perjantai 18. joulukuuta 2015

Hyvää joulua!

Duunimentori-hanke toivottaa kaikille seuraajilleen iloista joulua ja riemullista uuden vuoden alkua! Vuoden 2015 aikana on pidetty monia koulutuksia työnhakijoille sekä toimittu yhdistysten mentorina nuorten kanssa. Myös videot ovat saaneet suomen- ja ruotsinkieliset tekstitykset vuoden aikana ja Duunimentoripeli julkaistiin kaikkien pelattavaksi verkkosivuilla.  Ensi vuoden alussa tulee Duunimentoripelistä ruotsinkielinen versio ja jatkamme työtämme järjestöjen ja yhdistysten parissa sekä jatkaen Potkua näkymiseen -koulutuksia.

Hankkeen työntekijät ovat takaisin toimistolla jälleen 4.1.


Työkyvyttömyyseläkkeen ansioraja pienenee vuonna 2016 muutaman euron

Kela tiedottaa:

Työkyvyttömyyseläkkeen ansioraja pienenee vuonna 2016 muutaman euron

Jos työskentelet työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuen aikana, huomaa, että ansioraja pienenee 2,73 euroa kuussa vuonna 2016. Jos palkka on ensi vuonna enintään 743,84 euroa kuussa, eläkkeen maksamista ei tarvitse keskeyttää.

Työkyvyttömyyseläkkeellä ja kuntoutustuen aikana on mahdollista työskennellä hiukan, ilman että Kelan eläkkeen maksaminen keskeytetään. Vuonna 2015 ansioraja on ollut 746,57 euroa kuukaudessa, mutta vuonna 2016 raja on 743,84 euroa kuussa. Työkyvyttömyyseläkkeellä saa tienata siis 2,73 euroa vähemmän kuukaudessa kuin tänä vuonna.

Jos olet työkyvyttömyyseläkkeellä ja työskentelet hiukan, huolehdi, että palkkasi tai työtulosi ei ylitä ansiorajaa. Voit myös jättää eläkkeesi lepäämään, toisin sanoen pyydät keskeyttämään eläkkeen maksamisen. Eläkkeen voi jättää lepäämään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta jättää eläkettä lepäämään, sovi ajoissa työnantajasi kanssa, että palkkasi on enintään 743,84 euroa kuussa. Yrittäjillä otetaan huomioon vahvistettu YEL-työtulo.

Ansiorajan pienenemisen taustalla ovat pienentyneet elinkustannukset. Kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet pienenevät vuoden 2016 alussa 0,4 %, ja siksi myös työkyvyttömyyseläkkeen ja kuntoutustuen ansioraja pienenee.

torstai 17. joulukuuta 2015

Vuoden 2016 avustusehdotus on julkaistu

Raha-automaattiyhdistys on julkaissut avustusehdotuksen järjestöille. Avustusehdotukseen voi käydä tutustumassa osoitteessa avustukset.ray.fi. Myös Duunimentori-hanke olisi saamassa avustusta ehdotuksessa ja jatkaa toimintaansa siis vielä ensi vuoden. Eli luvassa mentorointia ja koulutuksia, joten kannattaa seurailla sivustoamme, jotta tiedätte mitä tuleman pitää!

Vuonna 2016 RAY:n avustuspotti on 315,3 miljoonaa euroa. Tammi-helmikuussa 2016 Sosiaali- ja terveysministeriö päättää avustuksista. Kiitoksia pelaajilla, jotka mahdollistavat RAY:n ja hankkeemme toiminnan.




keskiviikko 16. joulukuuta 2015

#Seisovälillä -kampanja

Työterveyslaitos kannustaa seisomaan työpäivän aikana. He ovatkin julkaisseet kilpailun, johon ennättää osallistua 21.12. saakka. Kilpailuun voit osallistua näin:

Vinkkaa #SeisoVälillä vinkkisi Twitterissä, Instagramissa tai Facebookissa itse tai kavereiden kanssa tekemäsi videon, kuvan, tekstin tai muun formaatin keinoin. Viikon parhaan vinkin palkitsemme kahdella leffalipulla. Valitsemme viikon voittajavinkin joka maanantai joulukuun 21.12.2015 asti.

Myös Duunimentori lähti mukaan vinkkailuun ja julkaisi oman kuvan Instagrammissa. Käy vilkaisemassa Duunimentorin kuva klikkaamalla tästä.

Alla on kampanjan veikeä mainosvideo katsottavissa:


maanantai 14. joulukuuta 2015

Tilastoja työllisyystilanteesta

Perjantaina 10.12. julkaisimme Ylen artikkelin työurien pidentämisestä. Artikkelissa toisena asiantuntijana oli Pekka Myrskylä, jota olimme itse kuuntelemassa hänen luennointiaan työllisyystilanteen tilastoista 26.11., kun osallistuimem Paikka auki -hankepäiville. Seuraavat faktat on esitetty luennolla, joten valitettavasti emme pysty linkittämään mitään sivua, josta esitellyt tilastot löytyisivät suoraan.

Yksi selkeä fakta työllistymisessä on se, että verrattaessa vuosia 1970 ja 2012 keskenään naisten työllisyys on paljon korkeampi vuonna 2012 kuin mitä se oli 1970. Tähän yksi syy on se, että moni nainen ei jää kokonaan kotiin lapsien myötä, vaan jatkaa työelämässä siinä missä miehetkin. Työurat olivat vuonna 2012 naisilla 33,7 vuotta ja miehillä 32,5 vuotta. Vuonna 1970 vastaavat luvut olivat naisilla 26,6 vuotta ja miehillä 37,7 vuotta. Työurien pituus on tasoittunut kovasti ja tälläkin hetkellä keskimääräinen työura on pitkä, jos sitä pääsee vain luomaan.

Merkittävää on huomata se, että vuonna 1987 suomalaisia oli 4 938 602, kun 2013 oli väkimäärä kasvanut ollen 5 451 270. Samaan aikaan työvoiman määrä on noussut lähes 200 000, mutta samalla työllisten osuus on kasvanut vain 2149. Eli käytännössä meillä ei ole työpaikkojen määrä noussut samassa suhteessa kuin mitä meillä on työikäisiä. Väistämättä tämä kasvattaa työttömien määrä ja varsinkin uhkä pitkäaikaistyöttömyydelle on suuri.


Meillä on aloja, joilla työpaikkojen määrä on kasvanut, kuten terveys- ja sosiaaliala. Samaan aikaan runsaasti töitä on kadonnut kuitenkin teollisuudesta ja maa- ja metsätaloudesta. Aika näyttää, kasvaako esim. sosiaali- ja terveysalan työpaikat entisestään, kun väestön ikärakenne muuttuu.

Kaikkiaan Myrskylän luento oli mielenkiintoinen, vaikka hänen esittämänsä luvut huolestuttavatkin. Onko uhkana, että eläkeikä nousee ja ihmiset ovat pian 70-vuotiaaksi töissä? Tai siis he, joille töitä vielä riittää.

perjantai 11. joulukuuta 2015

Työurien aikaistaminen

Yle uutisoi 2.12., että Suomessa on 20 000 alakikäistä palkkatöissä. Heidän työpanoksensa ei kuitenkaan näy  eläkkeessä tai työurassa, koska näitä tilastoidaan ja kerätään vain yli 18 vuotta täyttäneiltä. Kuinka työuria sitten pidennetään? Työskentelemällä opiskeluaikana? Näinhän jo tehdäänkin. Kaikisat opiskelijoista lähes 60% on jo töissä. He tekevät usein  töitä, mihin ei tarvita kovin korkeaa koulutusta. Ja varmasti osin tästä syystä koko kansan työuran alkamisthetki on hieman ennen 21vuoden iässä.

Me teemme siis jo nuoresta pitäen töitä, joten ehkä työuran pidentäminen ei ole validi. Olennaisempaa olisi kai se, että korkeakoulun suorittaneista 7% ja ammatillisen perustutkinnon suorittaneista 13% ei työllisty edes valmistumisen jälkeenkään. Heille ei kerry ollenkaan työeläkettä ja he joutuvat pitkäaikaistyöttömyyden kierteeseen. Ehkä heidän saaminen työelämään olisi olennaisempaa kuin työurien lisääminen esimerkiksi vuodella? Jos heistäkin jokainen olisi työelämässä vähintään kymmenen vuotta, olisi se merkittävä taloudellinen ero myös yhteiskunnalle. Ja näissä luvuissa ei ole edes niitä mukana, joiden opinnot jäävät kesken tai jotka eivät aloita opiskeluja ollenkaan peruskoulun jälkeen. Näistä nuorista meidän pitäisi huolestua ja löytää heille töitä sen sijaan, että mietimme, että teemmekö työuraa vuoden tai pari pidempään.

Alkuperäisen jutun Ylen sivuilta voit käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

torstai 10. joulukuuta 2015

Pelisäännöt kuviin netissä

Älypuhelinten kulta-aikana kuvia räpsitään paljon ja niitä julkaistaan usein ajattelematta. Kuvien julkaisussa kannattaa kuitenkin olla perillä pelisäännöistä ettei vahingossa loukkaa kenenkään yksityisyyttä tai identiteettiä. Kaikkein tärkeintä on muistaa, että toisia ihmisiä ei saa kuvata heitä halventavissa tilanteissa. Julkisella paikalla voi kuvata ihmismääriä, kun kukaan kuvatuista ei tarkoituksella ole tunnistettavissa ja että ihmisten kasvoja ei käytetä missään mainoksessa ilman hänen lupaansa.

Julkisilla paikoilla kuvaus on siis sallittua, mutta julkisella paikalla olevien teoksien kuvia ei saa käyttää ansiotoimintaan. Ja muistetaan, että toisen kotirauhaa ei saa rikkoa kuvaamalla ilman omistajan lupaa. Kuvaaminen on luonnollisesti myös kielletty tiloissa, joissa kuvaajalla ei edes ole oleskeluoikeutta.

Kaikessa kuvaamisessa kannattaa muistaa kohteliaisuus muita kohtaan. Itseä saa toki kuvata, mutta muiden kohdalla kysy aina lupa. Ja jos tägää muiden nimiä kuviin sosiaalisessa mediassa, kysy myös silloin lupaa ensiksi. Tällöin vältytään turhilta ongelmilta.

Lyhyet ohjeet kuvaamiseen voi lukea Opettajan tekijänoikeus -blogista. Voit käydä lukemassa listan klikkaamalla tästä.

tiistai 8. joulukuuta 2015

Urasuunnittelua opintoihin

Yle julkaisi 5.12. artikkelin, jossa käsitellään työnhakua. Siinä puhutaan siitä, että jo opintojen aikana pitäisi urasuunnittelu aloittaa. Tämä tarkoittaa käytännössä oman alan työpaikkojen etsimistä jo opiskellessa sekä harjoittelupaikkojen ja kesätöiden huolellinen valinta. On aloja, joissa tämä toimii, mutta on aloja, joissa esimerkiksi kesätyöt ovat kortilla. Opetusala nyt ainakin hyvänä esimerkkinä. Monella vain oma ura saattaa vielä olla aivan hakusessa ja asiaa ei helpota se, että uravalmentajia ei ole paljoa oppilaitoksissa. Jos opiskelija ei jaksa olla koko ajan aktiivinen itse, voi työpaikat omalta alalta jäädä löytymättä. Toisaalta kaikki työkokemus on hyvästä ja antaa perspektiiviä tulevaan. Siksi ei kannata lannistua vaikka paikat omalta alalta eivät aukea heti.

Työelämässä kannattaa tutustua avoimesti uusin ihmisiin. Tästä voi olla odottamatonta etua, sillä  moni paikoista ei edes avaudu, vaan niitä tarjotaan suoraan sopiville henkilöille. Mitä näkyvämpi on, sitä helpompi on jäädä mieleen. Tosin tämä on hyvin alakohtaista, että kuinka paljon paikkoja on auki ja kuinka paljon työpaikoista vain tarjotaan. Jos itse ei ole löytänyt työpaikkaa hyvien tyyppien kautta, ei kannata unohta työhakemuksen merkitystä. Pitää vain muistaa olla aito oma itsensä ja jättää välistä tylsät yleisfraasit. Kannattaa olla persoonallinen ja suunnata teksti siihen suunta, että mitkä taidot hyödyttävät työssä, vaikka  tylkokemusta ei vielä paljoa olisi.

Tällä haavaa työnhaku on hyvin omatoimista ja siksi haastavaa. Urasuunnittelua tulisi todellakin olla jo peruskoulussa ja siitä se jatkaisi kera jatko-opintojen. Tällöin tarvetta Te-palveluiden uravalmennukselle olisi ehkä vähemmän. 

Ylen alkuperäisen jutun voit lukea klikkaamalla tästä.

maanantai 7. joulukuuta 2015

#Osaaminen edellä

OLetko jo löytänyt #Osaaminen edellä -sivuston Facebookista? Se on kampanja, joka toteutettiin syksyn 2015 aikana. Kampanjan tarkoituksena oli tulea nuorten mielenterveyskuntoutujien työllistymistä Jyväskylän alueella. Kampanjaa tekemässä olivat Music Against Drugs, Suvimäen Klubitalo, DuuniDekkari sekä Innoverkko. Kampanjan aikana kerättiin paljon tietoa Faebook-sivulla, jota voi käydä sieltä lukemassa. Kampanjan tekivät nuoret Music Against Drugs -tiimiharjoittelijat, jotka vastasivat kampanjan suunnittelusta ja toteutuksesta. Nuoret toteuttivat myös videon, joka ottaa rohkeasti kantaa ennakkoluuloihin, joko kävit katsomassa sen YouTubesta?




perjantai 4. joulukuuta 2015

Kynnys-palkinto Ruisrockille

Kynnys Ry tiedottaa:

Kynnys ry, Turun toimikunta
Vammaisten päivän juhla 3.12.2015 Turun VPK:n talo
Kynnys-palkinto Ruisrockille

Vuoden 2015 Kynnys-palkinto luovutetaan kansainvälisen vammaisten päivän juhlassa Ruisrockille / Vantaan Festivaali Oy:lle esteettömän ja saavutettavan musiikkifestivaalin kehittämisestä.

Ruisrock on Suomen vanhin rockfestivaali ja on nykyisin ehkä suositumpi kuin koskaan. Tästä suosiosta pääsee nauttimaan myös eri tavoin toimintarajoitteiset ihmiset. Ruisrock on ilmoittanut haluavansa profiloitua tapahtumaksi, johon kaikilla on mahdollisuus osallistua.

Jo vuosia ovat Turun Aikuiskoulutuskeskuksen lähihoitajaopiskelijat vapaaehtoisvoimin vieneet kehitysvammaista henkilöitä Ruisrockiin ja huolehtineet heistä koko tapahtuman ajan. Tämä Auringonkukka-niminen projekti on toteutettu festivaalin myötävaikutuksella.

Vuonna 2012 Ruisrock toteutti erillisen saavutettavuusprojektin, jonka valmistelua ja saavutettavuuskartoituksen tekoa opetus- ja kulttuuriministeriö tuki. Asiantuntija-apua projektissa antoi Turun Kynnys.

Osana projektia Ruisrock sitoutui kymmeneen saavutettavuuslupaukseen, joiden kautta vuosittaista festivaalia kehitetään entistä paremmiksi. Lupauksista on pidetty hyvin kiinni, sillä Kynnyksen saaman palautteen perusteella Ruisrock on saavutettavin rockfestivaali Suomessa.

Ruisrockin nettisivut ovat saavutettavia myös näkövammaisille, sivuilla on erillinen info-osa saavutettavuudelle ja tietoa on myös selkokielellä. Tapahtuma alueella on kiinnitetty huomiota esteettömään opastukseen, reitteihin ja paikoitukseen. Pyörätuolikatsomot palvelevat eri lavoilla ja esteettömiä käymälöitä on riittävästi. Festivaalin henkilökuntaa on koulutettu neuvomaan ja opastamaan vammaisia vieraita. Avustajakeskuksen avustajat ovat valmiina avustamaan ja Malikelta saa vuokrata apuvälineitä.

Järjestyksessä 14. Kynnys-palkinnon vastaanottavat Ruisrockin puolesta Piia Lääveri ja Ilona Numminen. Palkinnon luovuttavat lakimies Mika Välimaa ja Turun Kynnyksen varapuheenjohtaja Idastiina Valtasalmi.

Lisätiedot: Olli Nordberg, olli.nordberg[at]kynnys.fi, 045 7732 4114

torstai 3. joulukuuta 2015

Kansainvälinen vammaisten päivä

Tänään vietetään kansainvälistä vammaisten päivää. Maailmassa on arviolta yli miljardi vammaista henkilöä eli n. 15% koko maailman väestöstä. Silti usein kuulee, että vammaisten oikeudet eivät toteudu ja moni on syrjäytynyt. Normaalia elämää rajoittavat usein fyysiset, sosiaaliset ja oikeudelliset esteet. Päivä on tärkeä muistutus siitä, että meillä on vielä paljon tehtävää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden suhteen. Lisätietoa päivästä voit lukea muun muassa YK-Liiton sivuilta klikkaamassa tästä.

Itsensä näköistä elämää

Kodin Kuvalehti on viime aikoina julkaissut paljon hyviä artikkeleita, joissa vammaiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset voivat tuoda näkyväksi omaa arkeaan. Sairaus voi tuoda aina jotain hankaluuksia, mutta se on monesti myös asenteesta kiinni, että kuinka siihen suhtautuu. 1.12. julkaistu juttu Railasta kertoo hyvin naisen suhtautumisen elämään. Hän elää sitä nykyään, kuten itse haluaa. 

Raila käyttää sähköpyörätuolia. Hänellä on ollut elämänsä aikana 500 avustajaa, joten työnantajana toimiminen on hänelle tuttua. Hän käy töissä ja asuu Helsingissä. Ja artikkelissa hän kertoo tavallisesta päivästään. Railalla todettiin lihastauti hänen ollessa pieni. Hänen sairautensa ilmenee niin, että liikkumiseen annettu käsky ei etene juuri raajoihin selkäytimestä. Siksi hän ei ole koskaan seissyt.

Raila tekee osa-aikatöitä ja asuu omassa kodissa avopuolisonsa kanssa. Hänet on kasvatettu ajattelemaan niin, että kaikki on mahdollista, jos sitä haluaa. Pitää vain keksiä sopivat keinot toteuttamiseen. Toki on niitä, jotka ajattelevat toisin. Tämän Raila on huomannut esimerkiksi koulumaailmassa, missä hän ei saanut olla lähikoulussa, vaan opettajan mielestä kuului erityiskouluun. Toivottavasti tuo ajattelutapa ei ole niin arkipäivää enää tänä päivänä, mitä se Railan nuoruudessa oli. 

Kaikkiaan juttu oli tosi lämminhenkinen ja kertoi paljon Railan suhtautumisesta omaan elämäänsä. Hän on tavallinen työssäkäyvä suomalainen, jonka tarvitsee avustajaa arjen pyörittämiseen. Juttu kannattaa lukea, sillä se on varmasti silmiäavaava monille, joilla ei omassa lähipiirissä ole kokemusta pitkäaikaissairauksista. Jutun voit lukea kokonaan klikkaamalla tästä.

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Kalle Könkkölä saa arvostetun tunnustuksen

Helsingin Sanomat uutisoi 1.12., että Kalle Könkkölä saa Yhdysvaltojen kansainväliselta vammaisneuvostolta tunnustuksen mittavasta elämäntyöstään. Tunnustus jaetaan ensi kertaa suomalaiselle. Kalle Könkkölä on jo vuosikymmenten ajan ajanut vammaisten aseman parantamista sekä Suomessa että kansainvälisesti. Hänen mielestään Suomen pitäisi ottaa useassa asiassa mallia Yhdysvalloista, sillä siellä siellä vammaisten työllistyminen ja ohjautuminen työelämään on paljon yleisempää kuin meillä. Myös esteettömyysasiat ovat monin paikoin Suomen tilannetta parempia Könkkölän mielestä, joka on useita kertoja matkannut Yhdysvaltoihin. Suomella on siis vielä matkaa siihen, että jokainen olisi meistä yhdenvertainen ja voisi osallistua tasavertaisesti yhteiskunnan toimintaan.

Duunimentori onnittelee Kalle Könkkölää tunnustuksen saamisesta!

Koko artikkelin voit luke Helsingin Sanomien sivuilta klikkaamalla tästä.

tiistai 1. joulukuuta 2015

Vammaisten työtilannetta halutaan parantaa kärkihankkeella

Valtion vammaispoliittisen ohjelman eli VAMPOn seurantaseminaarissa käsiteltiin vammaisten ja osatyökykyisten työllistymistä. Tällä haavaa heidän työllistyminen on muuta väestöä hankalampaa. Siksi vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen on nostettu yhdeksi hallituksen kärkihankkeeksi. Tavoitteena on parantaa Suomen huoltosuhdetta, jotta saataisiin ihmisiä aiempaa enemmän takaisin työelämään työkyvyttömyyseläkkeeltä. Kun yleinen työttömyysprosentti oli heinä-syyskuussa 8,4% , on vammaisilla vastaava luku lähes kymmenkertainen. Ja tilanne on pysynyt yhtä huonona noususuhdanteidenkin aikana. Siitä syystä työllisyyden parantaminen on tärkeää ja työelämän tulisi huomioida, myös osa-aikatyön suomat mahdollisuudet sekä yrityksille että työntekijöille. Lisätietoa voit lukea Ylen sivuilla olleesta uutisoinnista, johon pääset klikkaamalla tästä.