissä on ja on sitä kautta aktiivinen, mutta moni lamaantuu kotiin. Syitä tähän on monia, ehkä isoimpana se, että edelleen puuttuu Suomessa varhaisen puuttumisen malli. Tilanne saa eskaloitua rauhassa ennen kuin asialle tehdään jotain.

Nuorisotakuu kuulosti hienolta, kun sitä lanseerattiin, mutta kovin monipuolisena se ei toteudu. Oppisopimuksella opiskelu ei ole helpottunut, vaikka se olisi monelle nuorelle paras väylä työelämää pelkän koulun sijaan. Edelleenkin nuoret halutaan pääasiassa kouluihin opiskelemaan, mutta tuleeko tämäkin vaikeutumaan, jos koulutuksista leikkaaminen jatkuu?

OECD:n koulutusvertailun tulokset julkaistiin Helsingin Sanomissa 15.9. Voit käydä lukemassa artikkelin klikkaamalla tästä.

keskiviikko 14. syyskuuta 2016

Vertaisblogeja

Blogit ovat tällä hetkellä suosittuja, koska niiden avulla näkee otteita muiden elämästä, oppii uutta ja saa ideoita. Syitä blogien lukemiselle on varmasti lisääkin, mutta tuossa ehkä yleisimmät. Mutta blogit toimia myös vertaistukena. Ei kaikilla muillakaan ole aina ruusuilla tanssimista ja osa uskaltaa sanoa sen ääneen blogeissa. Vaatii paljon rohkeutta kertoa avoimesti elämästään, sillä internetissä on paljon trollaajia, jotka helposti haluvat väheksyä ja haukkua muita. Kun heidät pystyy jättämään omaan varjooonsa, on blogaaminen varmasti helpompaa. Ja onneksi on paljon niitäkin lukijoita, jotka kannustavat kirjoittajia jatkamaan.

Yksi voimauttava blogi, joka kertoo sairastumisesta ja elämästä sen kanssa, on Sanoisinko sairasta -blogi. Sitä pitää keski-ikäinen nainen, joka elää ja tekee, mitä haluaa. Pitkäaikaussairaus on osa elämää, mutta se ei yksin määritä Eeva-Liisaa. Hänen kirjoituksensa ovat elämänmakuisia, kuten hän itsekin toteaa. Jos siis haluaa löytää hyvän blogin, jossa kerrotaan elämän ylä- ja alamäistä, niin kannattaa siirtyä sivulle http://sanoisinkosairasta.blogspot.fi/.

maanantai 12. syyskuuta 2016

Soviteltu työmarkkinatuki

Töitä hakevan on hyvä muistaa, että työmarkkinatuki voi olla myös soviteltu. Jos onnistuu saamaan vaikka osa-aikatöitä tai tekee satunnaisesti töitä esimerkiksi vaikka järjestyksenvalvojana, voi silti saada työmarkkinatukea. Tällöin tulot on ilmoitettava Kelalle, joka laskee sitten tulojen vaikutuksen työmarkkinatukeen. Tuen määrä siis vähenee suhteessa palkan suuruuteen. Hyvä nyrkkisääntö on, että jokaista maksettua eruoa kohden työmarkkinatuki vähenee 50 senttiä. Tosin ansiotuloissa on myös 300 euron suojaosuus, jonka saa tienata työmarkkinatuen päälle ennen kuin tukea lähdetään vähentämään.

Tässä vielä kiteytettynä, milloin soviteltua työmarkkinatukea voidaan maksaa:
  • teet tilapäisesti enintään 2 viikkoa kestävää kokoaikatyötä tai
  • teet osa-aikatyötä, jonka työaika sovittelujakson aikana on enintään 80 % alalla sovellettavasta kokoaikatyön ajasta, tai
  • jatkat työssä, jossa työaikaa on lyhennetty lomautuksen takia, tai
  • saat tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta.

Lisätietoa asiasta voit lukea Kelan sivuilta klikkaamalla tästä.

torstai 8. syyskuuta 2016

Teetkö töitä ja sinulla on työkyvyttömyyseläke?

Sosiaali- ja terveysministeriö haluaa kauttamme kentän esimerkkejä ja kokemuksia, kun pohtivat työkyvyttömyyseläkkeen ja ansiotulon kannustinloukkuja. Tavoitteena on, että työtulon lisäys kasvattaa aina kokonaistulon määrää eikä johda kannustinloukkuihin. Myös euromääräisiä laskelmia toivotaan, jos haluat konkretisoida tilannettasi. 

Olit sitten Kelan eläkkeellä tai työeläkkeellä niin kokemuksesi on tärkeä. Myös, jos sinulla on työkyvyttömyyseläke, jossa ei ole ansaintarajoja. Kaikki kokemukset otetaan mieluusti vastaan, vaikka joka kohtaan ei sinulla kommentoitavaa olisikaan. Vastausaikaa on 9.9. asti.

Voit antaa myös mielipiteesi ministeriön suunnittelemasta lineaarisesta mallista, joka on työansion ja eläkkeen yhteensovittamisen tapa, jossa työansio pienentää maksussa olevaa eläkettä portaattomasti. Huom! Tämä on tärkeä tieto liitolle kaikilta, mutta erityisesti teiltä, joilla on työkyvyttömyyseläke ilman ansaintarajoja. 

Kyselyyn pääset vastaamalla tästä .

perjantai 2. syyskuuta 2016

Mitä työhaastattelun jälkeen?

Urapolun blogissa oli juttu 22.8. siitä, että mitä tehdä, kun työhaastattelu on ohi. Siinä oli näppäriä vinkkejä, kuten muistuttaa vielä omia suosittelijoita, että heihin saatetaan olla yhteydessä haastattelun jälkeenkin. Samalla voi suosittelijoille kertoa, että kuinka haastattelu meni ja että millainen työtehtävä olisi. Toisaalta kirjoituksessa suositellaan tekemään itselle myös omat muistaanpanot, jotta muistat, että milloin esimerkiksi työstä ilmoitetaan tai mitkä olivat työn keskeisimmät vaatimukset. 

Kirjoitus oli kattava ja se kannattaa käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

keskiviikko 31. elokuuta 2016

Syrjintä työnhaussa

Työsuojeluhallinnon verkkopalvelussa julkaistiin 30.8. hyvin havainnollinen julkaisu syrjinnästä työnhaussa. He ovat käyttäneet tehtyjä esimerkkejä työpaikkailmoituksista, joissa on vaatimuksia kahteen erilaiseen työtehtävään. Iloitukset osoittavat hyvin, kuinka helposti sorrutaan syrjintään jo ilmoitusta laatiessa. Esimerkiksi siivoojan ei yleensä tarvitse tunnustaa mitään tiettyä uskontoa, koska se ei ole määrite työn suorittamisessa. 

Onkin hyvä muistaa, että vaatimusten tulisi olla asianmukaisia aina kyseiseen työtehtävään. Harvoin esimerkiksi ikä on tärkeä peruste jonkun työn suorittamiseen tai että jonkun kielen tulisi olla äidinkieli. Erinomaista kielitaitoa tai äidinkieltä vastaavia taitoja voidaan joissain töissä edellyttää, mutta se on eri asia kuin vaatia tiettyä kieltä äidinkieleksi. 

Jos tulee vastaan epämääräisiä työpaikkailmoituksia, niin työsuojeluhallinnon sivuilta löytyy myös ohjeet, kuinka voi ilmoittaa niistä:

Syrjintää työpaikkailmoituksissa valvotaan jatkuvasti. Jos epäilet syrjintää työpaikkailmoituksessa, voit kertoa asiasta työsuojeluviranomaiselle esimerkiksi sähköpostitse: tyosuojelu.etela[at]avi.fi.

Lue alkuperäinen juttu klikkaamalla tästä.

tiistai 30. elokuuta 2016

Yrittäjyys vaihtoehtona työttömyydelle

Satakunnan Kansa uutisoi 26.8.2016 Tuomaksesta, joka pyörittää omaa yritystä. Koska hänellä on CP-vamma oli hänelle ehdotettu eläkettä jo heti peruskoulun jälkeen. Eläkkeen huono puoli vain oli se, että silloin ei olisi saanut fysioterapiaa, mitä Tuomas tarvitsee pysyäkseen liikuntakykyisenä. Joten jatko-opiskelut kutsuivat. Työpaikkaa ei vain niin helpolla löytynyt, joten Tuomas päätyi lopulta yrittäjäksi. Alku oli hankalaa, mutta nykyään töitä on kohtalaisesti. 

Uutisesta selviää hyvin, kuinka helposti vielä yritetään patistaa ihmisiä turhaan eläkeputkeen. Kun oman alansa löytää ja tietää omat rajoitteensa, voi töitä tehdätäysipainoisesti. Toivottavasti asenteen ja ilmapiiri muuttuisivat aiempaa kannustavaksi, jotta eläkkeen tyrkyttämisen sijaan mietittäisiin aina ensiksi realistisia mahdollisuuksia päästä työelämään. Sillä me saamme enemmän työntekijöitä ja yrityksiä kuin tarkoituksellisella passivoinnilla.

Alkuperäisen artikkelin voit käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

maanantai 29. elokuuta 2016

Aukkoja työhistoriassa

Elämässä tapahtuu muutoksia ja yllättäviä tekijöitä, jolloin ehkä tipumme syystä tai toisesta työelämästä. Syynä voi olla vaikka irtisanominen, terveydentila, opiskelu tai lapsen saanti. Kaikki tällaiset muutokset saattavat tuota odottamattomia pätkiä työuraan ja niitä ei kannata peitellä. Kun sinulla on hyvä syy aukkoon työhistoriassa, niin kannattaa valmistautua vastaamaan, jos siitä kysytään. 

Jos syynä taukoon työelämästä on syynä oma terveydentila, ei ole pakko kertoa liian yksityiskohtaisesti siitä. Ja kertoessaan tauosta kannattaa ennemmin painottaa toipumista kuin ruotia tarkkaan poissaolon syytä. Rekrytoijaa kiinnostaa kuitenkin aina enemmän, että mitä pystyt uudessä työssäsi tekemään ja kuinka motivoitunut olet työtehtävään.

Duunitorin blogissa on heinäkuussa 2016 ruodittu enemmän aukkoja työhistoriassa. Alkuperäinen juttu kannattaa käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

perjantai 26. elokuuta 2016

Työnhaku ulkomailla

 EURES ja Jobitti ovat yhdessä luoneet verkkoryhmän, jossa voi parantaa työnhakutaitoja sekä saada lisätietoa työnhausta ulkomaille. Kurssi kestää kaksi viikkoa ja sinä aikana osallistujat voivat jakaa kokemuksiaan sekä etsiä uusia näkökulmia omaan työnhakuunsa. Kurssi järjestetään 3.-14.10.

Osallistuminen on helppoa, koska tarvtset vain:
  • Tietokoneen ja nettiyhteyden
  • Riittävän suomen kielen taidon
  • Aktiivisuutta ja avointa mieltä
Mukaan ryhmään voit ilmauttautua klikkaamalla tästä. Sivulta saat myös lisätietoa ryhmän sisällöstä.

torstai 25. elokuuta 2016

Duunipeli -tietovisa

Älypään sivuilla on julkaistu Duunipeli, jossa kysellään tietoja työönhausta ja työelämästä. Saatko kaikki oikein vai tuleeko matkan varrella yllätyksiä? Kannattaa käydä testaamassa tietoja osoitteessa http://alypaa.com/yhteisot/pelit/Duunipeli.

tiistai 23. elokuuta 2016

Mahdollisuus töihin

Rosa Meriläinen kirjoitti 16.8. kolumnissaan siitä, että suomalaisilla on eriarvoinen mahdollisuus työntekoon ja elämässä pärjäämiseen. Se tausta, mistä tulemme vaikuttaa paljon esimerkiksi kesätyön saantiin. Jos omat vanhemmat ovat työttömiä, eikä suhteilla saakaan ensimmäistä kesätyöpaikkaa, voi sillä olla pitkäaikaiset seuraamukset. Kun työkokemusta ei kerry, vaikeuttaa se työllistymistä jatkossakin. Kierre on valmis ja usein vain tuurilla sen saa katkaistua.

Kolumni herätti paljon ajatuksia ja siinä on varmasti paljon totta. Ympäristömme vaikuttaa meihin ja tarjoaa resursseja, mitä käytössä on. Ei siis kannata aina sanoa, että ei ole yrittänyt vain tarpeeksi. Moni yrittää, mutta syystä tai toisesta asiat eivät mene niin kuin piti. Työpaikan saanti ei enää ole itsestäänselvyys, kun hakijoita on paljon ja paikkoja vähän tarjolla. Kuinka sitten saada mahdollisuuksia tasavertaiseksi? Ei ole varmasti yhtä vastausta tähän, mutta ainakin tasavertainen suhtautuminen auttaisi paljon. Ei katsota toisia yltäältä alaspäin kertoen et kuinka hommat hoidetaan paremmin. Jokaisella tulisi olla mahdollisuus töihin ja sillä saralla on vielä paljon työtä.

Alkuperäinen kolumni kannattaa lukea klikkaamalla tästä.

torstai 18. elokuuta 2016

Ei myytävänä!

Vammaisfoorumi ja Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta (KVANK) tiedottavat:

Ei myytävänä! Kannanotto ihmisarvoisen elämän puolesta

torstaina 8.9. klo 14-16 Kansalaistorilla Helsingissä

Huutolaislaki ei ole enää voimassa. Miten on mahdollista, että ihmisten perusoikeudet eivät silti vieläkään toteudu tämän päivän Suomessa?

Suomi ratifioi viimein vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen kesäkuussa 2016. Sopimus kieltää kaikenlaisen vammaisiin henkilöihin kohdistuvan syrjinnän, korostaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ja edellyttää vammaisten ihmisten osallisuutta kaikessa päätöksenteossa. YK:n vammaissopimuksen artiklan 19 mukaan vammainen itse päättää asumisestaan eikä ole velvollinen käyttämään ennalta määrättyjä asumisjärjestelyjä. 

Samaan aikaan vammaisten ihmisten asumispalveluita kuitenkin kilpailutetaan Suomessa tavoilla, jotka eivät huomioi asukkaan tarpeita, hänen mielipiteitään tai itsenäisen elämän ja osallisuuden toteutumista. Olisiko sinusta normaalia, ettet voisi itse päättää kenen kanssa asut ja missä asut?

Espoon kaupungin järjestämä vammaisten henkilöiden asumispalveluiden kilpailutus, joka toteutettiin sähköisenä huutokauppana keväällä 2016, on yksi herättävä esimerkki siitä, miten vammaisten ihmisten oikeudet voidaan lopulta sivuuttaa kustannustehokkuuteen vedoten. 

Hankintalakia uudistetaan parhaillaan. Tuleeko huutokauppamenettelystä pian normi? Emme halua, että oma elämämme on myytävänä!

Tule sinäkin mukaan osoittamaan tukesi meidän kaikkien ihmisarvoisen elämän puolesta:

Ei myytävänä! -tapahtumaan torstaina 8.9.2016 klo 14-16 Kansalaistorille Helsinkiin!
 
Ohjelmassa kannanottoja ja tervehdyksiä alan asiantuntijoilta ja mm. europarlamentaarikko Sirpa Pietikäiseltä ja Merja Kyllöseltä. Tapahtuman musiikista vastaavat Pertti Kurikan Nimipäivät, Tumppi Varonen, Kalle Salonen ja Kalle Havumäki.

Tapahtuman järjestävät Vammaisfoorumi ja Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta (KVANK).

keskiviikko 17. elokuuta 2016

Potkua näkymiseen somettamalla!

Tämä koulutus on jo syyskuussa Helsingissä. Mukaan mahtuu vielä, joten lue lisää alta ja ilmoittaudu messiin! Koulutukseen sisältöön voi vielä ilmoittautuesa vaikuttaa ja esittää toiveita päivän sisällöstä. Erityisesti nuoret ovat tervetulleita mukaan, mutta nuorten parissa työskenteleville päivä on myös hyödyllinen. Laita siis viestiä eteenpäin päivästä sopiville tulokkaille.
 
Duunimentori-hanke ja Nuorisoyhteistyö Seitti järjestävät Potkua näkymiseen somettamalla – työnhakua ja omaa näkyvyyttä uusin keinoin -koulutuksen sosiaalisen median hyödyntämisestä työnhaussa. Koulutus järjestetään to 15.9. Invalidiliiton esteettömässä toimitalossa (os. Mannerheimintie 107, 00280 Helsinki) klo 9 – 16. Tilaisuudessa kuullaan mm. luento vloggaamisesta – paikalla kaksi vloggaajaa, lisäksi asiaa työllisyydestä ja paljon muuta!

Tilaisuus on osallistujille maksuton. Osallistuja saa materiaalit, aamukahvit pikkusuolaisella ja lounaan. Tilaisuudessa on iltaohjelmaa klo 17 – 20. Iltaohjelmassa luvassa rentoa yhdessäoloa ja tietoa bloggaamisesta. Huom! Saunatilat ovat käytössämme! Iltaohjelmaan tuleville on tarjolla pientä purtavaa. Ilmoittaudu mukaan täällä: https://www.lyyti.fi/reg_2016/Potkuanakymiseen.

HUOM! Osallistumisen voi peruuttaa viimeistään viikkoa ennen tapahtumaa! Lisätietoja tilaisuudesta saat Duunimentori-hankkeen projektisuunnittelija Kaisa Karvoselta, kaisa.karvonen[at]lihastautiliitto.fi, p. 040 350 2270 tai Seitin nuorisotyön suunnittelija Jenni Kuuselalta, jenni.kuusela[at]seittiweb.org, p. 040 738 8089.
 
 

tiistai 16. elokuuta 2016

Työnhaku pelillistyy

Helsingin Sanomat uutisoi 15.8., että työnhaku on muuttumassa. Perinteisten työnhakutapojen rinnalle ollaan kehittämässä sovelluksia, jotka toimivat pelin tavoin. Sovellusten avulla halutaan löytää ne parhaat työntekijät ja toisaalta firmat haluavat luoda itsestään parempaa kuvaa työnantajina. Sovellusten lisäksi pelillistäminen voi olla osa rekrytointiprosessia. Hakija voidaan laittaa ratkomaan kinkkisiä tehtäviä, joihin työssä voisi törmätä ja rekrytoijat arvioivat hänen kykyään ratkaista tehtävät. Pelillistäminen voi siis olla havainnollisempi keino testata soveltuvuutta kuin perinteinen haastattelu. 

Pelisovellukset työnhaussa voivat myös säästää rekrytoijien vaivaa. Tällä hetkellä rekrytointiprosessit saattavat olla pitkiä ja työläitä, jolloin niihin haaskaantuu paljon aikaa ja rahaa. Jos prosessia saadaan kevennettyä, muuttuu työllistäminen jo astetta vaivattomammaksi. Yksi tällainen kehitetty sovellus on Pockethunt mutta lisää on kehitteillä.

Alkuperäisen jutun pääset lukemaan klikkaamalla tästä.

maanantai 15. elokuuta 2016

Ensimmäiset työpaikat auttavat löytämään vahvuuksia

Yle julkaisi 10.8. artikkelin, jossa puhutaan ensimmäisten työpaikkojen merkityksestä. Työpaikka, oli se millainen hyvänsä, auttaa työnhakijaa näkemään omia vahvuuksia ja osaamistaan. Joskus se voi ilmeta niin, että tietää kesätyön olevan ala, mihin ei jatkossa halua enää. Sekin auttaa avaamaan näkemystä itselle mielekkäästä työstä. 

Harva pystyy tänä päivänä olettamaan, että voi tehdä samaa työtä seuraavat  vuosikymmenet. Valtaosa meistä tulee vaihtamaan työpaikkaa useammankin kerran ja samalla voi myös työnkuva vaihtua. Jos omat vahvuudet ovat selville, saa erilaisista töistä paljon irti, kun löytää niistä aina sen itselleen kiintoisan jutun. Ensimmäiset työpaikat auttavat siis vastaamaan kysymyksiin, että kuka olen tai mitä osaan. Niitä kysymyksiä kannattaa toden teolla miettiä, sillä työhakemuksissakin näkyy helposti kuinka motivoitunut hakija on ja täsmääkö hänen osaamisensa yrityksen vaatimuksiin.

Alkuperäisen jutun voit lukea klikkaamalla tästä.

tiistai 9. elokuuta 2016

Vastaa Ohjaamoiden verkkosivukyselyyn

"Ohjaamot ovat eripuolella Suomea tietoa, tukea ja yksilöllistä nuoriso-ohjausta tarjoavia ohjauspisteitä. Ohjaamoille on rakenteilla valtakunnalliset verkkosivut. Ohjaamojen verkkosivujen visuaalinen suunnittelu on valmis. Haluamme kerätä nuorilta käyttäjätietoa ennen varsinaista toteutusta."
Tärkeää on, että mahdollisimman moni nuori osallistuisi kyselyyn ja kertoisi mielipiteensä käytettävyydestä etukäteen. Tällä keinoin palvelu saadaan kaikkien ulottuville. Ja muutokset ovat helpompi tehdä etukäteen kuin muutella sivuston ilmestyttyä.

Osallistu siis kyselyyn elokuun aikana ja kerro mielipiteesi sivuista. Kyselyyn pääset klikkaamalla tästä.


maanantai 8. elokuuta 2016

Paralympiapäivä 11.8. Helsingissä

Paralympiapäivää vietetään osana olympialaisten kisakatsomoa 11.8. Päivän aikana on ohjelmaa tarjolla yrityksille ja muille sidosryhmille. Sen lisäksi klo 17.00-19.00 on kaikille avoin tapahtuma Hernesaaren rannassa Helsingissä. Parituntisen aikana tarjolla yleisölle on lajikokeiluja, urheilijahaastatteluita, näytöslajeja sekä olympialaisten kisakatsomo. Tapahtuma on maksuton!

Lue lisää tapahtumasta klikkaamalla tästä.

torstai 4. elokuuta 2016

Suuntana maailma

Lihastautia sairastava Sanna kertoo Iltalehden artikkelissa omista matkasuunnitelmistaan. Hän käyttää arjessa sähköpyörätuolia ja muutaman kuukauden päästä hän lähtee maailmanympärimatkalle. Hän toimii myös oppaana esteettömillä matkoilla, joten reissaaminen on hänelle tuttua. Sanna rohkaiseekin kaikkia lähtemään reissuun.

- Rohkeuden puute voi estää liikkumasta. Matkailu ei ole mahdotonta, jos matkan suunnitteluun ja tiedon hakemiseen näkee hieman enemmän vaivaa, hän sanoo. 

Lähes jokainen matkaaja kohtaa reissuilla hankaluuksia ja pyörätuolissa liikkuvalle ne voivat ilmentyä esteellisenä ympäristönä. Silloin käytännön järki ja pieni seikkailunhalu auttavat pärjäämään eikä matka hyydy heti alkuunsa. 

Artikkeli Sannan tulevasta matkasta kannattaa käydä lukemassa klikkaamalla tästä.
Sannan oman matkablogin taas löydät osoitteesta http://www.palmuasema.fi/.

tiistai 2. elokuuta 2016

Haastavat kysymykset työhaastattelussa

Työhaastatteluun kannatata aina valmistautua, sillä monet kysymykset toistuvat eri haastatteluissa. Dropboxin toimitusjohtaja kyselee työhaastattelussa aina seuraavia haastavia kysymyksiä. Niihin ei ole yhtä oikeaa vastausta, mutta toisaalta miettimättä voi olla aika hankala noihin vastata. Mitä itse vastaisit, jos kysymykset tulisivat työhaastattelussa vastaan?

1. Kuka on maailman paras siinä, mitä teet?
2. Keneltä olet saanut vaikutteita?
3. Mitä olet oppinut kuluneen vuoden aikana?
4. Jos voisit antaa neuvoja kymmenen vuotta nuoremmalle itsellesi, mitä sanoisit?
5. Mitkä ovat tärkeimpiä oppeja, jotka olet saanut?

Alkuperäisen haastattelun Drew Houstonista voi lukea The New York Times lehden sivuilta klikkaamalla tästä.

Suomennetun lyhyen artikkelin voi käydä lukemassa Taloussanomista klikkaamalla tästä.

maanantai 1. elokuuta 2016

Erota työhakemus ja CV

Kauppalehti muistuttaa, että CV ja työhakemus kannattaa kirjoittaa erilaisiksi.  CV eli ansioluettelo kertoo selkeästi ja taustat työhön. Mitä sitten työhakemuksessa kerrotaan? Siinä avainasiana tulisi olla motivaation ilmaisu. Miksi haluaa juuri hakemaansa paikkaan? Oman innokkuuden näyttäminen on olennaista sekä myös kertoa auki, että  miksi haluaa työskennellä juuri ko. organisaatiossa. Artikkelissa haastateltu rekrytointikonsultti muun muassa mainitsee seuraavat kysymykset sellaisiksi, mihin olisi hyvä vastailla omassa työhakemuksessa. 

1.Mistä innostut työssäsi?

2. Mitkä asiat saavat tai saisivat sinut lähtemään aamuisin mieluusti töihin?
 
3. Onko sinulle tärkeää tekemäsi työn yhteiskunnallinen merkitys?

4. Onko sinulle tärkeää ammatillisen kehittymisen mahdollisuus?
 
Elä siis kirjoita samaa asiaa kahteen kertaan, vaan anna CV:n täydentää työhakemusta. Työhakemuksessa tuot esiin, miksi paikka kiinnostaa ja millainen työ innostaa sinia. CV taas summaa taitosi, mitä olet aiemmin oppinut. 

Alkuperäisen jutun voit lukea klikkaamalla tästä.

perjantai 22. heinäkuuta 2016

Sulavammat apuvälineet

Helsingin Sanomat uutisoi 11.6. laitteesta, joka oli tuonut MS-tautia sairastavan miehen elämään uudenlaista vapautta. Apuväline oli kevyt kahdella pyörällä kulkeva laite, joka on niin kevyt, että sen voi nostaa jopa auton takakonttiin. Silti laite mahdollistaa kulkemisen töyssyiselläkin tiellä, mutta ei vaadi tasapainoa niin paljon kuin seisaaltaan käytettävät laitteet. Nyt hän voi istua, mutta silti laite aktivoi tasapainoa, kun sitä joutuu itse pitämään yllä. Tämänkaltaiset laitteet olisivat varmasti monelle huonosti liikkuvalle sähkömopoa mieluisampia vaihtoehtoja. Sähkömopo on raskas eikä sitä saa heitettyä auton takaluukkuun vaivattomasti. Auton ja liikkumavälineen combo taas on monelle näppärä, koska sähkökäyttöisissä laitteissa on yleensä suhteellisen pieni kilometrimäärä ennen kuin ne tulee ladata uudelleen. Ehkäpä apuvälineistä kannattaisi alkaa tehdä virtaviivaisempia ja kevyempiä versioita raskaampien rinnalle. Tällöin  niiden käytännöllisyys paranisi monen niitä tarvitsevan mielestä.

Hesarin uutinen kannattaa käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Yhdenvertaisuus on perusoikeus

Näin kirjoitetaan Suomen Vanhempainliiton sivuilla samalla kun he ovat julkaisseet esteettömän tapahtuman listauksen kouluille. Listaus on  todella hyvä, sillä se ottaa huomioon erilaiset vammat ja  monet sairaudet. Myös helposti unohtuvat aistiyliherkkyys tai induktiosilmukka ovat mainittu listauksessa. On hienoa, että kouluissa lähdettäisiin ajatuksesta, että koulun tapahtumat ovat kaikille mahdollisia tapahtumia ja että yhdenvertaisuus toteutuu samalla kun koulu on syrjinnästä vapaa alue. Listaus on sen verran hyvin tehty, että sitä voi käyttää pohjana toteuttaessa monia muitakin tapahtumia ja listauksien linkkien ansiosta, saa vielä lisätietoa muun muassa selkokielisyydestä tai tulkkien käytöstä.

Tsekkauslistan pystyt lataamaan itsellesi Suomen Vanhempainliiton sivuilta, jonna pääset klikkaamalla tästä.

maanantai 18. heinäkuuta 2016

Positiivisiä piirteitä, jotka voivat erottaa työnhakijan muista

Duunitori kirjoitteli jo kesäkuun 8. päivä neljästä piirteestä, jotka työnhakijalla voivat auttaa työnhakua.  Heinäkuussa on joillain aloilla vähemmän paikkoja avoinna, mutta elokuussa rekrytointi taas aktivoituu ja keinot ovat hyödyksi varmasti silloin. Alkuperäinen juttu kannattaa käydä lukemassa Duunitorin sivuilta, jonne pääset klikkaamalla tästä. Olemme kuitekin kiteyttäneet kirjoituksesta avainkohdat myös alle. 

1. Tehosta työnhakukaavaketta ottamalla yhteyttä yritykseen. Samanlaiset kaavakkeet sekoittuvat toisiinsa ja moni hyvä hakija ei erotu toisista. Blogissa vinkataankin hieman selvittelemään, kuka yrityksessä voisi tietää avoimesta paikasta lisää. Häneen voi sitten otta yhteytä ja kysellä lisätietoja paikasta. Samalla osoittee kiinnostustaan paikkaa kohtaan.

2. Ensivaikutelman merkitys. Jos ensivaikutelman tekee hakemuksella ja ansioluettelolla, on niissä oltava huolellinen. Työhaastattelussa taas kehonkieli ja muu sanaton viestintä kertoo paljon hakijasta.

3. Mieti yrityksen näkökulmaa, kun haet paikkaa. Toki työpaikan tulee olla itselle mieluisa, mutta yrityksen rekrytoijia kiinnostaa, minkä lisän voit tuoda itse firmalle. Kannattaa siis asennoitua, että on tarpeellinen ja kertoa se esimerkein.