keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Allianssi: Taas lupaukset nuorille petettiin - nuorisotakuusta jää jäljelle vain rippeet

Allianssi uutisoi 28.9. nuorisotakuuseen käytettävän rahan pienentymisestä. Nuorisotakuun ideana oli ehkäistä nuorten syrjäytyminen ja katkaista työttömyysjakso jo heti alkuunsa tarjoamalla muun muassa töitä tai harjoittelupaikkaa. Koska varoja tullaan leikkaamaan, tarkoittaa tämä käytännössä supistuksia nuorisotakuussa. Enää pystytään tarjoamaan jatko-opiskelupaikka vain peruskoulun päättäville. 

Leikkaukset ovat suuria ja kohdistuvat erityisesti nuorten hyvinvointiin. Syrjäytynyt nuori tulee yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi, kuin tukitoimin työllistymään saatu. Lyhyellä aikavälillä työllistymisen tukemiseen kustannukset näyttävät suurilta, vaikka pitkäaikainen hyöty voittaa hetkelliset kulut. Tätä ei kuitenkaan haluta nähdä, joten tulevaisuus näyttää, kuinka nuorten oikein käy.

Allianssin tiedote aiheesta kannattaa käydä lukemassa. Pääset Allianssin sivuille klikkaamalla tästä.

tiistai 29. syyskuuta 2015

Kokemuksia työnhausta kerätään!!!

Vammaisfoorumin työllisyysryhmä toteutti kesällä yhdessä Duunimentori-hankkeen kanssa kyselyn, jossa tiedusteltiin kokemuksia TE-toimistoista. Saimme kesän aikana 18 vastausta, joten päätimme järjestää vastaavan kyselyn nyt syksyllä. Moni työnhakija ei ole kesällä niin aktiivinen, koska töitä on vähemmän tarjolla, joten tämä saattoi myös vaikuttaa vastaamismäärään. Nyt toteutettava kysely on sama kuin kesällä ja tarkoituksena on loppuvuodesta koota yhteen molemmista vastauskierroksista saadut vastaukset ja analysoida niitä. Näistä tuloksista tulee myös myöhemmin blogiin!

Nyt siis positiivisia ja negatiivisia kokemuksia kehiin. Kaikki kerätty tietoa on arvokasta ja auttaa  meitä viemään asioita eteenpäin. Kyselyyn vastaaminen kestää n. 5-10 minuuttia ja se löytyy osoitteesta https://www.webropolsurveys.com/S/DB563584F0A66800.par.

Uusi osakuntoutusraha tukee työssäkäyntiä kuntoutuksen aikana

Kela tiedottaa 28.9.:



Uusi osakuntoutusraha tukee työssäkäyntiä kuntoutuksen aikana

Lokakuussa Kelan kuntoutusrahaan tulee muutoksia, jotka tukevat työssäkäyntiä kuntoutuksen aikana ja mahdollistavat tuen maksamisen uudenlaisissa kuntoutustoimenpiteissä.

Osakuntoutusraha on uusi tuki palkansaajalle ja yrittäjälle.  Kela voi maksaa osakuntoutusrahaa, jos palkansaajan tai yrittäjän työaikaa on lyhennetty kuntoutuksen vuoksi vähintään 40 %.

Työntekijä ja työnantaja arvioivat yhdessä, voiko kuntoutuspäivänä työskennellä osan aikaa. Yrittäjä tekee arvion itse. Ohjausta voi tarvittaessa pyytää työterveyshuollosta. Kela ei voi ohjeistaa työjärjestelyistä ja poissaoloista, vaan viime kädessä näistä päättää työnantaja.

Osakuntoutusrahan määrä on puolet täyden kuntoutusrahan määrästä.

Työskentely kuntoutuspäivänä
Oikeus etuuteen
Kuntoutus estää kokonaan ansiotyön.
Kuntoutusraha
Työaikaa on lyhennetty vähintään 40 % normaalista päivittäisestä työajasta.
Osakuntoutusraha
Työaikaa ei ole lyhennetty, tai lyhennys on vähemmän kuin 40 %.
Ei oikeutta kuntoutusrahaan eikä osakuntoutusrahaan

Kuntoutusraha maksetaan edelleen täysimääräisenä, jos kuntoutus estää kokonaan työskentelyn tai henkilöllä ei ole työsuhdetta tai yritystoimintaa. Kuntoutusrahaa ei puoliteta osakuntoutusrahaksi myöskään pitkien kuntoutusjaksojen ajaksi.

Kela tutkii 1.10.2015 jälkeen toteutuvissa kuntoutuspäivissä aina myös oikeuden osakuntoutusrahaan. Kuntoutusrahaa ja osakuntoutusrahaa voi hakea samalla hakemuksella Kelan verkkopalvelussa www.kela.fi/asiointi.

Kuntoutus järjestetään entistä useammin avokursseina

Lakimuutoksen ansiosta kuntoutusrahaa ja osakuntoutusrahaa voi saada aikaisempaa lyhyempien kuntoutuspäivien ajalta. Uusi vaatimus on, että kuntoutuspäivän pitää kestää matkoineen vähintään 4 tuntia.

Muutoksella tuetaan kuntoutuksen kehitystä avomuotoisempaan ja kevyempään suuntaan. Kela on kehittänyt avomuotoisia kuntoutuspalveluita, joista ensimmäisenä alkavat tuki -ja liikuntaelinsairaiden Tules-avokurssit vuonna 2016. Seuraavina vuosina tulee lisää avokursseja muihin soveltuviin sairausryhmiin. Uudet avokurssit mahdollistavat työssäkäynnin ja kuntoutuksen yhdistämisen. Uudistuksen on tarkoitus sitoa kuntoutusta ja kuntoutuksesta omaksuttua tietoa aiempaa paremmin kuntoutujan työhön ja arkeen sopivaksi.

Neljännes Kelan kuntoutusrahoista maksetaan kuntien, järjestöjen ja työterveyshuollon järjestämään kuntoutukseen. Kuntoutusrahan muutoksen ansiosta uusia avomuotoisia toimenpiteitä voidaan  kehittää myös näiden muiden tahojen järjestämässä kuntoutuksessa.

Lisätietoja medialle:
Kelan terveysosasto,  kehittämispäällikkö Mikko Ryynänen, p. 050 551 6819
Kelan terveysosasto, projektipäällikkö Ville Kokkonen, p. 050 551 6581

Lisätietoa asiakkaille:


*****

Partiell rehabiliteringspenning stöder möjligheten att arbeta under rehabiliteringstiden

I oktober ändras den rehabiliteringspenning som beviljas av FPA så att den stöder möjligheten att arbeta under rehabiliteringstiden och det blir möjligt att betala förmånen i samband med nya rehabiliteringsåtgärder.

Partiell rehabiliteringspenning är en ny förmån för arbetstagare och företagare. FPA kan betala partiell rehabiliteringspenning om arbetstiden för en arbetstagare eller företagare har förkortats med minst 40 % på grund av rehabilitering.

Arbetstagaren och arbetsgivaren bedömer tillsammans om arbetstagaren dessutom kan arbeta under rehabiliteringsdagarna. Företagaren bedömer detta själv. Vid behov kan man be företagshälsovården om anvisningar. FPA kan inte ge anvisningar om arbetsarrangemangen och frånvaron utan i sista hand är det arbetsgivaren som beslutar om dessa.

Beloppet av den partiella rehabiliteringspenningen är hälften av rehabiliteringspenningens fulla belopp.

Arbete under rehabiliteringsdagarna
Rätt till förmån
Rehabiliteringen är helt och hållet ett hinder för förvärvsarbete
Rehabiliteringspenning
Arbetstiden har förkortats med minst 40 % av den normala arbetstiden per dag
Partiell rehabiliteringspenning
Arbetstiden har inte förkortats eller förkortningen är mindre än 40 %
Ingen rätt till rehabiliteringspenning eller partiell rehabiliteringspenning

Rehabiliteringspenningen betalas fortfarande till fullt belopp om rehabiliteringen helt förhindrar personen att arbeta eller om personen inte har någon anställning eller bedriver företagsverksamhet. Rehabiliteringspenningen halveras inte heller till partiell rehabiliteringspenning vid långvariga utbildningar.

I fråga om rehabiliteringsdagar som genomförs efter 1.10.2015 utreder FPA alltid också rätten till partiell rehabiliteringspenning. Rehabiliteringspenning och partiell rehabiliteringspenning kan sökas med samma ansökan i FPA:s e-tjänst www.fpa.fi/etjanst.

Rehabilitering i allt större utsträckning i öppen vård

I och med lagändringen kan rehabiliteringspenning och partiell rehabiliteringspenning beviljas för kortare rehabiliteringsdagar än tidigare. Ett nytt villkor är att rehabiliteringsdagen inklusive resor ska vara minst 4 timmar.

Med ändringen stöds utvecklingen av rehabiliteringen i riktning mot mera öppen vård och lättare rehabiliteringsformer. FPA har utvecklat olika tjänster inom rehabiliteringen i öppen vård. Av dessa inleds som första Tules-kurserna i öppen vård för personer med sjukdomar i stöd- och rörelseorganen år 2016. Under de följande åren kommer det att ordnas mera kurser i öppen vård för andra sjukdomsgrupper som de passar för. De nya öppenvårdskurserna gör det möjligt att kombinera arbete och rehabilitering. Med förnyelsen har man för avsikt att bättre än tidigare koppla samman rehabiliteringen och den information man får om den med rehabiliteringsklientens arbete och vardag.

En fjärdedel av FPA:s rehabiliteringsmedel används för att betala för rehabilitering som ordnas av kommunerna, olika organisationer och företagshälsovården. Förändringarna i fråga om rehabiliteringspenningen gör det möjligt att utveckla nya former av rehabilitering i öppen vård både för rehabilitering som ordnas av FPA och sådan som ordnas av andra aktörer.

Närmare information för medierna:
FPA, hälsoavdelningen, utvecklingschef  Mikko Ryynänen, p. 050 551 6819
Kelan terveysosasto, projektchef Ville Kokkonen, p. 050 551 6581

Närmare information för kunderna:

FPA:s servicenummer i rehabiliteringsärenden är 020 692 225, mån–tors kl. 8–16.

maanantai 28. syyskuuta 2015

Kerrostunut työttömyys

Monissa kunnissa kasvavat työttömyysluvut ja samaan aikaan on olemassa aloja, joihin ei saada työntekijöitä. Mikä tässä yhtälössä mättää? Avoimia työpaikkoja on aloilla, jotka eivät houkuttele hakijoita syystä tai toisesta. Fyysiset alat, kuten kiinteistönhuolto tai siivousala eivät vedä työnhakijoita puoleensa. Syitä on varmasti monia. Osa voi pitää palkkaa pienenä, osalla ei ole koulutusta tai työ on raskasta.

Suomalaiset myös liikkuvat huonosti työn perässä, sillä mm. omistusasunnot pitävät heidät tiukasti jollain paikkakunnalla. Tietenkin myös puolison työt tai lasten koulu voivat olla syitä, joiden takia ei haluta helposti muuttaa uudelle paikkakunnalle. Eli samaan aikaan, kun monet alat kärsivät työttömyydestä, on osalla aloista pulaa tekijöistä. Tämä on haaste myös rekrytoijille, joka joutuvat painimaan asian kanssa.

Aiheesta kirjoitti alun perin Yle. Voit käydä lukemassa alkuperäisen jutun klikkaamalla tästä.

perjantai 25. syyskuuta 2015

Mitä uskomme somesta ja netistä?

Tällä hetkellä netissä tulvii paljon uutisia sekä somepostauksia liittyen työllisyyteen. Monesti taustalla on faktatietoa, mutta aina ei näin ole. Moni kirjoittaja haluaa kärjistää ja korostaa, jotta saisi oman näkökantansa paremmin esiin. Tällöin on tärkeää miettiä omaa medialukutaitoa.. Uskommeko kaikkea, minkä luemme?

Menaisissa on kirjoitettu aiheesta 21.9. ja siinä on haastateltu erästä bloggaajaa, joka varoittaa uskomasta kaikkea. Bloggaaja kertoo, että jos uutinen on liian hyvä tai huono, ei se yleensä ole totta. Se voi toki pohjautua tosiasioihin, mutta asioita väritetään liikaa ja vedetään yli, jotta saadaan välitettyä haluttu kuva. Nyt siis kannattaa lukea erityisen huolella ja miettiä aina, että mikä on lehden tai somekirjoittelijan tausta. Esimerkiksi monen puolueen lehtiartikkeleita jaetaan tällä hetkellä somessa runsaasti ja nämä ovat aina värittyneet puoluekannan mukaan. 

Hyvä vinkki uutisten ja somen lukuun onkin, että epäilkää ja kyseenalaistakaa. Usein lisätietoa löytyy netin hakuohjelmilla varsin vaivattomasti ja taustoja saadaan selvitettyä. Lukekaa uutisia avoimin mielin ja olkaa varovaisia siinä, mitä levitätte itse uutisina eteenpäin.

Menaisissa olleen jutun voit käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Suuri rahapeliuudistus

Raha-automaattiyhdistys, Veikkaus ja Finntoto tulevat yhdistymään yhdeksi isoksi rahapeliyhtiöksi. Uusi yhtiö aloittaa toimintansa vuonna 2017.  Uuden yhtiön halutaan olevan kilpailukykyisempi ulkomaisia toimijoita vastaan. Yhdistymistä lähdetään viemään eteenpäin ja sisäministeriö alkaa muuttamaan lainsäädäntöä, jotta fuusio olisi mahdollinen. Yhdistymisen tarkoituksena on myös turvata kolmannen sektorin rahoitusta, jotta kansalaisjärjestöillä olisi rahkeita jatkaa toimintaansa.

"RAY:n, Veikkauksen ja Fintoton rooli kansalaisjärjestöjen rahoittajina on ainutlaatuinen suomalainen innovaatio, jonka säilyttämisestä kaikki toimijat ovat yksimielisiä. Maailma on kuitenkin muuttunut yhtiöiden perustamisen jälkeen. Internetin mukanaan tuomat täysin uudet haasteet pakottavat järjestelmää muuttumaan." (Sosten sivulla)

Muun muassa Soste on uutisoinut asiasta. Voit käydä lukemassa lisätietoja asiasta klikkaamalla tästä.

tiistai 22. syyskuuta 2015

Raiteille-festari Turussa

1.10. järjestetään Turun Logomossa Raiteille-festari. Nuoret ovat suunnitelleen festarin, jossa päivän aikana kuullaan musiikkia ja saadaan tietoa erilaisista työllistymiseen liittyvistä palveluista! Festari järjestetään klo 12-17.

Paikan päällä on luvassa mm. työhaastattelujen harjoittelua, nuorten yrittäjien haastattelua ja CV-työpajaa.  Paikan päällä kolmelle nuorelle arvotaan myös työpaikka kolmeksi kuukaudeksi Turun kaupungilta. Työpaikka etsitään nuoren taitojen ja koulutuksen mukaan ja työaika työssä on 85% täydestä työajasta. Festareille on maksuton sisäänpääsy.

Raitelle -festarin sivuihin voit käydä tutustumassa klikkaamalla tästä. Alla näet myös festareiden mainosvideon.



maanantai 21. syyskuuta 2015

Some osana elämää

Älypuhelinten myötä somen käyttö on arkipäiväistynyt. Enää ei erikseen tarvitse mennä koneen ääreen päivittelemään jotain, vaan sovelluksia voi käyttää puhelimen kautta ja useampaa yhtä aikaa. Erityisesti nuorten keskuudessa on normaalia hankkia tunnuksen eri somekanaviin ja käyttää kanavia aina tietyn yhteisön kanssa viestimiseen. Ystävien kesken voidaan sopia jutuista Whatsappilla ja lähetellä kuvia Snapchatilla. Myös ystäviä nähtäessä on normaalia käyttää somea samaan aikaan eikä sitä pidetä aina sosiaalisesti epäkorrektina käytöksenä kavereita kohtaan, koska kuvia voidaan näyttää ja jakaa porukalle, jota tapaa paraikaa. Somessa oloa edellytetään enemmän ja se on sosiaalisesti hyväksyttävämpää.

Yle haastatteli nuoria ja heidän somekäyttäytymisestään voidaan lukea enemmän Ylen sivuilta klikkaamalla tästä.

perjantai 18. syyskuuta 2015

Tuettu työllistyminen

Pietarsaarelainen Optima on tehnyt videon, joka kertoo tuetusta työllistämisestä. Video on tehty työnhakijan näkökulmasta ja kestoltaan se on n. 2,5 minuuttia. Videon selventää kätevästi, mitä on tuettu työllistyminen ja keitä se hyödyttää. Videot näkyvät Optiman sivujen kautta.

Videon pääset katsomeen suomen kielellä klikkaamalla tästä

Videon pääset katsomeen ruotsin kielellä klikkaamalla tästä.



keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Erilainen tapa kertoa fysioterapiasta

Sosiaalista mediaa voi hyödyntää esittelemällä jopa fysioterapian hyötyvaikutuksia. Auron ylläpitää blogia, jossa heillä fysioterapiassa käyvät kertovat omakohtaisia kokemuksiaan fysioterapiasta ja sen vaikutuksista omaa sairauteen tai vammaan. Tarinat kattavat monia eri vammaryhmiä ja sairauksia. Moni löytää sieltä varmasti vertaistukea omaan tapaukseensa ja esimerkiksi rohkaistua kokeilemaan fysioterapiaa itsekin. Blogi tuntuu olevan hyvä ja havainnollinen tapa kertoa asiakkaiden silmin fysioterapiasta. Näitä tarinoita voit käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

maanantai 14. syyskuuta 2015

Työelämä 2020 -hanke

Joko tiedät Työelämä 2020 -hankkeen? TEMin alaisen hankkeen tarkoituksena on parantaa suomalaisen työelämän laatua. 

Työelämä 2020 -hanke perustuu vuonna 2012 valmistuneeseen työelämästrategiaan. Sen visiona on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Työelämän ja yhteiskunnan myönteinen kehittyminen pohjautuvat viime kädessä korkeaan työllisyyteen ja riittävään työvoimaan. 

Hankkeen määränpää on, että Suomen työelämä on Euroopan paras vuonna 2020. Sinne matkataan viittä eri polkua:
  • Työelämätoimijoiden kautta työelämän kehittämiseen saadaan laaja-alaista voimaa.
  • Yhteistyöverkostojen avulla pyritään luomaan yhteistoimintarakenteita ja toimintaprosesseja. Esimerkiksi alueverkostot kehittävät työelämää oman alueensa elinkeinoelämän erityispiirteet huomioiden.
  • Kehittämisohjelmat tarjoavat toimintamalleja ja työkaluja työpaikoille.
  • Tiedon hallinnalla pyritään nostamaan esiin erilaisia työelämäinnovaatioita ja jakamaan.
  • Viestinnän avulla innostetaan työpaikkoja kehittämään omaa toimintaansa sekä käydään keskustelua suomalaisen työelämän kehittämisestä.
Mukana hankkeessa on miltei 60 eri organisaatiot. Näin lisäksi mukana on lukuisa joukko asiantuntijoita ja konsultteja, jotka osaltaan kehittävät työelämää. Hankkeen sivuilta voit lukea enemmän hankkeen strategiasta ja visioista. Sieltä löytyy myös erilaisia blogikirjoituksia työelämän asiantuntijoilta sekä tarinoita suoraan työpaikoilta. Hankkeen sivut löytyvät osoitteesta http://www.tyoelama2020.fi/.


torstai 10. syyskuuta 2015

Työelämä kuohuu

Kukaan, joka on ollut parina viime päivänä sosiaalisessa mediassa, ei varmasti ole voinut olla huomaamatta uutisointia hallituksen muutoksista. Jokaisella on asiaan ollut sanottavansa. Työntekijät ja erityisesti matalapalkka-aloilla olevat ovat närkästyneet siitä, että heidän oikeuksiaan syödään. Samaan aikaan hallitus on ilmoittanut, että ei halua enää neuvotella, mutta valmiisiin ehdotuksiin he ovat valmiita. Ja vielä samaan syssyyn yrittäjät ovat muistuttaneet siitä, että heidät on automaattisesti rajattu monista oikeuksista ulos. Kuka on oikeassa ja kuka on väärässä?

Hyviä kysymyksiä on noussut esiin keskustelun myötä. Jos työntekijä on sairas, miksi työnantajan tulee maksaa siitä? Miksi Kela ei korvaa työnantajalle heti ensimmäisestä päivästä sairaslomapäiviä? Moni on jupissut, että hyvä vaan, kun krapulan takia sairaspäiviä pitävät saadaan kuriin. Mutta muistammeko nyt sitä ihmisryhmää, joka ei voi sairaudelleen mitään? Meillä on paljon vammaisia ja pitkäaikaissairaita työelämässä, jotka pystyvät olemaan työelämässä mukana. Ainoastaan muutaman kerran vuodessa he saattavat joutua olemaan poissa sairautensa takia. Onko oikein, että ihmistä rangaistaan siitä, että hän on syntynyt esimerkiksi pitkäaikaissairauden takia, joka on parantumaton? Uudistus syö heidän  elintasoaan eivätkä he turhan päiten ole poissa vaan syystä. 

Jos jotain parin päivän aikana on huomattu, niin ainakin se, että työelämä Suomessa tarvitsee uudistusta. Olisiko peruspalkka hyvä asia, jos lisistä luovutaan, jotta lisiin perustuvat ammatit eivät ole hätää kärsimässä? Pitäisikö pienyrittäjillä olla sama oikeus sairastaa kuin muillakin? Miksi heidän lomansa ja sairastamiset menevät omasta pussista? Keskustelu on näyttänyt, että meillä on paljon korjattavaa ja uudistettavaa, jotta oikeasti yhteiskunta olisi sellainen, jotta voimme tarjota töitä sitä haluaville. Ja jotta työn tekeminen olisi kannattavaa.

Alle olemme listanneet erilaisia postauksia aiheesta. Niitä voi käydä lukemassa, jos haluaa tietää enemmän aiheesta.

keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Somessa lapsuudesta lähtien

MTV uutisoi 31.7. lasten älypuhelinten ja tablettien käytöstä. Tällä hetkelleä trendinä näyttäisi olevan, että viimeistään peruskoulun aloittaessaan lapsi saa ensimmäisen puhelimen. Ja usein tämä puhelin on älypuhelin. Tällöin olisi tärkeää, että somen oikeaoppista käyttöä ja netikettiä opetettaisiin lapselle jo alusta alkaen, että hän oppisi pelisäännöt oikein. Syytä on myös huomata, että monet sovellukset ovat asettaneet käyttäjilleen ikärajat. Joskus nämä ikärajat voivat olla alempia vanhempien suostumuksella. Muun muassa suosituilla sovelluksilla, kuten Facebook tai Whatsapp, on olemassa omat ikärajansa käyttäjille. Nämä kannattaa ottaa huomioon, kun vanhemmat opettavat lapsiaan netin käyttöön.

Internetin ja sosiaalisen median käyttö voivat auttaa muun muassa ongelmaratkaisujen kehittymisessä, mutta vanhempien tulee kuitenkin asettaa rajat lasten somen käyttöön. Asioista on keskusteltava ja varsinkin siitä, mitä lapsen kannattaa jakaa sosiaaliseen mediaan muiden nähtäväksi. Some on hyvä renki, mutta huono isäntä.

Alkuperäisen artikkelin voit käydä lukemassa täältä.

tiistai 8. syyskuuta 2015

Erilaisuudesta ja monimuotoisuudesta työpaikan vahvuus

Helsingin Sanomat uutisoi 21.8., että autisteja palkataan maailmalla tarkkuutta vaativiin tehtäviin. Autistit ovat usein sosiaalisesti kömpelöitä ja aistiherkkiä, mutta he pystyvät usein tarkkuutta vaativiin tehtäviin muita paremmin, koska heidän huomionsa ei herpaannu niin helposti. Monilla aloilla, kuten IT-alalla, tällaisesta tarkkuudesta on paljon hyötyä, sillä työn tuloksen tulee olla virheetöntä. 

Maailmalla autistien erityisvahvuus on jo huomioitu ja he ovat haluttuja muun muassa koodareiksi. Suomessa nähdään vielä monesti työstä huolimatta painopiste olevan sosiaalisessa osaamisessa, joka karsii monet työnhakijat pois jo heti ensi alkuun. Tarvitseeko jokaisen työntekijän olla samasta muotista tehty? Entä jos palkkaisimme ihmisiä heidän vahvuuksien mukaan emmekä tuijottaisi ainoastaan heikkouksia?

Alkuperäisin jutun pääset lukemaan klikkaamalla tästä.

maanantai 7. syyskuuta 2015

Selviytymisvinkkejä someen



Sosiaalinen media on tullut osaksi ainakin nuorten arkea, sillä nuorille suunnatuissa tutkimuksissa valtaosa nuorista sanoo käyttävänsä ainakin jotain sovellusta. Myös muissa ikäryhmissä sosiaalista mediaa käytetään, sillä älypuhelinten ja tablettien kautta käyttäminen on aiempaa vaivattomampaa. Samalla tulisi kuitenkin muistaa, että  somessa pätevät samat pelisäännöt käyttäytymiseen kuin muussakin elämässä.

Jos on tarkka yksityisyydestään, kannattaa tarkistaa asetukset myös somen puolella. Ellei erityisesti ole halunnut profiilista yksityistä, on se monissa sovelluksissa varsin julkinen ja muiden käyttäjien löydettävissä. Mitä avoimemmin esiintyy somessa, sitä enemmän joutuu varautumaan kritiikkiin, jota somessa kohtaa. Jos siis haluaa olla rauhassa tuntemattomien kommenteilta, kannattaa säätää yksityisyysasetukset. Yksityisasetukset kannattaa tarkistaa myös joka kerta, kun ottaa uuden älupuhelimen tai tabletin käyttöönsä ja asentaa niihin sovelluksia. 

Provosoiminen ja provosoituminen somessa


Sosiaalisessa mediassa pyörii paljon värikkäitä kommentteja, sillä siellä keskustelut helposti kärjistyvät entisestään. Tämä johtuu osin siitä, että monia sovelluksia voi käyttää anonyymisti ja toisaalta kohteliaisuuden rajat hämärtyvät, kun toisia keskustelijoita ei livenä kohtaa. Tietynlainen kovanahkaisuus on hyväksi somessa. Kärkkäitä kommentteja somessa tulee aina olemaan ja moni niistä on täysin asiallisia. Muilla on yhtä lailla oikeus julkaista mielipiteensä ja usein vastinessa kannattaa tovi miettiä, varsinkin jos oma mielipide eroaa kovin esitetystä. Tällöin omasta vastineesta tulee harkitumpi eikä se loukkaa ketään.

Vaikka äärimmäiset kommentit voi jättää omaan varjoonsa, ei asiattomuuksia tule sietää somessa. Tällaisten viestien ja yhteydenottojen kohdalla tulee ottaa yhteys aina ylläpitäjään ja tiedottaa heille häiriköinnistä. Tällöin vastuu siirtyy joko palvelun tarjoajalle tai esimerkiksi sivuston ylläpitäjille, joilla on velvollisuus reagoida

Jos netissä törmää asiattomaan materiaaliin, kuten vihapuheeseen, kannattaa siitä ottaa kuvankaappaus. Jos materiaalista pitää ilmoittaa ylläpidolle tai jopa nettipoliisille, toimii kuvankaappaus hyvänä todisteena ensi alkuun lakia rikkovasta materiaalista.  Varsinkin jos kommentit kohdistuvat käyttäjään itseensä ja ne menevät nettikiusaamisen puolelle, on kuvankaappaukset aina hyvä ottaa ja tallettaa ne päivämäärän kanssa. Tällöin käyttäjällä on ylhäällä, milloin kiusaamista on tapahtunut, vaikka alkuperäinen teksti katoaisikin internetistä.

Sosiaalinen media lisää kommunikaatiota ja tiedon kulkua.  Ja siellä pätevät samat säännöt kuin muussakin kommunikoinnissa. Kannattaa itse muistaa olla kohtelias ja hoitaa häiriköijät asiallisesti. Tällöin ei itse ainakaan saa huomautuksia sovellusten ylläpidolta.

perjantai 4. syyskuuta 2015

Rekrytoijat neuvovat

24.8. Monsterin blogissa asiantuntijat neuvoivat työnhakijoita, jotka aikovat vaihtaa alaa tai etsivät töitä pitkän työttömyyden jälkeen. Samalla he avasivat rekrytoijan näkemyksiä hakijasta. Paljon puhuttiin muun muasta siitä, että hakija on liian pätevä haettuun paikkaan. Tällöin rekrytoijat pelkäävät, kuinka hakijan motivaatio voi riittää työntekoon, jos työ ei ole riittävän haastavaa. Rekrytoijien tärkein vinkki olikin perustella hyvin, miksi hakee ko. paikkaa. Onko syynä motivaatio erilaiseen työnkuvaan tai jokin muu?

Jos kyseessä on alanvaihtaja, jolla ei ole kokemusta uudelta alalta, kannattaa ensiksi työhakemukseen kertoa, että miksi haluaa suuntautua uudelleen. Esimerkiksi joskus roolinvaihdos voi olla virkistävää vaihtelua pitkällä työuralla. Jos työurassa on pätkiä ja taukoja, kannattaa miettiä, kuinka selittää ne. Jos on ollut työttömänä, onko tullut esim. kouluttauduttua samalla, jolloin sen voisi laittaa osaksi omaa ansioluetteloa?

Kaikki asiantuntijoiden vinkit ja neuvot pääset lukemaan klikkaamalla tästä.

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Suomalaiset sanovat kyllä työelämän muutokselle

Työelämä 2020 -hanke on teettänyt kyselyn, jossa se kyseli suomalaisten suhtautumista työelämän positiiviseen muutokseen. Lähes neljä viidestä vastaajasta oli valmis muutoksiin, jotta suomalainen työelämä olisi Euroopan paras vuonna 2020. Jotta työelämän muutos voisi toteutua, moni vastaajista sanoi johdon tulee tukea ja kannustaa siihen. Toisaalta yhteishengen luominen työyhteisöihin oli tärkeää, jotta uusia asioita voisi kokeilla turvallisessa ympäristössä. Muutosta siis halutaan, mutta työelämää kehittäen eikä työntekijöitä rangaistaen.

Tutkimusyhtiö Cintin toteuttamaan verkkopaneelikyselyyn vastasi 1011 20–70-vuotiasta työssäkäyvää suomalaista kesäkuussa 2015.

Tiedotteen kyselyn tuloksista voit lukea Työelämä 2020 -hankkeen sivuilta klikkaamalla tästä

tiistai 1. syyskuuta 2015

Työttömän velvollisuudet

Yle uutisoi 24.8. työnhakijasta, joka oli saanut karenssin siitä syystä, että oli toimittanut määrätyt todistukset TE-toimistoon päivän liian myöhässä.  Karenssi tarkoitti tulojen epäämistä ja työnhakijan joutumista toimeentuloluukulle. TE-toimistojen antamista lausunnoista ei voi valittaa ja työnhakijan omien velvollisuuksien laiminlyönti ei olisi edes syy valittaa. 

Jos työnhakijalla on esimerkiksi rikkonainen työhistoria ja hänellä on ollut monia työnantajia, tulee olla tarkkana, että kaikki vaaditut työtodistukset ja paperit on toimitettu TE-palveluihin. Yhdenkin paperin puuttuminen voi olla omalle taloudelle kohtalokasta. Onko tämä sitten mielekästä toimintaa, sillä usein jo työttömyys itsessään on ahdistavaa?

Karenssin uhka on myös päällä, jos kieltäytyy esitetystä työstä. Ainoastaan jos työhön ei pääse mielekkäästi julkisilla, työ ei ole taloudellisesti kannattavaa tai oma työkyky ei riitä, on mahdollista saada kieltäytyä tarjotusta työstä menettämättä työttömyyskorvausta. Mutta näissäkin tilanteissa tulee asia selvittää aina paikallisen TE-toimiston kanssa. 

Alkuperäisen artikkelin pääset lukemaan Ylen sivuilta klikkaamalla tästä.