maanantai 29. kesäkuuta 2015

Instagrammin hyödyt työnhaussa

Duunitori on kirjoittanut juttua Instagramin käytöstä työnhaussa. Kun haemme uuteen paikkaan töihin, katsomme yleensä yrityksen verkkosivut ja luemme informaatiota sieltä. Tämän tekee varmasti moni muukin, joten massasta erottautuminen voi olla vaikeaa. Kirjoitus vihjaakin, että jos olet vaikka työhaastatteluun saaanut kutsun, niin oiva keino on tarkistaa eri somekanavat, jotta työnhakija tietää, kuinka aktiivinen yritys on näissä kanavissa.

Duunitori vinkkaa Instagramista, sillä moni yritys ja työyhteisö löytyy myös sieltä. Instagramin antama kuva yrityksestä voi olla normaalia kepeämpi, mutta se kertoo varmasti omaa tarinaansa paikasta työntekijänä. Ja toisaalta onhan se osoitus aktiivisuudesta, jos pystyt kertomaan, että olet käynyt katsomassa myös somekanavia ja voit kertoa mielipiteitäsi niitä hyväksi käyttäen. 

Artikkeli vinkkaa myös etsimään tilejä työntekijöiden nimellä, mutta niin tarkan tutkimisen kanssa kannattaa ehkä olla tarkkana. Jos joku postailee kuvia henkilökohtaisesta elämästä, saattavat ne antaa tyystin toisenlaisen kuvan persoonasta kuin millaisena tämä vaikka työpailla esiintyy. 

Alkuperäisen artikkelin pääset lukemaan klikkaamalla tästä.

perjantai 26. kesäkuuta 2015

Palkkatuesta ja määräaikaisesta työsopimuksesta

Ketju-lehdessä on ollut 8.6.2015 uutinen, jossa Jaana Paanetoja puhuu palkkatuesta ja määräaikaisesta työsopimuksesta. Hän muistuttaa siitä, että työsopimus on aina lähtökohtaisesti toistaiseksi voimassaoleva. Vain perustellusta syystä voidaan työsopimus solmia määräaikaiseksi. Määräaikainen työsopimus ei myöskään pääsääntöisesti ole purettavissa kesken määräajan, vaan sopijapuolet ovat siihen sidottuja sovitun määräajan.

Jos työnantaja tarvitsee työvoimaa vain väliaikaisesti, voi hän laittaa työtehtävän määräaikaiseksi. Silloin samaan työtehtävään ei voida jatkuvasti tarvita uutta työntekijää. Tärkeää on muistaa, että palkkatukea voi saada myös määräaikaiseen työsuhteeseen.

Hyvä on myös muistaa, että palkkatuelle ei ole asetettu vähimmäistyöaika koskevaa vaatimusta. Vammaisen ja pitkäaikaissairaan kohdalla osa-aikatyö voi olla perusteltua, jos työkyky on alentunut.  Alle 85% työaikaan voidaan myöntää palkkatukea myös, jos osa-aikatyö on alalla tyypillistä.

Jaana Paanetojan kirjoittama artikkeli kiteyttää paljon tärkeitä asioita ja selventää monia epäkohtia. Se kannattaa käydä lukemassa osoitteesta http://ketju-lehti.fi/aiheet/tyo/palkkatuki-ja-maaraaikainen-tyosopimus/.

keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Vammaisjärjestöt keräävät kuulumisia kentältä

Duunimentori-hanke julkaisi 11.6.2015 blogissa Invalidiliiton tiedotteen (voit lukea tiedotteen tästä) Nuorten vammaisten työllistymismahdollisuuksien heikentämisestä. Tiedote levisi hyvin ja sai julkisuutta mediassa.Vammaisjärjestöt haluavat lähteä ajamaan asiaa aktiivisesti ja nyt he haluavat kerätä kokemuksia kentältä.  Sinulla on nyt mahdollisuus auttaa vammaisjärjestöjä vastaamalla kyselyyn ja kertoa omista kokemuksistasi. Kysely on tehty Webropolilla ja vastaamiseen menee aikaa n. 5-10 minuuttia. Kyselyyn pääset klikkaamalla tästä. Voit vastata kyselyyn 16.8. saakka.

Yritysmummo rentoutti ilmapiirin

Yle uutisoi 16.6. ohjelmistoyrityksestä, joka palkkasi itselleen yritysmummon.  Hänen tehtäviinsä kuuluu huolehtia työntekijöistä. Hän hoitaa muun muassa siivouksen, ruokahuollon sekä tavaraliikenteen eli tehtäviä, jotka usein on ulkoistettu firmoissa. Hän suunnittelee tarjoiluja ja pitää osaltaan yllä työpaikan ilmapiiriä. Ja työpaikan viihtyvyys on kasvanut.

Kun yritysmumoa palkattiin 2011, päätti toimitusjohtaja työstää työnkuvan yhdessä uuden työntekijän kanssa. Ratkaisu toimi ja työtehtävät ovat olleet mielekkäitä. Työntekijät ovat kokeneet sen miellyttävänä, että siivooja kuuluu talon henkilökuntaan. Tällöin tärkeitä papereita ei tarvitse piilotella pois työpaikan jälkeen toisin kuin ulkopuolisten saapuessa siivoilemaan. Yrityksessä on siis huomattu, että vanha käytäntö on oikeastaan parempi kuin turha ulkoistaminen. Todennäköisesti sen näkee työn laadussakin, kun kaikkea siivoamista ei aikatauluteta pilkulleen ja tehdä laskelmia halvimman tarjouksen mukaan.

Positiivisen jutun yritysmummosta voit lukea kokonaisuudessaan Ylen sivuilta klikkaamalla tästä.

tiistai 23. kesäkuuta 2015

Palkkatuella työllistäminen ja starttirahan myöntäminen loppuu toistaiseksi

TE-palvelujen tiedote, joka on julkaistu 17.6. 

Varsinais-Suomen TE-toimisto on toukokuusta alkaen ollut tilanteessa, jossa työllistämisen määrärahaa on ollut jäljellä enää 300 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneille korvamerkittyä osuutta. Muille kohderyhmille ei ole voitu tehdä myönteisiä palkkatuki- tai starttirahapäätöksiä.

Varsinais-Suomen ELY-keskus ja TE-toimisto esittivät työ- ja elinkeinoministeriölle määrärahan lisäystä palkkatukeen ja starttirahaan. Lisämäärärahaa ei kuitenkaan ole ollut Varsinais-Suomeen osoitettavissa, joten palkkatuen ja starttirahan määrärahat loppuvat myös ns. 300-päiväisten kohderyhmältä toistaiseksi. Toivomme, että syksyn lisäbudjetissa saadaan määrärahaa. Tällä hetkellä TE-toimistolla ei ole varmuutta siitä, saammeko syksyllä lisämäärärahan.

Varsinais-Suomen TE-toimiston palkkatukiyksikkö käsittelee palkkatukihakemukset siinä järjestyksessä kuin ne ovat tulleet ja palkkatuella tuettu työsuhde alkaa. Kesäkuun puoleen väliin mennessä sisään tulleista 300-päiväisten hakemuksista, jotka alkavat kesä-heinäkuun vaihteessa, voidaan tehdä myönteiset päätökset. Parhaillaan sisään tuleville hakemuksille enää murto-osalle voidaan tehdä myönteinen päätös edes 300-päiväisten osalta. Tarkkaa tietoa siitä, koska viimeinen myönteinen päätös tehdään, ei voi antaa. TE-toimistoon jätetyistä palkkatukihakemuksista annetaan määrärahan loputtua kielteinen päätös, eikä hakemuksista muodosteta ns. jonoa odottamaan mahdollista lisämäärärahaa.
 
TE-toimiston nettisivujen ajankohtaista-sivulle tulee tieto, kun uusia myönteisiä päätöksiä ei voi enää tehdä. Varsinais-Suomen TE-toimisto tiedottaa palkkatuen hakijoita ja yhteistyökumppaneitaan myös mahdollisesta lisämäärärahan saamisesta nettisivujensa kautta.

HUOM: Muut palvelut kuin palkkatuella työllistäminen tai alkavien yrittäjien tukeminen starttirahalla ovat normaalisti käytössä.

maanantai 22. kesäkuuta 2015

Suomen työssäkäyvät köyhät

Yle uutisoi 16.6. Jyväskylän yliopiston tutkimuksesta, josta mekin kerroimme aiemmin (Töissä ja köyhä! Lue juttu klikkaamalla tästä). Tällä hetkellä arvioidaan Suomessa olevan puoli miljoonaa työssäkäyvää  köyhää eli työntekijöitä, jotka joutuvat palkan lisäksi hakemaan jotain tukea pärjätäkseen.  Luku on karu ja se helposti häviää työtön/töissä tilastoinnin alle.

Työssäkäyviä köyhiä ovat muun muassa pätkätyöläiset, nollatuntisopimuksella työskentelevät ja muun muassa harjoittelijat, jotka usein tekevät palkatonta harjoittelua. Heistä moni ei myös tule hyötymään pallaratkaisusta, jos tunteja ei ole. Köyhyys tuo mukanaan myös yhteiskunnallisia ongelmia, kuten mielenterveysongelmia, fyysisiä ongelmia.

Jos siis olet ollut vastaavassa tilanteessa joskus, kannattaa osallistua Jyväskylän yliopiston tutkimukseen. Ylen tekemän uutisen aiheesta voit lukea klikkaamalla tästä.

torstai 18. kesäkuuta 2015

Ruisrock on entistäkin saavutettavampi


Alla on mediatiedote Ruisrockista, joka on vuosi vuodelta panostanut yhä enemmän esteettömyyteen hienolla tavalla. Heillä on käytössään yleisavustajia sekä saattajan voi tuoda mukanaan, jos sellaiselle on tarvetta. Kun suunnitteluun panostetaan, voidaan tapahtumasta tehdä kaikille avoin. Tiedättekö muita kesätapahtumia, joissa esteettömyyteen ja saavutettavuuteen olisi panostettu?

Mediatiedote 12.6.2015


Ruisrock on entistäkin saavutettavampi
 
Turun Ruissalossa 3.–5. heinäkuuta juhlittavalle Ruisrockille on tärkeää, että festivaalille pääsy on mahdollisimman esteetöntä kaikille.  Vuosien ajan Ruisrockista on tehty päämäärätietoisesti yhä saavutettavampaa. Työ on tuottanut hyviä tuloksia, sillä järjestelyt ovat saaneet kiitosta ja uudet yleisöt ovat löytäneet aiempaa helpommin tiensä Ruissaloon. Vuonna 2012 aloitettu Opetus- ja kulttuuriministeriön tukema ja Turun Kynnys ry:n kanssa yhteistyössä toteutettu saavutettavuusprojekti on saanut jatkoa.
 
Tämän vuoden alueuudistuksissa on kehitetty erityisesti esteetöntä saapumista festivaalialueelle: esteetön sisäänkäynti, taksien jättöpaikka ja invapysäköintialue siirtyvät Telttalavan läheisyyteen. Ruisrockin käytäntönä on, että henkilöt, joiden liikuntakyky on rajoittunut fyysisen vamman tai kehitysvamman takia, saavat tuoda mukanaan avustajan maksutta festivaalialueelle.  Tänä kesänä Ruisrockissa on ensimmäistä kertaa käytössä Turun seudun yhteinen saattajakortti, jonka tarkoituksena on tukea vammaisen tai pitkäaikaissairaan liikunnan ja kulttuurin harrastamista. Saattajakortti nopeuttaa esteettömällä sisäänkäynnillä asioimista, mutta ei kuitenkaan ole edellytys avustajan tuomiseksi mukaan festivaalille.
 
Festivaalialueelta löytyvät laajennetut katsomokorokkeet kaikilta suurilta lavoilta. Jokaisella korokkeella on järjestyksenvalvoja tai yleisavustaja, joka voi tarvittaessa auttaa korokkeelle nousussa. Alueelta löytyy useita inva-wc:itä. Ruisrockin saavutettavuutta lisätään myös selkeällä ja monipuolisella viestinnällä. Verkkosivuilta löytyvät selkokieliset sivut sekä yksityiskohtaista tietoa festivaalin saavutettavuudesta. Uutuutena festivaalille tehdään erillinen esteetön kartta, joka löytyy ennen festivaalia verkkosivuilta sekä festivaalialueella Niityn infopisteeltä.
 
Ruisrockissa päivystää koko viikonlopun ajan kiertäviä yleisavustajia. He ovat Turun avustajakeskuksen vapaaehtoistyöntekijöitä, jotka auttavat muun muassa liikkumisessa, ruokailuissa ja wc-käynneissä. Turun avustajakeskuksesta voi myös varata itselleen henkilökohtaisen avustajan 7 euron kulukorvausta vastaan.
 
Tänä kesänä Auringonkukka-vapaaehtoisprojekti viettää syntymäpäiviään. Jo 20 vuoden ajan Turun Aikuiskoulutuskeskuksen lähihoitajaopiskelijat ovat huolehtineet n. 20-25 kehitysvammaisesta musiikin ystävästä koko festivaalin ajan. Vuosien varrella Auringonkukka on kasvanut tarkkaa etukäteissuunnittelua ja aikataulutusta vaativaksi vastuulliseksi projektiksi.
 
“Opiskelijoille tapahtuma opettaa, millaista on kantaa vastuu toisesta ihmisestä - ja miten palkitsevaa se voikaan olla! Osallistujat eli itse rokkaajat saavat unohtumattoman elämyksen, oppivat omatoimisuutta ja solmivat uusia ystävyyssuhteita”, tiivistää Taru Lehtonen Turun Aikuiskoulutuskeskuksesta.
 
Perinteiseen tapaan yli 70-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi Ruisrockiin ja saavat matkustaa maksutta vesibussikuljetuksella festivaalialueelle Turun keskustasta ja takaisin. Yli 70-vuotiaiksi lasketaan kaikki viimeistään tänä vuonna 70 vuotta täyttävät henkilöt. Lipun saa festivaalille henkilöllisyystodistusta näyttämällä Ruisrockin akkreditointipisteestä.

Akkreditointipisteen sijainti ja aukioloajat:
Ruisrockin Turun keskustan akkreditointipiste sijaitsee hotelli Radisson BLU Marina Palacen 2. kerroksen aulassa (Linnankatu 32).

Torstaina 2.7. klo 11:00 - 18:00
Perjantaina 3.7. klo 11:00 - 22:00
Lauantaina 4.7. klo 11:00 - 21:00
Sunnuntaina 5.7. klo 11:00 - 19:00

Ruisrockin valmis ohjelma:

Pe 3.7. Ellie Goulding (UK), Mastodon (USA), Ola Salo (SWE), Public Enemy (USA), Studio Killers (UK), Backyard Babies (SWE), Echosmith (USA), Marina and the Diamonds (UK), Amorphis, CMX, Kaija Koo, Mokoma, All Eyes On Us, Apina, JVG, Lapko, Lenno, Tiisu, Tippa-T

La 4.7. Axwell /\ Ingrosso (SWE), Pharrell Williams (USA), Veronica Maggio (SWE), MØ (DK), Apulanta, Disco Ensemble, Haloo Helsinki!, Jenni Vartiainen, Kingston Wall FreakOut!, Von Hertzen Brothers, Aivovuoto & DJ Kridlokk & Tuuttimörkö, Anssi Kela, Atomirotta, Eva & Manu, Jaakko Aukusti, Kasmir, Lemmen Kätyrit, Olavi Uusivirta, Paperi T, Pimeys, Roope Salminen & Koirat, Ruudolf, Karri Koira & Särre, SANNI, SMC Lähiörotat, Tavastian Lauantaidisko DJ’s, Teksti-TV 666

Su 5.7. Disclosure (UK), A$AP Rocky (USA), Foals (UK), Mew (DK), G-Eazy (USA), Of Monsters and Men (IS),  Don Huonot, Elastinen, Michael Monroe, Pariisin Kevät, Samuli Edelmann, Antti Tuisku, Aurora, Grave Pleasures, Hisser, Lyömättömät (Solonen, Kosola & Dj X-mies), Pertti Kurikan Nimipäivät, Reino Nordin (Bongo Rock & The Rhinos), Santa Cruz, Satellite Stories, So Damn Tuff, Versaille

Ruisrockin perusliput ovat myynnissä Tiketissä, Lippupisteessä ja Lippupalvelussa. Ruisrockin VIP- ja Ruisrock+-liput ja leirintäliput ovat myynnissä Tiketissä.

keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Kellä on oikeus korvauksiin?

Yle uutisoi 12.6. eräästä nuoresta, joka on saanut tapella korvauksista Kelan kanssa. Hän alkoi oireilla, kun liikuntatunnilla tullut niskavamma alkoi vaikeuttaa hänen liikkumistaan ja olemistaan. Nuori on käynyt lääkärillä ja saanut lausunnon omasta kunnostaan. Kelan lääkärin mielestä potilasta hoitavan lääkärin mielipide on puolueellinen, mutta sen sijaan voidaan luottaa Kelan palveluneuvojan mielipiteeseen arvioitaessa toisen kuntoa. Hankaluuksia on vielä tuottanut koulu, sillä nuori on joutunut opiskelemaan kotona tapaturman jälkeen.

Nuoren tulevaisuus on vielä auki, sillä arviota toipumisesta voidaan tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua tapaturmasta.  Alkuperäisen jutun pääset lukemaan Ylen sivuilta klikkaamalla tästä.

tiistai 16. kesäkuuta 2015

Satoja hakemuksia

Oikotien sivulla on artikkeli työhakemuksista ja niiden suuren määrän lähettämisestä. Kirjoituksessa pohditaan sitä hyvin, että tuleeko aina lähetettyä sama hakemus vai muutammeko sitä  joka kerta työpaikan vaatimusten mukaiseksi ja kirjoitamme sen aina kyseenalaiseen työhön sopivaksi?  Itsellä on töitä hakiessa helposti taipumus käyttää vanhaa pohjaa hakiessa, mutta onko siitä oikeasti hyötyä? Kun jku lause on jo hyvin muotoiltu, sitä lähtee huonosti muuttamaan, jos ei saa tehtyä yhtä sujuvaa tekstiä. Toisaalta taas tyhjän paperin dilemma pelottaa, sillä kuinka nyhjätä sanoja tyhjästä? Ei mikään helppo suoritus.

Artikkelissa vinkataan, että haettavaan paikkaan kannattaa aina perehtyä. Tutki tarkkaan työhakemus sekä selvitä, mitä tietoa yrityksestä saat etukäteen. Esimerkiksi verkkosivujen ulkoasu voi kertoa paljon yrityksestä. Ollaanko siellä uudistuvia vai kunnioitetaanko pysyvämpiä perinteisiä arvoja. Kannattaa siis kuvailla, kuinka istuisit työympäristöön ja sitä, että miksi juuri sinä olisit paras avoimeen työpaikkaan. Suomalaiset ovat usein vaatimattomia omista kyvyistään, mutta jos työhaastatteluun otetaan vain viisi vaikkapa sadan hakijan joukosta, ovat nuo viisi pystyneet erottautumaan jollain tavalla muista. He ovat todennäköisesti argumentoineet parhaiten omaa osaamistaan ja antaneet näyttöä kyvyistään kertomalla vaikkapa aiemmista työnkuvistaan.

Simppelein tapa ajatella on, että tee hakemus, jonka itse jaksaisit lukea. Jos edes oman tekstisi oikolukeminen ei nappaa, voi olla, että teksti ei kiinnosta muitakaan. Kirjoita siis sujuvasti ja sulavasti. Jos tiedät, että kirjoittaminen ei ole paras puolesi, ehkä voit luetuttaa tekstin jollain ystävälläsi, joka voi kommentoida sitä? Usein toisella on myös uudenlainen näkökulma ja hän saattaa huomata sellaisia juttuja työhakemuksesta, joille itse on jo sokea.

Alkuperäisen jutun voit lukea Oikotien sivuilta klikkaamalla tästä.

maanantai 15. kesäkuuta 2015

Nuorten kuntoutustarinat talteen: osallistu kilpailuun



Kela tiedottaa 10.6.2015

Nuorten kuntoutustarinat talteen: osallistu kilpailuun

Kelan Mikä Kunto? -kampanja kerää nuorten kuntoutustarinoita. Mitä kuntoutuksessa tapahtuu? Mitä apua siitä on ollut? Kaikki tarinat julkaistaan verkossa ja kirjoittajien kesken arvotaan mainiot palkinnot.

Kelan kuntoutusryhmä aloitti toukokuussa nuorille suunnatun viestintäkampanjan Mikä kunto?. Kampanja on suunnattu ensisijaisesti 16–25-vuotiaille ja se kestää vuoden 2016 loppuun.

Mikä Kunto? -kampanjan verkkosivuilla http://nuortenkuntoutus.kela.fi esitellään kattavasti Kelan ammatillista ja mielenterveyskuntoutusta. Sivuilla on videoita ja ohjeita kuntoutukseen hakeutumiseen. Videoissa esiintyy Eetu Pesonen, joka tunnetaan paremmin YouTuben eeddspeaksinä. 

Kampanja näkyy myös Instagramissa, joka on nuorten suosima sosiaalisen median kuvaviestipalvelu. Kampanjan tili on @nuortenkuntoutus. Jos haluat omat kuntoutuskuvasi näkyviin, julkaise ne Instagramissa hashtageilla #MikäKunto? #Kela #Kuntoutus

Lyhyt fiilistely tai oma videoblogi?

Mikä Kunto ‑kampanjan sivuilla julkaistaan myös nuorten omia kuntoutustarinoita. Tarinoihin liittyy kirjoituskilpailu, johon nuoret voivat osallistua lähettämällä tekstin, joka koskee heidän omaa kuntoutustaan. Tavoitteena on, että nuori kertoo omin sanoin kuntoutuksesta ja rohkaisee näin muita lähtemään mukaan.

Kirjoituskisa sopii mainiosti ohjelmaksi esim. nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Teksti voi olla lyhyt fiilistely tai pidempi kertomus kuntoutuspolusta. Vaihtoehtoisesti kisaan voi osallistua tekemällä videon kuntoutustarinastaan.

Julkaisemme nuorten kuntoutustarinat Mikä kunto? -sivustolla osoitteessa nuortenkuntoutus.kela.fi. 

Kuntoutustarinoita kerätään 31.8.2015 saakka.

Kampanjan aikana arvomme osallistujien kesken 100 euron lahjakortteja Intersportiin tai Lippupalveluun. Jaossa on yhteensä 10 korttia. 

Tarinat, kuvat ja videot voi lähettää nuortenkuntoutus.kela.fi -sivuston kautta.

Kampanjat hashtagit ovat: #MikäKunto? #Kela #Kuntoutus

perjantai 12. kesäkuuta 2015

Kirjoituspyyntö: Töissä ja köyhä!



Jyväskylän yliopisto tiedottaa 9.6.2015
Kirjoituspyyntö: Töissä ja köyhä! 

Mistä yhteiskunnassamme lisääntyvässä työssäkäyvien köyhien ilmiössä on todella kysymys? Kuinka se näkyy ja tuntuu ihmisten arjessa ja kehossa? 

Tätä selvittää Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella toimiva Työssäkäyvät köyhät ja ruumiillisuus –tutkimusprojekti. Projekti kerää Töissä ja köyhä! –kirjoituspyynnöllä tutkimusaineistoa kansalaisilta.

Suomessa on noin 330 000 työtöntä, ja kun työllistämistoimenpiteissä mukana olevat lasketaan mukaan, luku nousee 480 000 henkilöön. Lisäksi erilaisissa määräaikaisissa, osa-aikaisissa ja pätkä- ja vuokratöissä on yli 600 000 ihmistä. Työmarkkinoilla on siis satojatuhansia pienituloisia ihmisiä. Osa heistä elää kohtuullisesti, mutta moni elää ja elättää perhettään köyhyysrajan alapuolella. Suomessa lasketaan olevan kokonaisuudessaan 700 0000 - 900 000 köyhää. Köyhyys ei kuitenkaan välttämättä ole vuosikausia jatkuva tilanne, ja köyhyyttä voi kohdata monissa erilaisissa elämänvaiheissa.

Projektissa tutkitaan lisääntyykö köyhyys erilaisissa pätkä-, vuokra-, ja osa-aikatöissä työskentelevillä, ja kuinka esimerkiksi työllistämistöissä työskentelevät ihmiset pärjäävät taloudellisesti. Kysymme miten sosiaaliturvaa ja pätkätöitä on mahdollista käytännössä yhdistää? Kuinka erilaiset perhe- ja muut sosiaaliset suhteet muuttuvat pätkittäisen työelämän seurauksena? Millaista on pienituloisen arjen pyörittäminen ja millaisia riskejä, unelmia, toiveita ja pelkoja siihen liittyy?

Koettu köyhyys jättää jälkensä myös kehoon. Olemme kiinnostuneita työssäkäyvien köyhien kokemuksista ja köyhyyden ruumiillisista vaikutuksista: miltä työskentely huonoilla palkoilla ja epämääräisillä työehdoilla tuntuu, kuinka se vaikuttaa jaksamiseen, terveyteen, lihomiseen, nälän tunteeseen, ruokailutottumuksiin tai väsymiseen. Entä kuinka nämä tekijät vaikuttavat mielialaan ja elämänhallintaan.

Entä millaisia mahdollisuuksia elämä pienituloisena perinteisten palkkatyösuhteiden ulkopuolella voi tarjota? Onko enemmän aikaa esimerkiksi ystäville, harrastuksille ja läheisille? Onko pysyvä palkkatyö siis tavoittelemisen arvoinen asia, vai onko elämä itse asiassa mukavampaa ilman sitä.
Kirjoituspyyntö: Kirjoita meille kokemuksistasi. Kirjoitus voi olla lyhyt kuvaus yksittäisestä arjen tilanteesta tai sattumuksesta tai se voi olla laajempi omaa elämää ja työhistoriaa kartoittava teksti. Voit yhdistellä kirjoituksessasi köyhyyden, työn ja kehollisuuden teemoja vapaasti haluamallasi tavalla. Pyydämme kaikkia kirjoittajia täyttämään myös esitietolomakkeen, jossa selvitetään tutkimukselle tärkeitä taustatietoja. Kirjoituksen voi palauttaa esitietolomakkeen liitteenä tai vaihtoehtoisesti kokemuksistaan voi kirjoittaa myös lomakkeen kirjoitustilaan.

Linkki esitietolomakkeeseen ja kirjoitusalustalle

Tekstejä kerätään kesäkuun ajan.

Hankkeen johtajana toimii professori Tiina Silvasti ja aineistonkeruun vastuullinen tutkija on tutkijatohtori Mikko Jakonen.

Lisätietoja:
Tiina Silvasti tiina.h.silvasti[at]jyu.fi p. 040 805 4218
Mikko Jakonen mikko.p.jakonen[at]jyu.fi p. 040 805 4703
hankkeen tutkimusavustaja Jenny Säilävaara jenny.w.sailavaara[at]jyu.fi

Köyhä, läski ja roska – Jakautuvan Suomen eriarvoistuvat ruumiit –hanke, https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/tutkimus/projekteja/tkr/hanke

torstai 11. kesäkuuta 2015

HANKINTAMENETTELYN KESKEYTTÄMINEN: Kelan kuntoutuksena toteutettava AURA-kuntoutus vuosina 2016-2019

Kela tiedottaa 11.6.2015

Kela on pyytänyt 7.4.2015 julkaistulla avointa menettelyä koskevalla hankintailmoituksella tarjouksia AURA-kuntoutuksesta vuosille 2016–2019. Tarjouspyynnössä (Dnro 83/331/2015) on ilmoitettu, että AURA-kuntoutus koskee Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (Kelan kuntoutuslaki) 6 ja 7 §:n mukaista ammatillista kuntoutusta ja 12 §:n mukaista harkinnanvaraista kuntoutusta.Tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti AURA-kuntoutusta on ollut tarkoitus järjestää alustavasti yhteensä 28,6 miljoonan euron vuosittaisella rahamäärällä.        
                                        
Hallitusohjelman (Ratkaisujen Suomi, Neuvottelutulos strategisesta hallitusohjelmasta, 27.5.2015) liitteessä 6 (Hallituksen päättämät julkisen talouden välttämättömät sopeutustoimet) on todettu, että AURA-kuntoutus lakkautetaan vuoden 2016 alusta eli ennen kuin sitä ehditään käynnistämään. AURA-kuntoutukseen on ollut tarkoitus käyttää 20,6 miljoonaa euroa vuodessa (Kelan kuntoutuslain 12 §:n mukaisen harkinnanvaraisen kuntoutuksen osuus).

Edellä mainitusta syystä Kelalla ei ole edellytyksiä hankkia AURA-kuntoutusta tarjouspyynnössä kuvatun sisältöisenä ja laajuisena. Näin ollen 7.4.2015 julkaistulla hankintailmoituksella aloitettu AURA-kuntoutuksen hankintamenettely keskeytetään.

Kelalla on Kelan kuntoutuslain 6 §:n säädetyin edellytyksin velvollisuus järjestää työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta. Tämän vuoksi AURA-kuntoutukseen sisältyvä Kelan järjestämisvelvollisuuteen kuuluva ammatillinen kuntoutus hankitaan myöhemmin toteutettavassa uudessa hankintamenettelyssä. Uudesta hankintamenettelystä ilmoitetaan hankintalain mukaisin menettelyin (www.hankintailmoitukset.fi ja Kelan internetsivut).

Kela ei vastaa uutta hankintamenettelyä koskeviin tiedusteluihin, vaan tarjoajia pyydetään seuraamaan HILMA-ilmoituskanavaa ja Kelan internetsivuja.

Nuorten vammaisten työllistymismahdollisuuksia heikennetään

Invalidiliitto tiedottaa 10.6.2015.

Nuorten vammaisten työllistymismahdollisuuksia heikennetään


Työ- ja elinkeinoministeriö on pudottanut pohjan vuonna 2010 lanseeraamaltaan nuorten työllistymismahdollisuuksia edistävältä Sanssi-kortilta. Sanssi-kortti on osa nuorisotakuuta, jonka tarkoituksena on ollut, että jokaiselle alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työpaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa valmistumisesta.

Nuoret vastavalmistuneet ja vammaiset työnhakijat on nyt jätetty pois turvan piiristä. TEM:n linjauksen mukaan palkkatukea saavat 26.5. lähtien vain 300 päivää työttömänä olleet, ja vammaisen henkilön 50 prosentin palkkatuki on käytännössä poistettu käytöstä kokonaan.

Tilanne on huono eri puolilla Suomea. Palkkatukirahoja on korvamerkittynä pitkäaikaistyöttömille Uudellamaalla kahden miljoonan euron edestä, ja oppisopimuksiin myönnetyt palkkatuet on jäädytetty Keski-Uudellamaalla. Etelä-Pohjanmaalla on alkuvuoden aikana tehty jopa 50 kielteistä palkkatukipäätöstä, ja Turun alueella tukeen suunnatut rahat ovat loppuneet jo huhtikuussa.
- Tilastollisesti vammaiset nuoret työllistyvät muita heikommin. Herää kysymys, haluaako ministeriö päätöksellään viedä viimeisetkin työpaikat vammaisilta nuorilta. Uudessa hallitusohjelmassa on tavoitteena, että osatyökykyisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille edistetään, eikä tämä vaikuta olevan linjassa sen kanssa, toteaa Invalidiliiton työllisyys- ja yrittäjyysasiantuntija Sinikka Winqvist.

Nuorisotakuu-työryhmän suosituksissa jatkotoimiin kirjattiin, että nuorisotakuussa on jatkossa panostettava entistä enemmän nuoriin, joilla on kouluttautumista tai työllistymistä rajoittava vamma tai sairaus. Nyt vammaisilta nuorilta otetaan pois palkkatuen mahdollisuus sekä työhön että oppisopimuskoulutukseen.

- Odottelevatko työelämään suuntaavat nuoret ja vammaiset työnhakijat nyt yli vuoden, jotta pääsisivät töihin tai oppisopimuspaikkaan palkkatuen turvin?, Winqvist kysyy.

Lisätietoja:
Invalidiliitto ry, Työllisyys- ja yrittäjyysasiantuntija Sinikka Winqvist, p. 044 765 0633, sinikka.winqvist@invalidiliitto.fi 
 
Alkuperäisen tiedotteen pääset lukemaan klikkaamalla tästä.