perjantai 30. lokakuuta 2015

Sopivan työkykyä ylläpitävän kuntoutuksen löytyminen voi olla vaikeaa

Kela tiedottaa 27.10.2015:


Sopivan työkykyä ylläpitävän kuntoutuksen löytyminen voi olla vaikeaa

Rekisteritutkimuksessa selvitettiin Kelan järjestämää ASLAK- ja Tyk-kuntoutusta vuonna 2007 hakeneiden henkilöiden taustatekijöitä ja terveystietoja.

Tavoitteena oli selvittää, eroavatko myönteisen ja hylkäävän kuntoutuspäätöksen saaneiden ryhmät toisistaan, löytyykö hylkääville kuntoutuspäätöksille selittäviä tekijöitä ja mikä on tilanne hylkäävän päätöksen jälkeen.

Naisten ASLAK-kuntoutushakemus hylättiin useammin kuin miesten. Naisten ja miesten välillä oli tausta- ja terveystiedoissa jonkin verran eroja, mutta hylkäävän päätöksen saamiseen vaikuttavat tekijät olivat lähes samoja molemmilla sukupuolilla: ikä, Kelan vakuutusalue, pääsairausryhmä, todettu lisäsairaus ja aiempi Kelan kuntoutus. Riskitekijät hylkäävään ASLAK- ja Tyk-kuntoutuspäätökseen olivat vain osittain samoja, mikä selittyy muun muassa kuntoutusmuotojen erilaisella kohderyhmällä ja sisällöllä.

Hylkäävän päätöksen jälkeen uusi kuntoutushakemus

Hylkäävän päätöksen jälkeen naiset hakivat miehiä aktiivisemmin uudelleen kuntoutukseen. ASLAK-kuntoutusta hakeneet hakivat useimmiten samaan kuntoutukseen, kun taas Tyk-kuntoutusta hakeneet hakeutuivat yleensä Tules-kurssille tai ASLAK-kuntoutukseen. Kuntoutujalle uuden, tarkoituksenmukaisemman kuntoutusmuodon löytäminen vaatii aikaa.

Kuntoutustarpeen arvioinnin onnistumisen tarkastelua ei ollut mahdollista tehdä, koska tiedot perustuivat vain hallinnollisiin rekisteritietoihin. Tutkimustulokset osoittavat kuitenkin, että riittävän yksityiskohtaisesti laaditut toimintakyvyn kuvaukset kuntoutushakemuksen asiakirjoissa auttavat tunnistamaan kullekin kuntoutusta hakeneelle parhaiten sopivan kuntoutusmuodon.

Hylkäävän ASLAK-päätöksen vuonna 2007 saaneista 1 % ja Tyk-päätöksen saaneista 5 % oli siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle vuoteen 2011 mennessä. Myönteisen ASLAK-päätöksen saaneista vajaa 1 % ja Tyk-päätöksen saaneista 9 % oli työkyvyttömyyseläkkeellä. Työkyvyttömyyseläkepäätöksessä yli kolmasosalla pääsairausryhmä oli jokin muu kuin kuntoutushakemuksessa. Tämä kuvastaa sitä, että kuntoutuksen avulla ei kyetä ennalta ehkäisemään kaikkia tulevia sairauksia.

Tutkimusaineiston tiedot on saatu Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Finanssivalvonnan etuudensaajarekistereistä. Tutkimusaineisto käsittää hylkäävän kuntoutuspäätöksen saaneet ja ne myönteisen päätöksen saaneet, joilla kuntoutus oli toteutunut eli yhteensä 10 397 henkilöä.


Lisätietoja:
Kelan tutkimusosasto,
Tutkija, LuK Tuula Toikka, puh. 020 634 2845


torstai 29. lokakuuta 2015

Vierailu vammaisfoorumin työllisyysryhmään



Tänään olemme saaneet  vierailijan blogiimme. TET-harjoittelussa oleva Selinä kertoo omasta päivästään, kun hän oli eilen mukana vammaisfoorumin työllisyysryhmässä. Joten tässä Selinän oma kertomus päivästä:

Minä olen Selinä Turusta ja olen tämän viikon TET-harjoittelussa lihastautiliitossa. Kirjoitin vähän fiiliksiä eilisestä päivästäni. Itsekin olen juuri aloittanut kirjoittamaan blogia eli jos kiinnostaa potkulaudallapariisiin.com.




Olin seuraamassa Helsingissä vammaisfoorumin työllisyys ryhmän kokousta. Se pidettiin Iiriksessä. Lähdimme kokoukseen aamulla kukon laulun aikaan junalla. Sieltä siirryimme metroon ja lopulta kokoukseen. Minä odotin innolla kokouksen alkua, koska olin kiinnostunut  siitä mitä he tekevät.

Huoneessa oli pitkä pöytä jonka ympärille kokoontui pikku hiljaa erilaisten ryhmien edustajia. Pöydän päähän oli heijastettu esityslista. Kokous alkoi ja ensimmäiseksi kävimme läpi keitä pöydän ympärillä istuu. Se oli yllättävä huomata, että vammaisfoorumin työllisyys ryhmään kuului niin paljon eri jäseniä erilaisista liitoista. Keskustelu alkoi kun puheen johtaja oli lukenut ääneen ensimmäisen käsiteltävän asian asialistalta. 




Keskustelun aikana huomasin, että on monia eri vammaryhmiä, jotka kaikki tarvitsevat hyvin erilaista tukea työllistymiseen. Muuten kuuntelin niin tarkkaavaisesti kun osasin ja luulen, että ymmärsinkin suurimman osan. Oli hienoa huomata, että tällainenkin foorumi on olemassa ja se, että heillä on vaikutus mahdollisuuksia.

Työttömyys ei ole salailun aihe

Me Naiset -sivustolla oli artikkeli 23.10. Mariasta, joka jäi työttömäksi viime maaliskuussa. Hän kertoo omakohtaisen kokemuksen kautta kuinka ensin salaili työttömyyttään, koska hän oli tottunut määrittelemään itsensä työn kautta. Ensin hän kehitteli itselleen titteleitä, joilla selitteli kotona oloaan. Lopulta hän väsyi väistelyyn ja alkoi kertoa asiasta. Maria kertoo, että myöntämisen kautta ahdistus omasta tilanteesta oli helpottunut.

Miksi työttömyyttä häpeillään? Kuulemme koko ajan juttuja työttömien määrän kasvusta ja työtön ei todellakaan ole yksin tilanteensa kanssa. Monet muut elävät samaa arkea, jossa etsitään töitä. Monesti työnhakijaa halutaan kannustaa toteamalla, että kyllä tekevälle töitä löytyy. Entä jos ei? On vaikka opiskellut alan, missä yhtäkkiä työtilanne heikkenee syystä tai toisesta. Tilanne ei ole niin yksioikoinen. Tällä hetkellä monella alalla arkipäivää on tehdä lyhyitä työsuhteitä ja kaikilla ei ole mahdollisuutta jatkaa heti uuteen työhön vanhan loppuessa, joten työttömyyskausista on tullut osa työuraa monelle. Siksi on hyvä puhua siitä, että omaa tilannettaan ei kannata peitellä. Kun hakee avoimesti töitä, usein kuulee vinkkejä avoimista paikoista. 

Alkuperäisen artikkelin Mariasta voit käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Kysely TE-palveluista

Vammaisfoorumin työllisyysryhmä toteutti kesällä yhdessä Duunimentori-hankkeen kanssa kyselyn, jossa tiedusteltiin kokemuksia TE-toimistoista. Saimme kesän aikana 18 vastausta, joten päätimme järjestää vastaavan kyselyn nyt syksyllä.  Tähän mennessä olemme saaneet jo 26 vastausta ja iso kiitos jo kaikille vastanneille!  Jatkamme kuitenkin kokemustiedon keräämistä edelleen koko marraskuun ajan, joten vielä ennättää hyvin vastaamaan.
 
Nyt siis positiivisia ja negatiivisia kokemuksia kehiin. Kaikki kerätty tietoa on arvokasta ja auttaa  meitä viemään asioita eteenpäin. Kyselyyn vastaaminen kestää n. 5-10 minuuttia ja se löytyy osoitteesta https://www.webropolsurveys.com/S/DB563584F0A66800.par.

tiistai 27. lokakuuta 2015

Esteettömyydestä normi käytäntö

Yle uutisoi 22.10., että Kemissä oli tekninen lautakunta laitetu testaamaan kelaamista pyörätuolilla. Esteettömyydestä puhutaan usein, mutta sen konkreettisesti ymmärtää, kun itse kokeilee. Silloin aiemmin matalalta tuntuneet kynnykset voivat muodustua ylivoimaisiksi esteiksi ja pistää miettimään, että kuinka päästä sisään, jos sisäänkäynti on muutaman kiviportaan päässä. Kemin seudun invalidit olivat tempauksen takana ja se sai päättäjiltä positiivisen vastaanoton. Ehkäpä silmiä avaava kokemus heijastuu myös päätöksiin.

Esteettömyydestä voidaan tehdä myös kilpailuvaltti, kuten Vaasa on jo tehnyt. 26.10. tiedotettiin, että Vaasa oli päässyt viiden kärkeen Esteetön kaupunki 2016 -kisassa. Kilpailu oli Euroopan laajuinen ja siihen osallistui 48 kaupunkia. Muu finaaliviisikkon pääseet olivat Kaposvar Unkarista, Milan Italialasta, Toulouse Ranskasta sekä Wiesbaden Saksasta. Lopullinen sijoitus julkistetaan joulukuun 8. päivä Brysselissä. Hienoa panostusta Vaasalta esteettömyyteen!

Ylen julkaiseman tiedotteen Kemistä voit lukea klikkaamalla tästä
Tiedotteen Vaasan menestyksestä voit lukea kaupungin sivuilta klikkaamalla tästä.
unkarilainen Kaposvar, italialainen Milan, ranskalainen Toulouse sekä saksalainen Wiesbaden - See more at: http://www.vaasa.fi/tiedote/vaasa-viiden-karkeen-esteeton-kaupunki-2016-kisassa#sthash.ET9zHmjx.dpuf
unkarilainen Kaposvar, italialainen Milan, ranskalainen Toulouse sekä saksalainen Wiesbaden - See more at: http://www.vaasa.fi/tiedote/vaasa-viiden-karkeen-esteeton-kaupunki-2016-kisassa#sthash.ET9zHmjx.dpuf
unkarilainen Kaposvar, italialainen Milan, ranskalainen Toulouse sekä saksalainen Wiesbaden - See more at: http://www.vaasa.fi/tiedote/vaasa-viiden-karkeen-esteeton-kaupunki-2016-kisassa#sthash.ET9zHmjx.dpuf
unkarilainen Kaposvar, italialainen Milan, ranskalainen Toulouse sekä saksalainen Wiesbaden - See more at: http://www.vaasa.fi/tiedote/vaasa-viiden-karkeen-esteeton-kaupunki-2016-kisassa#sthash.ET9zHmjx.dpuf
unkarilainen Kaposvar, italialainen Milan, ranskalainen Toulouse sekä saksalainen Wiesbaden - See more at: http://www.vaasa.fi/tiedote/vaasa-viiden-karkeen-esteeton-kaupunki-2016-kisassa#sthash.ET9zHmjx.dpuf

maanantai 26. lokakuuta 2015

Töitä kiitos!

Talouselämä julkaisi 21.10. jutun Venla Rädystä, joka etsii töitä omalta alaltaan. Hän on viittä vaille valmis kauppatieteiden maisteri sekä sosiaalisen median osaaja. Hän selvittää aina ensi alkuun työpaikan sijainnin. Jos paikka on vaikeasti kuljettava, jättää hän hakematta, koska sähköpyörätuolilla ei kaikkialle pääse. 

Työ- ja elinkeinoministeriön tarkastaja Tötterman toteaa, että vaikka työllisyystilanne on ollut välillä nykyistä parempikin, ei se ole vaikuttanut vammaisten työllistymiseen. Töttermanin mukaan isoin este on asenne; pelätään sairauspoissaoloja, alentunutta työkykyä tai työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä. Aivan kuin samat eivät voisi toteutua kenen tahansa kanssa.

Me puhumme samaan aikaan, että yhteiskuntarakenne on kestämätön, jos meillä on paljon työttömia ja eläkkeellä olevia. Toisaalta osaa kannustetaan eläkkelle ja ihmetellään, kun he haluaisivat tehdä töitä. Meillä on paljon työnantajia, jotka haluavat osaajan eivätkä anna muun häiritä. Mutta sitten meillä on niitä työnantajia. jotka alkavat empimään kuullessaan jotain, mikä menee omalle epämukavuusalueelle. Ja siihen voi tyssätä työhaastatteluun pääseminen, kuten Räty toteaakin:

”Voi olla, että papereiden perusteella katsotaan enemmän huonoja puolia kuin osaamista. Kun aikaisemmin olen päässyt haastatteluun, potentiaalinen työnantaja on päässyt sen yli, että olen pyörätuolissa.”

Työyhteisössä on paikka erilaisille toimijoille ja heterogeeninen yhteisö toimii yleensä dynaamisesti. Siksi kannattaisi palkata monenlaisia toiminjoita Allianssin tavoin. He korostavat aina, että etsivät omaan vaikuttamistoimintaansa eri-ikäisiä, eri sukupuolien edustajia sekä kieli-, kulttuuri-, ja muihin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä. Heillä on siis hoksattu monimuotoisuuden etu.  Siksi on hyvä kiteyttää kaikki Rädyn kommenttiin työnantajille:
”Käsittele hakijaa kuin kaikkia muitakin. Palkkauksesta saattaa tulla erityisjärjestelyiden tarvetta, mutta todennäköisesti töihin saa erittäin motivoituneen tekijän. Työnhaku on niin vaikeaa, että paikan saatuaan haluaa näyttää olevansa työssään hyvä.”

Alkuperäisen jutun voit lukea Talouselämän sivuilta klikkaamalla tästä.


perjantai 23. lokakuuta 2015

Työttömyyssanasto

Työvoimatilanteesta ja sen muutoksist uutisoidaan niin paljon, että alan sanasto saattaa mennä jo sekaisin. Mitä ovat karenssi, lapsikorotus tai lisäpäiväoikeus? Yle listasi 15.10. sanoja, jotka pyörivät paljon työllisyyteen liittyvissä teksteissä. Sanastosta voi helposti tarkastaa, mitä mikin tarkoitti ja termistön tunteminen auttaa lukemaan myös työttömyysturvalakia, jos sellaiseen tutustuminen on suunnitelmissa. 

Sanasto on luettavissa Ylen sivuilta klikkaamalla tästä.

keskiviikko 21. lokakuuta 2015

Ennakkoasenteet voivat blokata opiskelupaikan

Etelä-Suomen Sanomissa uutisoitiin 18.10.2015 lähihoitajaopiskelijasta, joka ei olisi ehkä päässyt kouluun, jos olisi kertonut hakemisen yhteydessä cp-vammastaan. Tämä vain siksi, että cp-vammaiset nähdään yhtenä ryhmänä eikä yksilöinä. cp-vammaisuus ilmenee kuitenkin monin eri tavoin ja se voi merkitä esimerkiksi vain lievää haittaa liikkumiseen, joka saadaan minimoitua fysioterapialla. 

Samaan yleistämiseen törmää monien muidenkin vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kanssa. Jos yksi tarvitsee enemmän henkilökohtaista avustajaa, ajatellaan kaikkien tarvitsevan näin eikä edes tavata persoonaa.  Näin voi käydä myös työnhaussa, jos mainitsee vamman jo hakupapereissa, vaikka se ei vaikuttaisikaan työntekoon. Kutsua ei vain tule, koska ennakkoluulot ovat tiellä. Ehkä meidän pitäisi luottaa myös ihmiseen itseensä, jotta hän tietää rajansa. Onneksi jutussa mainittu opiskelija päätti omasta puolestaan ja valmistuu aikanaan alalle, jossa töitä riittää ja jossa hän pystyy työskentelemään. Hienoa!

Alkuperäisen jutun Minnistä voit lukea klikkaamalla tästä.

tiistai 20. lokakuuta 2015

LinkedIn työnhaussa

Oikotie julkaisi artikkelin, jossa käsiteltiin vinkkejä työnhakuun, kun käytät LinkedIniä. Artikkeli nostaa monta hyvää pointtia, jotka kannattaa toteuttaa. LinkedIn on monilla aloilla näppärä työkalu työnhaun tueksi, kunhan omaan profiiliin ja näkyvyyteen on panostanut.

Artikkelissa mainitaan ensinnäkin oman profiilin täydentäminen huolellisesti. Monesti profiileja selaillessa törmään keskeneräisiin profiileihin, joissa on vain muutama kohta täytetty eikä juuri informaatiota. Vaikka profiili olisi vaillinainen töitä tehdessä, kannattaa se viimeistellä ainakin silloin, kun työnhaku on akuuttia. Yksi tärkeimmistä on summaryn tekeminen, jonka tulisi kiteyttää osaamisesi työntekijänä. 

Muista verkostoituminen! LinkedIn on rakennettu niin, että siellä on tarkoitus verkostoitua alan tomijoiden kanssa, joita ei ehkä Facebookissa haluaisi kaveriksi, jos siellä on tapana puhua omasta elämästään henkilökohtaisemmin. Ja muutenkin LinkedInissä verkostoituminen tapahtuu parantaakseen omia työnsaantimahdollisuuksia, sillä siellä on myös monia firmojen rekrytoijia. Kontaktien lisäksi kannattaa sieltä etsiä ryhmiä, joissa puhutaan oman alan jutuista. Kaikkiaan voit kuulua 50:een eri ryhmään, joten ryhmien kautta saa myös paljon informaatiota, vinkkejä työnhakuun sekä vinkkejä avoimista työpaikoista.

Näy. Se, että sinulla on hyvin tehty profiili, herättää jo itsessään kiinnostusta. Sen lisäksi voit vielä postittaa LinkedInissä artikkeleita omaa alaasi kohtaan, joiden uskoisit kiinnostavan myös muita. Tämän voit tehdä joko avoimesti tai ryhmän sisällä. Näkyvyys vain saa muut kiinnostumaan profiilistasi.

Alkuperäisen artikkelin voit käydä lukemassa Oikotien sivulta klikkaamalla tästä.

maanantai 19. lokakuuta 2015

Kannattaako lyhytaikainen työ?

Yle uutisoi 15.10., että on paljon paikkoja, joihin ei ole hakijoita ollenkaan. Usein nämä työpaikat ovat pätkäsuhteita, jotka kestävät vain kuukauden tai parin.  Uutisoinnissa kannustetaan hakemaan näitä töitä, sillä ne voivat poikia aina lisää. Tässä olen toisaalta samaa mieltä. Kun olin vasta valmistumassa, tein vuokratöitä eräällä vuokravälitysfirmalle. Opiskelijaelämään se sopi, kun opintotuki oli käytetty loppuun. Aloitin  yhdessä paikassa, jossa piti olla alun perin töissä viikon ajan. Loppujen lopuksi päädyin olemaan siellä pari kuukautta. Kun työt oli tehnyt hyvin, poiki se lisää hommia. Syntyi positiivinen kierre, jonka huono puoli oli toki se, että lomia ei siitä kertynyt. Muistaakseni ne maksettiin osana palkkaa, joten pidemmän päälle moinen työ voisi olla uuvuttavaa, kun ei olisi mahdollisuutta vuosilomiin. Kuukauden parin pätkä toki on eri asia.

Toinen asia, mikä jutussa tuodaan esiin, on  palkkaus. Kannattaako työ, jos siitä saa pienemmän korvauksen kuin ansiosidonnaisella? Toki työ tuo lisäkokemusta, mutta jos se vaikuttaa omaan taloudelliseen asemaan, voidaan sen järkevyys kyseenalaistaa. Varsinkaan, jos luvassa ei ole töitä paremmalla palkalla heti perään. Tähän ratkaisuksi esitetään sitä, että työssäkäyvä saisi puuttuvan osan työttömyyskassalta, jotta tulotaso säilyisi. Mutta kuluttaisiko tämä taas ansiosidonnaista? Onko meillä edes mahdollisuutta tarjota töitä, joiden palkka on niin suuri, että se riittää elämiseen ja tällöin lyhytkin työsuhde muuttuu ansiosidonnaista houkuttelevammaksi? Toki samaan aikaan puhutaan työpaikoista, joissa on hyvä palkka eikä tekijöitä, mutta ne vaativat niin spesifiä koulutusta, ettei kuka tahansa pysty niitä tekemään. Kaikki eivät sovellu data-analyytikoiksi tai kirjanpitäjiksi.  Nämä ovat varmaan näitä kysymyksiä, joihin olisi hyvä etsiä vastausta samalla, kun aiotaan vain työttömien etuuksia vähentää, koska se kannustaa heidät aktiivisemmin töihin.

Alkuperäisen jutun voit lukea Ylen sivuilta klikkaamalla tästä.

perjantai 16. lokakuuta 2015

Ratkaisuja nuorisötyöttömyyteen

Viikko sitten perjantaina Raha-automaattiyhdistys järjesti #paikkaauki-chatin Twitterissä, jonka teemana oli nuorisotyöttömyys. Chattia varten oli ilmoitettu etukäteen kysymyksiä, joihin etsittiin yhteiskeskustelusta vastauksia. 

Pohdittavana olivat seuraavat kysymykset:
  • Mikä on nuorten työllistymisen suurin este?
  • Millä konkreettisilla keinoilla nuorten työnsaanti helpottuisi?
  • Pitäisikö yritysten ja oppilaitosten tehdä tiiviimpää yhteistyötä? Jos, niin miten?
  • Mitä terveisiä lähetät työtä hakevalle nuorelle?
Kysymykset eivät olleet helppoja, mutta keskustelussa on voimaa. Oli hienoa kuulla eri tahojen mielipiteitä asiaan, sillä kaikkiaan 69 twiittaajaa osallistui keskusteluun. Ja he lähettivät 45 minuutin aikana yhteensä 329 twiittiä aihetta koskien. 
Hankkeemme oli myös aktiivisesti mukana ja erityisesti kommentoimme kahteen ensimmäiseen kysymykseen. Korostimme muun muassa tuen puutteen ongelmaksi. Jos nuoret eivät saa työnhakuvalmennusta koulussa, niin missä he sitten oppivat sen? Toisekseen edelleen moni pitkäaikaissairas tai vammainen nuori saa vinkkejä eläkkeen hakemisesta jo heti peruskoulun jälkeen sen sijaan, että heitä kannustettaisiin opiskelemaan ja löytämään oma uransa. Korostimme myös, että kuntien tarjoamat palvelut nuorille tulevat olla kaikille nuorille tarjolla. Eli esteettömyys tulee huomioida aina eri tavoin, jotta palvelut ovat kaikille matalan kynnyksen paikkoja.

Kaikki keskustelussa mukana olleet twiitit voit lukea aikajärjestyksessä Storifystä. Pääset sovellukseen klikkaamalla tästä.
Yhteenvedon osallistujista voit käydä lukemassa Paikka auki -hankkeen sivuilta klikkaamalla tästä.

torstai 15. lokakuuta 2015

Nuoret eläkeläiset takaisin työelämään?

Kun puhutaan nuorista työkyvyttömyyseläkkeillä olevista, tarkoitetaan tutkimuksissa alle 35-vuotiaita henkilöitä. Syitä eläkkeelle on monia, mutta yksi kasvava ryhmä on mielenterveyssyistä eläkkeelle jääneet. usein tällaiset eläkkeet myönnetään määräaikaisia eli kuntoutustukina, sillä tavoitteena on nuoren palaaminen työelämään. Kun tätä aihealuetta on tutkittu työterveyslaitoksessa, on huomattu, että tukitoimia työhön palaamiseen on vähän. Miksi näin? Tärkeintähän olisi tukea kuntoutumista, jotta nuori saa oman elämänsä paremmin haltuun. Monella on työnhakutaidot hukassa eikä ihme, jos niistä ei puhuta eikä niiden oppimista tueta. 

Onneksi monet järjestöt ovat heränneet tähän ja järjestävät jäsenilleen myös työnhakuvalmennusta. Myös Duunimentori vastaa tähän ja järjestää Potkua näkymiseen -koulutuksia eri puolilla Suomea. Marraskuussa olemma Oulussa 5.11. ja koulutus on maksuton työnhakijoille.  Sinne on vielä muutamia paikkoja vapaana, joten kannattaa ilmoittautua mukaan nyt. Ensi vuonna koulutukset jatkuvat, mutta meille voi myös vinkata paikkakunnista, jonne haluatte meidän tulevan. Ehkä sitten saavummekin!

Alkuperäisen jutun nuorista eläkeläisistä kirjoitti Yle. Voit lukea sen täältä.
Jos taas Duunimentorin koulutus kiinnostaa, voi siitä lukea lisää ja ilmoittautua klikkaamalla tästä.

tiistai 13. lokakuuta 2015

TE-palvelut tekee selvitystä työvoimapalveluiden siirrosta

TE-palvelut tiedottaa:

Vaikeimmin työllistyvien työvoimapalveluiden siirtoa kunnille selvitetään vuoden 2015 loppuun mennessä

Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää, onko tarpeen siirtää vastuu vaikeimmin työllistyvien työvoimapalvelujen järjestämisestä kunnille. Selvitys tehdään tämän vuoden loppuun mennessä.
Selvitys sisältää ehdotuksen malleista, joilla siirto voitaisiin tehdä. Selvityksessä arvioidaan siirron taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä muutoksia viranomaistoimintaan ja lainsäädäntöön.
Tällä hetkellä valtio vastaa kaikkien työttömien julkisten työvoimapalvelujen järjestämisestä.

Selvityksen pohjalta päätetään vuoden 2016 alussa, ryhdytäänkö valmistelemaan muutoksia valtion ja kuntien työnjakoon. Samassa yhteydessä arvioidaan myös, käynnistetäänkö alueellinen kokeilu, jossa mahdollisen siirron vaikutukset voidaan arvioida tarkemmin.

Selvitystyötä varten on asetettu johtoryhmä ja valmisteluryhmä. Johtoryhmää vetää oikeus- ja työministeri Jari Lindström.

Selvitys liittyy hallituksen kärkihankkeeseen työvoimahallinnon uudistamisesta.

TE-palvelujen tiedotteen voit lukea myös suoraan heidän sivuiltaan. Pääset sinne klikkaamalla tästä.

maanantai 12. lokakuuta 2015

Harvinainen sairaus ei aina näy päällepäin

Lihastautiliitto ry tiedottaa:



Valtakunnallinen Lihastautiviikko 12–18.10.2015
HARVINAINEN SAIRAUS EI AINA NÄY PÄÄLLEPÄIN

Lihastaudit ovat ryhmä harvinaisia, eteneviä sairauksia, joiden pääoire on lihasten heikentyminen. Lihassairaan on usein vaikeaa tai mahdotonta kävellä, nousta portaita, ylittää kynnyksiä tai nousta maasta ja/tai tuolilta. Lihastauteja esiintyy kaikissa ikäryhmissä ja niiden vaikeusaste vaihtelee pienestä toiminnallisesta haitasta vaikeavammaisuuteen. Tautien aiheuttajaa ei tunneta, eikä niihin ole lääkehoitoa. Suomessa lihastauteja sairastaa noin 10 000 ihmistä ja diagnooseja on satoja. Kaikki lihastaudit ovat harvinaisia ja eteneviä sairauksia, ilmenemismuoto saattaa vaihdella saman diagnoosinkin omaavilla.  

Valtaosa lihastaudeista on harvinaisuutensa takia huonosti tunnettuja ja tietämättömyyden vuoksi syntyy myös väärinkäsityksiä ja turhia ennakkoluuloja – etenkin silloin, kun vakava sairaus ei näy päällepäin.  Lihastautiliitto haluaa valtakunnallisella Lihastautiviikolla lisätä tietoa lihastaudeista ja nostaa keskusteluun jäsenistön keskuudessa esiinnousseita kysymyksiä. Tänä vuonna Lihastautiliitto haluaa nostaa esiin asenteiden merkityksen.

– Invapysäköintiluvalla varustettuun autoon kävelevä voi saada osakseen paheksuvia katseita, vaikka on palaamassa autoon viemästä vammaista lastaan fysioterapiaan.  Tapahtumassa lihassairas esittää järjestyksenvalvojalle Minulla on lihassairaus-korttia, mutta joutuu tämän lisäksi antamaan tukun lisäperusteita inva-WC:n tarpeeseen, koska käveleminen sujuu, mutta vessaan jonottaminen seisten pitkään on mahdotonta, kuvailee Lihastautiliiton toiminnanjohtaja Jaana Saarinen tilanteita, joissa lihassairas joutuu perustelemaan tarpeitaan.

– Toivoisin, että oletusarvona kanssaihmisillä olisi se, että erityispalvelujen käyttäjä on niihin oikeutettu, eikä lisäperusteluita tarvita erikseen, jos asiallinen lupa löytyy.  Harva haluaa tehdä terveydentilastaan tai vammastaan yksityiskohtaisesti selkoa vieraalle ihmiselle - huolimatta siitä, että näitä palveluita voidaan käyttää myös väärin perustein, Jaana Saarinen toteaa.

Lihastautiliitto haluaakin Lihastautiviikolla muistuttaa asenteen tärkeydestä:

– Harvinainen sairaus ei aina näy päällepäin, mutta ikävä tai tuomitseva ennakkoasenne aiheuttaa pahaa mieltä ja kuuluu kauas, Jaana Saarinen muistuttaa.

perjantai 9. lokakuuta 2015

Perfektionisti voi uupua työelämässä

Moni tavoittelee täydellisyyttä. Opintosuoritusten tulee olla tip top ja tämä sama linja jatkuu usein työelämässä. Omat tavoitteet ovat korkealla, jotta työtehtävät tulee suoritettua maksimaalisesti. Vaikka työntekijä suorittaisi työt loistavasti, saattaa hän itse olla tyytymätön, koska olisi omasta mielestään hoitaa hommat vielä paremmin. Tyytymättömyys omaan työhön aiheuttaa kierteen, jossa koskaan ei oikeastaan voi suoriutua niin hyvin kuin oma mieli tahtoisi.

Riski olla perfektionisti kasvaa varmasti monessa firmassa, jossa puhutaan koko ajan vain tulostavoitteista. Aina pitää samoilla resursseilla saada parempaa tulosta ja enemmän aikaiseksi. Se saattaa uuvuttaa jo kenet tahansa puhumattakaan niistä, jotka eivät hyväksy muuta kuin täydellisen suorituksen itseltään. Burn out on lähellä, jos ei opi tunnistamaan omia voimavaroja. Tärkeintä olisi tiedostaa itse, että mitä jaksaa ja milloin on levon tarpeessa. Valitettavasti tämä hämärtyy monelta ja tilanteeseen herätään, kun ollaan jo ajettu itsensä loppuun. Joskus löysäily voi olla hyväksi ja aina ei tarvitse antaa 100% panostusta.. Se auttaa jaksamaan!

Ylen tekemän alkuperäisen jutun voit lukea klikkaamalla tästä.

torstai 8. lokakuuta 2015

Koululaisten pitämä kahvila avautui Turkuun

Tämän viikon ajan Turussa pyörii Luolavuoren koulun oppilaiden ylläpitämä kahvila Herkkuvartti. Kahvila on avattu Pop up -tyylisesti Turun keskustaan. Viikon aikana oppilaat saavat työkokemusta oikeista asiakkaista sekä käytännön kokemusta yrittäjänä olemisesta. Palkkaa oppilaat eivät saa, vaan tulot ohjataan koulun vanhempainyhdistykselle. Osa tuloista lahjoitetaan SPR:lle ja osa menee koulun oppilaiden leirikouluihin ja stipendeihin. Jos siis liikut Turussa, kannattaa käydä tutustamassa kahvilaan tämän viikon aikana.

Alkuperäisen uutisen koululaiskahvilasta voit lukea Turun Sanomien sivuilta klikkaamalla tästä.

Vaikuta Finnairin ja Finavian palveluihin - vastaa kyselyyn!


Invalidiliitto tiedottaa:

Finnair kääntyi keväällä Invalidiliiton puoleen ja toivoi yhteistyötä lentomatkustamisen ja omien palveluidensa  esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvissä asioissa.  Finnair haluaa tarjota hyvää palvelua kaikille matkustajille. Yhdessä Finnairin kanssa ideoitiin kyselyä, jonka tarkoituksena on kartoittaa eri tavalla vammaisten matkustajien palvelukokemuksia . Vastaamalla kyselyyn olet kehittämässä palveluja.  Vastaa 15.11. mennessä. 

Kyselyyn pääset suoraan klikkaamalla tästä.

Lisätietoja kyselystä antaa koulutussuunnittelija Auli Tynkkynen, auli.tynkkynen[at]invalidiliitto.fi, p. 040 7788 690 ja sosiaalipoliittinen asiantuntija Tiina Lappalainen, tiina.lappalainen[at]invalidiliitto.fi, p. 040 8257 904.