perjantai 31. heinäkuuta 2015

Työaikojen pidentäminen herättää keskustelua

Pitkin kevättä on puhuttu työaikojen pidentämisestä, jolla tuottavuutta saataisiin tehostettua. Moni yritysjohto on kannattanut ajatusta ja työntekijöiden liitot taas vastustaneet. Yle uutisoi  24.7.,että ammattiliittojen puheenjohtajat toivoivat myönnytyksiä myös työntekijöille, kun yhteiskuntasopimuksesta aletaan keskustella. Mukana keskustelussa olleet liittojohtajat toivoivat työaikojen pidentämisen sijaan keskustelua nollatuntisopimuksista, osa-aikatyöläisten asemasta sekä määräaikaisten työntekijöiden ketjuttamisesta. Mikään näistä ei helpota työntekijän asemaa, sillä työtunneista ja työn jatkuvuudesta ei ole varmuutta.

– Ihmisiä irtisanotaan tuotannollisin ja taloudellisin perustein. Voitolliset yritykset saattavat irtisanoa vain sen takia, että työntekijät korvataan vuokratyövoimalla. Lisäksi ongelmana on alipalkkaus, meillä käydään vuosien oikeusprosesseja että työntekijä saa työehtosopimuksen mukaisen palkan, Nieminen jatkaa.

Jos työaikoja halutaan pidetään, eikö pitäisi puuttua myös näihin ongelmakohtiin? Vuokratyöläisen asema on huono, sillä lomia ei juuri kerry ja jatkuva stressi töiden jatkumisesta syö helposti työkykyä. Nollatuntisopimus on taas työntekijälle hankala, kun viikottain työaika voi olla mitä vaan nollasta esimerkiksi 40 tuntiin. Ja tuonkin sopimuksen irtisanominen johtaa työnhakijan 90 päivän karenssiin, vaikka hän ei pystyisi elättämään itseään sopimuksen tuomin tunnein. Paljon on siis keskusteltavaa ja toivottavasti nämäkin puolet tulevat keskusteluissa esiin. Ei ole hyvästä, jos työaikoja yksioikeisesti pidennetään eikä asiaa nähdä laajemmin.

Liittojohtajien keskustelusta tehdyn uutisoinnin voit käydä lukemassa täältä.
Lisätietoa nollatuntisopimuksista taas löydät Ylen toukokuussa tehdystä uutisesta. Pääset lukemaan sen täältä.


torstai 30. heinäkuuta 2015

Yleiseen asumistukeen 300 euron ansiotulovähennys

Kela tiedottaa (29.7.):

Yleinen asumistuki uudistui 1.1.2015. Osana uudistusta astuu voimaan syksyllä 300 euron suuruinen ansiotulovähennys. Tätä summaa ei huomioida, kun Kelassa lasketaan asumistukeen vaikuttavia tuloja. Ansiotulovähennys on samankaltainen kuin työttömyysturvan suojaosa, jossa työtön voi tienata 300 euroa, ilman että työttömyysetuus pienenee. 

Suojaamalla osa ansiotuloista pyritään madaltamaan työn vastaanottamisen kynnystä. Ansiotulovähennyksen avulla halutaan välttää tilanne, jossa työttömyysturvan suojaosa vähentää asumistuen määrää.

Kela tiedottaa uudistuksesta tarkemmin asiakkaille elokuun aikana. 

Lisätietoa ja usein kysyttyjä kysymyksiä uudesta asumistuesta löydät Kelan sivuilta. Pääset sinne klikkaamalla tästä.

keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Uhkana pakkopendelöinti?

Vuoden vaihteessa astui voimaan laki, jonka mukaan työnhakijan tulee ottaa vastaan työ, jonne on suuntaansa maksimissaan 1,5h työmatka. Joillain alueilla sekä matalapalkka-aloilla pakkopendelöinnin toteutuminen voi olla haastavaa. Jos liikenneyhteydet eivät toimi hyvin kotiseudulla, ei tällaisen työn vastaanottaminen ole mahdollista. Työ- ja elinkeinoministeriö haluaa kuitenkin muistuttaa siitä, että työpaikkaa ei ole pakko ottaa vastaan, jos sinne ei pääse julkisilla tai työn vastaanottaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa. 

Pendelöintiä eli oman asuinalueen ulkopuolella työskentelyä tekee moni, sillä puoliso saattaa taas olla töissä kotipaikkakunnalla. Koti saatetaan haluta säilyttää tietyllä paikkakunnalla myös esimerkiksi lasten koulunkäynnin takia. Syitä pendelöintiin on lukuisia ja moni tekee sitä vapaaehtoisesti. Kun pendelöinnistä tulee pakollista, voi se alkaa vaikuttamaan omaan työssä jaksamiseen. 3h lisä työpäivään on paljon ja kotona käydään pääosin nukkumassa työpäivinä. Tällä haavaa pitkien matkojen pendelöinti on mahdollista pääasiassa suurten asutuskeskusten ympäristössä, jossa julkinen liikenne toimii. Haja-asutusalueilla ei välttämättä busseja ja junia kulje niin, että työpaikalle olisi mahdollista päästä, joten silloin vapaana oleva työpaikkaa ei tarvitse ottaa vastaan.

Yle kirjoitti artikkelin aiheesta 22.7. Alkuperäisen jutun voit lukea klikkaamalla tästä.

tiistai 28. heinäkuuta 2015

Pitkät työpäivät altistavat mielenterveysongelmille

Yle uutisoi 28.7., että pitkää työpäivää ja työviikkoa tekevät ovat muita alttiimpia mielenterveysongelmille. Terveysvaikutuksia alkoi näkyä jo, kun työtunteja oli 49 viikossa ja yli 60 viikkotyötuntia tekevät kokivat mielenterveytensä selvästi muita huonommiksi. Normityöviikkoa tekevilläe sekä alle 35 tuntia työskentelevillä ei vastaavaa vaikutusta mielenterveyteen huomattu. Tässäpä ajatusta myös siihen, jos työuria saadaan pidennettyä sillä, että töissä olevat tekevät vain enemmän töitä entisestään. Kannattaako se, vai pitäisikö pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu saada loppumaan ja löytää heille töitä, jotta työssäkävijöiden suhteellinen määrä kasvaisi?

Ylen jutun tutkimuksesta voit lukea klikkaamalla tästä.

maanantai 27. heinäkuuta 2015

Pendelöinti osana elämää

Yle kirjoitti 22.7. Marjutista, joka on pendelöinyt jo kahden vuoden ajan. Pendelöinnillä tarkoitetaan työssäkäymistä oman asuinalueen ulkopuolella. Marjutin tapauksessa työmatka on hurjat 270 km suuntaansa, joten hän asuu viikolla vuokraamassaan asunnossa työpaikkakunnalla. Hänen kirjansa ovat kuitenkin siellä, missä muu perhe asuu.

Noin pitkän matkan pendelöinti on jo taloudellisesti helposti kannattamatonta, sillä Marjut joutuu matkojen lisäksi maksamaan kuluja kahdesta asunnosta. Mutta kotipaikkakunnalta ei löytynyt töitä omalta alalta, joten siksi hän päätyi työskentelemään muualla. Työnteon kannattavuus kannattaa laskea huolella. Pendelöijä voi vähentää työmatkakuluja verotuksessa 7000 euroon asti 750 euroa ylittävältä osalta. Jos taas joutuu hankkimaan toisen asunnon työskentelypaikkakunnalta, saa verotuksessa siitä vähennystä 250 euroa. 

Monelle pendelöinti voi olla henkisesti raskasta esimerkiksi perhesyiden takia. Se tarkoittaa vähemmän yhdessäoloa perheen kanssa sekä pitkiä ja väsyttäviä työpäiviä, jos ajaa matkaa edestakaisin päivittäin. Kaikesta huolimatta pendelöinti on yleistynyt, sillä työpaikkoja otetaan vastaan entistä kauempaa.

Voit lukea alkuperäisen jutun Ylen sivuilta klikkaamalla tästä.

perjantai 24. heinäkuuta 2015

Milloin yrittäjäksi?

Yle uutisoi 22.7., että yrittäjyyden kanssa kannattaa nyt edetä varovasti. Tällä haavaa starttirahat ovat lopussa, jolloin yrittäjä ei välttämättä saa tukea yrityksen alkuun. Tai jos hänelle starttirahaa myönnetään, saattaa se olla vain kolmeksi tai kuudeksi kuukaudeksi, vaikka normaalisti aika olisi pidempi. Pääkaupunkuseudun yrittäjien toimitusjohtaja neuvookin hiomaan nyt liiketoimintasuunnitelmaa sekä odottamaan lisäbudjettia, jolloin starttirahaan voi tulla lisävaroja käyttöön.

Jos yrityksen perustajalla on paljon pääomaa, ei odottamista tarvita. Mutta monelle pienyrityksen perustajalle 850 euron apu kuussa on suuri summa, kun asiakkaita on vielä vähän ja omaa yritystä tehdään vasta tunnetuksi. 

Alkuperäisen uutisen voit lukea Ylen sivuilta klikkaamalla tästä.

torstai 23. heinäkuuta 2015

Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvussa

Iltasanomat uutisoi 23.7., että pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut entisestään. Tällä haavaa niitä on reilu 110 000 ja kasvua on vuodentakaisesta luvusta n. 20 000. Pitkäaikaistyöttömäksi lasketaan kaikki työnhakijat, jotka ovat olleet työttömänä vähintään vuoden. Työttömyyden kesto ja ikä näyttävät olevan tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, kuinka helposti työnhakija työllistyy uudelleen. Kun työttömyys on kestänyt vain lyhyen aikaa, on työllistyminen todennäköisempää. Myös koulutuksella näyttää olevan merkitystä. Mitä koulutetumpi työnhakija oli, sitä todennäköisemmin hän työllistyi jossain vaiheessa. Tosin tässä varmasti on alakohtaisia eroja.

Samassa uutisoinnissa listattiin alueittain, että millaisesta ammattihenkilöstöstä on pulaa. Selkeästi terveydenhuollon ammattilaisille on tarvetta. Yleislääkäreitä, hammaslääkäreitä, erikoislääkäreitä, ylihoitajia jne. Kysymys kuuluukin, että jos terveydenhuollon ammattilaisista on jatkuvasti pulaa, miksi emme kouluta heitä enemmän? Ilmeisesti määrä halutaan edelleenkin pitää pienenä, jotta palkat alalla voidaan määrittää suuremmiksi kysynnän mukaan.

Alkuperäisen uutisoinnin voit lukea klikkaamalla tästä.

keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Ensimmäinen kesätyö

Etelä-Saimaa kirjoitti 22.7. 15-vuotiaasta Konstasta, joka on ensimmäisessä kesätyössään. Konsta kertoo olevansa kaksi viikkoa töissä ja järjestävänsä kunnan kesäpäiviä sinä aikana. Kaksi viikkoa voi kuulostaa lyhyeltä mutta usein se on pätkä, joka tarjotaan nuorille kunnista ensimmäiseksi työksi. vanhemmille nuorille on tarjolla sitten pidempiä kesätöitä riippuen kunnista ja heidän tarpeestaan. Vaikka työsuhde on lyhyt, pitää Konsta sitä positiivisena kokemuksena ja viihtynyt työssään. Kun kunnat tarjoavat lyhyitä työpätkiä, saavat he näin työllistettyä useampia nuoria kesän aikana.  Silti monilla paikkakunnilla kaikki halukkaat eivät valitettavasti löydä töitä.

Jutun Konstasta pääset lukemaan klikkaamalla tästä.

maanantai 20. heinäkuuta 2015

Nuoret keikkatyössä

Nuorilla on vientiä keikkatöissä, jos esimerkiksi vanhusten ja lapsiperheiden avustaminen kiinnostaa. Moni nuori tekeekin opintojen ohessa keikkatyötä, jolloin he käyvät esimerkiksi tietyin väliajoin siivoamassa vanhusten luona.  4H tarjoaa ainakin tällaista välityspalvelua monilla paikkakunnilla, jolloin he huolehtivat työnantajavelvoitteista eikä nuoren tai vanhuksen tarvitse niistä huolehtia. On vielä hyvä muistaa, että siivoustöistä saa kotitalousvähennyksen. Toki palkanmaksun ja siihen liittyvät sivukulut voi hoitaa myös työnantajana toimivan perheen toimesta, mutta silloin on syytä olla tarkkana, että kaikki menee oikein. Tähänkin toki löytyy paljon apua netistä ja on olemassa muun muassa maksullisia palveluja, jotka hoitavat sivukulujen laskemisen ja maksamisen työnantajan puolesta.

Alkuperäisen artikkelin nuorista pääset lukemaan klikkaamalla tästä.

torstai 16. heinäkuuta 2015

Faktoja vuosilomasta

Helsingin Sanomissa oli 14.7. juttua ihmisistä, jotka eivät vietä kesälomaa normaaliin tapaan. He eivät ole kesällä 4-5 viikkoa putkeen lomalla, kuten moni muu. Yrittäjille pitkän loman pitäminen voi olla helposti jopa mahdotonta, sillä yrittäjälle työskentelevät ovat ensisijaisesti oikeutettuja vuosilomaan. Siksi moni yrittäjä pitää vain lyhyen loman tai muutaman päivän silloin tällöin.

Vuosiloman kesto määräytyy työssäoloajan mukaan. Jos työntekijä on ollut alle vuoden töissä, kerääntyy hänelle 2 päivää kuukaudessa lomapäiviä. Jos taas työntekijä on ollut työsuhteessa yli vuoden, kerääntyy lomaa 2,5 päivää/kuukausi. Loman määräytymisvuosi on aina 1.4.-31.3., joten keväällä työnsä aloittaneena on lyhyt loma tiedossa ensimmäisenä vuotena.

Työntekijän tulee pitää vähintään 12 arkipäivää lomasta yhtäjaksoisesti, mutta loput kerääntyneestä lomasta voidaan halutessaan rytmittää. Kaikkiaan 24 lomapäivää tulisi pitää lomakaudella eli 2.5.-30.9. Jos lomapäiviä on kertynyt tuota enemmän, pidetään loput talvilomana ennen seuraavan lomakauden alkua. On kuitenkin töitä, joissa tästä voidaan joustaa. Esimerkiksi kausiluontoisissa töissä on mahdollista pitää lomaa myös lomakauden ulkopuolella, jos se sesongin kannalta on järkevintä.

Työehtosopimuksista riippuen lomalainen saa myös lomarahaa. Joskus lomarahan voi vaihtaa myös ylimääräisiksi pidettäviksi vapaiksi, mutta tästä mahdollisuudesta kannattaa kysyä enemmän työnantajalta. 

Vaikka Suomi lomaileekin pitkälti heinäkuussa ja monet palvelut ovat rajoitettuja, eivät kaikki suinkaan lepäile. Hesarin jutusta voit lukea yrittäjästä, professorista ja verovirkailijasta, jotka eivät pidä lomia kesäaikaan, kuten muut. Jutun voit käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

tiistai 14. heinäkuuta 2015

Yrittäjyyden aloittaminen

Microsoftin ilmoittamien irtisanomisten jälkeen on puheet yrittäjyydestä nousseet pintaan. Yrittäjyys on toki yksi vaihtoehto työllistyä, mutta kaikille se ei sovi luonteeltaan. Yle on puinut asiaa 9.7. listaamalla pahimpia sudenkuoppia, joita kannattaa välttää yrittäjyyttä aloittaessan. Tärkeää on ensinnäkin tehdä laskelmat huolella, sillä yrittäjä on vastuussa omasta menestyksestään. Yrittäjänä on mahdollista saada tukea ensialkuun, mutta yritys on saataa kannattavaksi pian, sillä täysipäiväinen yrittäjä ei ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen. Jos yrittäjyys määritellään sivutoimiseksi, voit saada työttömyyskorvausta, mutta sen määrään vaikuttaa yrityksestäsi saamasi tulot.

Tärkeää on pyrkiä löytämään liikeidea, jolle oikeasti on tarvetta. Ja koska yrittäminen vie aikaa, ei sitä kannata tehdä pakkopullana. Mitä vastenmielisemmäksi tunnet yrittäjänä olemisen, sitä enemmän se kuluttaa. Tällaiset yrittäjät lopettavat yleensä heti, kun löytävät itselleen palkkatyötät.

Yrittäjyyttä miettivä voi kysyä oman alueensa TE-toimistolta tietoja koulutuksista, jotka on suunnattu erityisesti yrittäjyyttä aloitteleville. TE-palvelut tarjoavat myös starttirahaa, jolla tuetaan uuden yrityksen alkua. Sen avulla uusi yrittäjä saa tukea alkukuukausina, jolloin hän vielä luo itselleen verkostoa. TE-palveluiden sivulla puhutaan, että tukea voisi saada jopa 18 kuukauden ajan. Tällä haavaa monin paikoin starttirahat on kuitettu käytetty ja se saatetaan myöntää vain kolmeksi kuukaudeksi ensi alkuun. Tämä on ajallisesti vähän, koska muutaman kuukauden jälkeen yrityksen pitäisi olla jo täysin kannattava. Lisätietoa starttirahasta ja sen määrärahoista kannattaa aina kysyä oman alueen TE-toimistosta.

Ylen julkaisemaa juttua, jossa neuvotaan välttämään yrittäjyyden sudenkuoppia, pääset lukemaan klikkaamalla tästä.

Lisätietoa TE-palveluiden tarjoamasta starttirahasta pääset lukemaan klikkaamalla tästä.

maanantai 13. heinäkuuta 2015

Osatyökykyisten nuorten työllistyminen haastavaa

Nuorisoasiain neuvottelukunnan eli Nuoran verkkosivuilla oli artikkeli osatyökykyisten nuorten työllistymisestä. Siinä vammaisjärjestö oli summannut hieman, että mikä tilanne on tällä hetkellä. Työttömyystilannehan on haastava Suomessa kaikin puolin, mutta toukokuussa se vaikeutui nuorten osalta vielä enemmän, kun heidät rajattiin ulos palkkatuesta. Pitkään jatkutunut työttömyystilanne on kuluttanut palkkatukeen tarkoitettuja rahoja nopesti loppuun ja nuoret tiputettiin ulos sen piiristä. Tämä on tieten hankala, sillä vastavalmistuneella nuorella ei vielä ole työkokemusta ja jos he eivät heti pääse töihin, uhkaa työttömyys usein pitkittyä. Ja vaikka hallitus on linjannut paljon strategisia tavoitteita nuorten työllistämiseksi, ei tämä ole edesauttanut vammaisten ja pitkäaikaissairaiden nuorten työllistymistä ainakaan tilastojen valossa.

Alkuperäisen jutun, jossa tilannetta on avattu seikkaperäisemmin, voit lukea Nuoran sivuilta. Pääset artikkeliin klikkaamalla tästä.

perjantai 10. heinäkuuta 2015

Kysy lisää työttömysturvasta!

Tiesitkö, että Kelalla on olemassa foorumi, jossa voi kysyä työttömyysturvasta ja saada selvennyksiä itseään askarruttaviin asioihin. Foorumilla Kelan työntekijät vastaavat kysymyksiin ja antavat lisäneuvoja, kuinka edetä aina eri tilanteissa. Foorumia ja sinne aiemmin kirjoitettuja kysymyksiä ja vastauksia pääsee selaamaan ilman kirjautumista. Halutessaan käyttäjä pystyy rekisteröimään itselleen nimimerkin, jos hänellä on kysyttävää työttömyysturvasta. Jos sinua on arveluttanut jonkin asia, kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa palveluun. Pääset foorumille klikkaamalla tästä.

torstai 9. heinäkuuta 2015

Nettikirjoittelu

Älypuhelinten, tablettien ja tietokoneiden aikana pyörimme yhä enemmän netissä. Samalla erilaiset foorumit ja sosiaalisen median kanavat ovat kasvattaneet suosiotaan. Netissä on helppoa olla mukana anonyyminä. Moni käyttää salanimeä tai tekaistua profiilia suojatakseen omaa identiteettiään. Osa taas käyttää tekaistua profiilia vain trollaamiseen eli muiden ärsyttämiseen ja häiriköintiin muun muassa nettikeskusteluissa.  Joskus provosointi herättää keskustelua, mutta usein se koetaan lähinnä negatiivisesti. Tällöin tunteet kuumenevat helposti ja alkaa syyttely. Pahimmillaan tämä voi johtaa jopa poliisiasiaksi.

Vaikka piiloutuisi nimimerkin taakse, jättää nettiin helposti jälkiä itsestään.  Ja aina joku voi tunnistaa kirjoittajan ja se voi vaikuttaa omaan julkisuuteen ja näkyvyyteen. Osahan haluaa  tulla tunnetuksi kärkkäillä mielipiteillään ja heidän mielipiteensä nousevatkin usein keskustelunaiheiksi sosiaalisessa mediassa. Silloin vain joutuu kestämään eriäviä mielipiteitä, jotka eivät aina ole mieluisia itselle. Jos kokee närkästyvänsä helposti muiden kommenteista, kannattaa itse pysyä neutraalina ettei aiheuta vahinkoa itselleen.

Alle olemme linkittäneet Ylen julkaiseman pätkän Ihmisten Puolue -sarjasta, jossa käsiteltiin nettitrollausta sekä keskustelua netissä. Pätkässä on mukana paljon huumoria, mutta silti vastaavia keskusteluja löytyy neti syövereistä paljon. Kannattaisikohan meidän oppia kohtelemaan muita samalla tavalla netissä kuin mitä sanomme heille kasvokkain?


tiistai 7. heinäkuuta 2015

Kesätyöläisen vastuu ja velvollisuus

Iltasanomat uutisoi 25.6.2015 työnantajista, jotka ovat turhautuneita osiin kesätyöntekijöistä, joille työelämän pelisäännöt eivät ole aivan selvät. Työsuhde saatetaan lopettaa tuosta vaan, jos lomaa ei ole silloin kun itse asiaa. Varmasti valtaosa nuorista ovat ahkeria työntekijöitä ja tekevät töitä palkkansa eteen, mutta toki huono kokemus leimaa kesätyöntekijät jatkossakin firmassa, jossa luottamus on työntekijöihin on mennyt. Hyvä perehdytys työsuhteen alussa tuo yleensä pelisäännöt selviksi kaikille ja ehkäisee ongelmia määräaikaisessa työsuhteessa.

Nettinappi on koonnut hyvän listauksen nettisivuilleen, joissa puhutaan sekä työnantajan että työntekijän oikeuksista ja velvollisuuksista. Hyvänä muistutuksena kesätyöntekijälle on se, että edustat töissä aina työnantajaa ja käyttäytyminen kannattaa miettiä sen mukaan. Haastavia tilanteita voi kenelle tahansa tulla töissä eteen,  mutta maltin menettäminen ei yleensä edesaua mitään. Maltin säilyttäminen ja ystävällinen puhuttelu vievät yleensä parempaan lopputulokseen. Ja ehdottomasti pitää muistaa, että kiusaaminen ja seksuaalinen häirintä ovat kiellettyjä työpaikalla aina.

Iltsanomien jutun työnantajien näkökulmasta voit lukea klikkaamalla tästä.

Nettinapin oikeudet ja velvollisuudet työnantajalle ja työntekijälle pääset lukemaan klikkaamalla tästä.

Oulun kaupungin nuorisotoimen tekemän pdf:n työnhakijan velvollisuuksista ja oikeuksista pääset lataamaan itsellesi klikkaamalla tästä.

maanantai 6. heinäkuuta 2015

Työnhaku kesällä

Kesällä avoimet työpaikat hetkeksi vähenevät ja tulee itsellekin mieleen lomailla. Pieni loma kannattaa ja hetken aikaa huilailla, mutta koko kesää ei kannata toimetonna olla. Erilaiset työpaikkavahdit katselevat avoimia työpaikkoja puolestasi ja avoimen paikan tullessa, kannattaa siihen reagoida nopeasti.  Kesällä pystyy myös opiskelemaan lisätaitoja esimerkiksi kieliä lukemalla tai hyödyntämällä erilaisia verkkokursseja, joista osaa voi opiskella myös kesällä. Monsteri on listannut näitä erilaisia vinkkejä, joita työnhakija voi kesällä hyödyntä. Kokonaisuudessaan vinkit pääset lukemaan klikkaamalla tästä.

torstai 2. heinäkuuta 2015

Ovatko kesätyöhön liittyvät asiasi kunnossa?

Jos olet ensimmäistä kertaa kesätöissä tai muuten sinulla on kysyttävää jotain kesätöihin liittyen, kannattaa ottaa yhteyttä kesäduunari-infoon, jonne nuori voi maksutta soittaa. Palvelu toimii arkisin klo 9-15 numerossa 0800 179 279. Sieltä saat tietoa muun muassa työsopimuksen solmimisesta, lomarahoista sekä kaikesta muusta työsuhteeseen liittyvästä. Kesäduunari-sivujen kautta voit esittää kysymyksesi myös nettilomakkeella.

Kesäduunari-sivustolla on myös yleisesti tietoa työhön liittyvistä tärkeistä asioista. Kannattaa käydä tsekkaamassa sivustoa osoitteessa http://www.kesaduunari.fi/.

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmä (VAMYT) järjestäytyi



Tiedote
Julkaisuvapaa 17.6.2015 alkaen


Eduskunnan Vammaisasiain yhteistyöryhmä (VAMYT) järjestäytyi

Eduskunnassa vuodesta 1999 toiminut vammaisasiain yhteistyöryhmä on järjestäytynyt uudelle vaalikaudelle. Kansanedustaja Johanna Karimäki (VIHR) valittiin ryhmän puheenjohtajaksi ja varapuheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Satu Taavitsainen (SDP). Ryhmän johtokunnan muiksi jäseniksi valittiin Niilo Keränen (KESK), Ritva Elomaa (PS), Sari Sarkomaa (KOK), Li Andersson (VAS), Satu Tanus (KD). Yhteistyöryhmä järjestää kuulemistilaisuuksia, pitää yhteyttä vammaisjärjestöihin sekä laatii kannanottoja vammaisten aseman parantamiseksi.

Edellisellä kaudella VAMYT- ryhmä on aktiivisesti järjestänyt tilaisuuksia ja jättänyt kirjallisia kysymyksiä ajankohtaisista vammaispoliittisista asioista. Ryhmä on ollut huolissaan SORA- lainsäädännön vaikutuksista vammaisten opiskelu- ja työmahdollisuuksiin. Jokaisen nuoren opiskelumahdollisuuksia on pikemminkin tuettava kuin rajoitettava.  Lisäksi hankintalain uudistus on herättänyt suurta huolta ryhmän jäsenissä, sillä vammaisalan järjestöjen mielestä vammaisten ihmisten palvelut tulee irrottaa kilpailutussäännösten piiristä. Myös esteettömyys on ollut ryhmän keskeisenä teemana.

-     Esteettömyys ja sen edistäminen kaikilla elämänalueilla on keskeistä, jotta kuulo-, näkö- ja liikuntavammaiset voivat yhdenvertaisesti asua, harrastaa ja tehdä työtä, toteaa Karimäki.

Eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmän muista tulevia haasteita ovat muun muassa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen ratifioinnin loppuun vieminen ja toimeenpano, hyvän vammaislainsäädännön voimaan saattaminen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus siten että herkkien käyttäjäryhmien palvelut ja tarpeet turvataan.

-          Sipilän hallituksen ohjelmassa on todettu vammaisten henkilöiden työllisyys ja yrittäjyys tärkeäksi asiaksi, mikä on hyvä lähtökohta tasa-arvon ja osallisuuden lisäämiselle. Meillä on yhdessä vielä paljon tehtävää, jotta vammaisten ihmisten työllistyminen paranee ja täysimääräinen osallistuminen yhteiskuntaan helpottuu, sanoo VAMYT- ryhmän puheenjohtaja Johanna Karimäki.