perjantai 29. toukokuuta 2015

Yhdenvertainen työelämä?

Voisiko työelämä todellakin olla yhdenvertainen niin, että jokaisella olisi mahdolisuus tehdä työtä? Tällöin ei sukupuoli, ihonväri, sairaus tai mikään muu vaikuttaisi tähän oikeuteen. Olemme ottaneet jo monia kokeiluja yhdenvertaisempaan suuntaan, kuten anonyymi työnhaku, jota on muutamissa kunnissa testattu. Mutta paljon on vielä tehtävää. 

Duunimentori-hankkeessa me uskomme, että muutos yhdenvertaiseen työelämään on mahdolinen, jos asenteemme muuttuvat. Työelämästä tehtäisiin joustavampi ja osa-aikatöiden mahdollisuus sallitaan nykyistä enemmän. Hankkeen tuottamilla videoilla työelämässä mukana olleet eri-ikäiset ihmiset kertovat omia ajatuksiaan työelämästä, työnhausta sekä työn merkityksestä. He tuovat omissa puheissaan esiin toiveen yhdenvertaisesta työelämästä. Haluatko sinä samaa? Duunimentori pyrkii mukaan Inhimillisiä Uutisia kiertueelle, jotta videot saisivat näkyvyyttä ja niitä käytettäisiin nykyistä laajemmin kouluissa sekä järjestöissä asennekasvatukseen. Jos haluat tukea näkyvyyttämme, käy klikkaamassa osoitteessa http://www.inhimillisiauutisia.fi/kesakiertue/#uutinen/varikas-kuva-tyoelamasta ja antamassa meille äänesi.

tiistai 26. toukokuuta 2015

Itseään ei kannata ajaa loppuun kesätöissäkään

Ensimmäiset työsuhteet voivat olla antoisia, mutta myös raskaita kokemuksia. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton työympäristöntoimitsija Urpo Hyttinen antaa Ylellä vinkkejä ensimmäisiä kesätöitään aloitteleville sen suhteen, miten rasittavuutta voisi ennaltaehkäistä ja vähentää.

Tärkeimmät Hyttisen antamat neuvot koskevat sitä, että omista työtehtävistä ja esimiehen odotuksista on syytä olla selvillä, ja niistä on mahdollista keskustella. Rasitus voi perustua väärinymmärrykselle ja esimerkiksi sille, ettei esimies ymmärrä työn kuormittavuutta kokemattomalle työntekijälle. Myös kokeneemmat työtoverit voivat antaa hyviä vinkkejä siihen, miten työn rasittavuutta on mahdollista vähentää. Toisaalta heihin ei kannata liikaa verrata itseään, koska työntekijän kokemattomuus olisi syytä huomioida niin perehdytyksessä kuin muutenkin työsuhteessa.


Duunimentori haluaa muistuttaa lisäksi, että kesätöihin ja muihin ensimmäisiin työsuhteisiin kannattaa asennoitua jo lähtökohtaisesti siten, että ne tarjoavat tekijälleen mahdollisuuden kehittää itseään jollain tavalla. Tämän muistaessa rasituskin tuntuu ehkä kevyemmältä, ja seuraava työsuhteet ovat ensimmäisten kokemusten jälkeen aina helpompia.

maanantai 25. toukokuuta 2015

Onko virheetön työnhakija hyvästä?

Ylellä oli uutisointi 20.5.2015 siitä, että mitä kannatta varoa sanomasta työhaastattelussa. Monestihan puhutaan, että työhaastattelua kannattaa etukäteen treenata; miettiä kysymyksiä ja niihin vastaamista. Usein kysytäänkin, että millainen työntekijä olet ja silloin kuvaaavat ja persoonalliset adjektiivit ovat hyvästä. Moni on ahkera, rehellinen ja luotettava, mutta voisiko työnhakija olla jotain muutakin? 

Toinen yleinen kysymys työhaastattelussa on, että kuinka työnhakija kehittäisi itseään. Liian suuret kehittämyskohteet voivat saada työnantajan perääntyminen. Työnhakija, joka ilmoittaa olevansa virheetön, antaa helposti kuvan itsestään, että ei osaa arvioida omia taitojaan työntekijänä. Siinä voi siis tehdä itsestään hallaa. Joten paras on miettiä, joku kehittämisen kohta, joka on mahdollista toteuttaa esimerkiksi tulevan työtehtävän puitteissa.

Alkuperäisen artikkelin pääset lukemaan klikkaamalla tästä.

torstai 21. toukokuuta 2015

Kaikille sopiva työ! -seminaari

19.- 20.5. järjestettiin Helsingissä Kaikille sopiva työ! -seminaari, jossa Duunimentori oli myös mukana osallistumassa päivään ja verkostoitumassa. Seminaarissa kuultiin paljon mielenkiintoisia puheenvuoroja, joiden näkökulmana oli aina työllistyminen tai työ. Alla on mielenkiintoisia nostoja tiistaipäivästä 19.5.

Päivän aikana saimme kuulla työntekijän näkökulmaa. Hän valotti omaa taustaansa ja kertoi, kuinka työllistyminen voi olla haaste, jos haluaa esimerkiksi tehdä voin osa-aikatöitä pitkän työttömyyden jälkeen. Hän oli kuitenkin positiivinen esimerkki siitä, että oli saanut tämän toimimaan ja onnistumaan niin, että hän sai tehdä töitä oman jaksamisensa mukaan.

Toinen hyvä puheenvuoro tuli yritysmaailmasta, jossa puhuttiin esteettömyyden brändäämisestä. Jos rakennamme esteetöntä, ei sen tarvitse olla lähtökohtaisesti rumaa. Esteettisyys ja monimuotoisuus voidaan ottaa helposti huomioon, kun tämä tehdään jo heti rakentamisen alkuvaiheessa. Muutokset jälkikäteen ovat lähes aina paljon kalliimpia ratkaisuja kuin alkuperäisten suunnitelmien selkeyttäminen. Ehkä tässä olisi markkinarakoa, jota olisi syytä lanseerata enemmän?

Kolmas mieleen jäänyt puheenvuoro koski monimuotoista rekrytointia. Oli hienoa kuulla yrityksestä, joka halusi työyhteisönsä olevan yhtä monimuotoinen kuin mitä heidän asiakkaansa ovat. Tästä syystä he ovat palkanneet eri ikäisiä ja eri taustalla olevia työntekijöitä. Ja parin vuoden ajan heillä on ollut myös erillishaku työntekijöille, joiden työnkuvaa voidaan hieman räätälöidä heille sopivaksi. Palaute toiminnasta on ollut hyvää ja moisesta ajattelutavasta voisi moni ottaa mallia.

Kaikkiaan tuo tiistaipäivä oli antoisa ja mielenkiintoinen! Kiitoksia Vamlasille seminaarin järjestämisestä, jossa teemaa työ käsiteltiin monipuolisesti.

Kuvassa päivän puhujia. Yläkuva on juuri alkavasta coctail-tilaisuudesta.




keskiviikko 20. toukokuuta 2015

Kesätyö yrittäjyydestä

Kevät on ollut monelle opiskelijalle rankkaa aikaa, kun opintojen ohessa on pitänyt miettiä tulevaa kesää ja mahdollisia tienestejä. Kesätyöpaikka ei ole itsestäänselvyys tänä keväänä, kun samaan aikaan puhutaan synkistä talousnäkymistä. Siksi osa nuorista on lähtenyt kokeilemaan yrittäjyyttä. He kertovat Helsingin Sanomien artikkelissa (12.5.2015) kuinka ovat perustaneet toiminimen ja lähteneet yrittämään kesän ajaksi. Yrittäjyydessä on se hyvä puoli, että omia työaikoja voi säädellä oman jaksamisen mukaan, kunhan saa itselleen ensin jalansijaa. Töitä yrittäjyys kuitenkin vaatii, sillä oma yritys pitää tehdä tunnetuksi, jotta ihmiset löytävät sen.

Alkuperäisessä artikkelissa muutama nuori kertoo yrityksistään. Yksi on perustanut siivousfirman ja toinen taas pyörittää pientä kioskia, jossa myy uunituoreita leivonnaisia. Alkuperäisen jutun pääset lukemaan klikkaamalla tästä.

maanantai 18. toukokuuta 2015

Vammaistukiin muutoksia 1.6.2015 alkaen



Kela tiedottaa 18.5.2015

Vammaistukiin muutoksia 1.6.2015 alkaen

Laki vammaisetuuksista muuttuu 1.6.2015 alkaen. Muutokset koskevat lähinnä eläkettä saavan hoitotukea ja 16 vuotta täyttäneen vammaistukea. Alle 16-vuotiaan vammaistuessa muutos koskee vain sitä, mitä huomioidaan sairaudesta aiheutuvina erityiskustannuksina.

Lakimuutos selkeyttää tukien myöntämisperusteita ja kohdentaa tuet nykyistä  tasapuolisemmin.  Jatkossa kaikkia vammaisetuuksia voi hakea kokonaan ilman vammasta aiheutuvia erityiskustannuksia. Tällöin tukien hakeminen helpottuu, kun hakemuksen liitteeksi tarvittavien kustannusselvitysten määrä vähenee.  Kelassa uudistus nopeuttaa hakemusten käsittelyä, joten asiakas saanee päätöksen nykyistä nopeammin. Uudistuksen ansiosta vammaisetuuksia voidaan jatkossa myöntää pidemmäksi aikaa määräaikaisesti tai entistä useammin toistaiseksi.

Vammaisetuudet (eläkettä saavan hoitotuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki, alle 16 vuotiaan vammaistuki) on porrastettu kolmeen tasoon hakijan tuen tarpeen mukaan.

Mikä muuttuu?

Eläkettä saavan hoitotuki:
·         Asiakkaalla on jatkossakin oikeus perushoitotukeen avun tai ohjauksen ja valvonnan perusteella.
·         Erityiskustannukset voivat ainoastaan korottaa perustuen (62,48 e/kk) korotetuksi tueksi (155,53 e/kk). Erityiskustannuksia tulee tällöin olla kuukausitasolla vähintään korotetun tuen verran.
·         Perushoitotukea ja ylintä hoitotukea (328,87 e/kk) ei voi saada pelkästään erityiskustannusten perusteella.

16 vuotta täyttäneen vammaistuki:
·         Oikeus perusvammaistukeen ei enää edellytä erityiskustannuksia.
·         Perusvammaistukeen on jatkossa oikeus henkilöllä, joka ei saa eläkettä saavaan hoitotukeen oikeuttavaa eläkettä ja jonka toimintakyky on sairauden tai vamman vuoksi heikentynyt yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan ja jolle aiheutuu sairaudesta tai vammasta olennaista haittaa.
·         Erityiskustannukset voivat ainoastaan korottaa perustuen (93,28 e/kk)  korotetuksi tueksi (217,66 e/kk).
·         Ylintä vammaistukea (422,06 e/kk) ei voi enää saada pelkästään erityiskustannusten perusteella.
·         Jos asiakas on saanut hylkäävän päätöksen 16 vuotta täyttäneen vammaistuesta sillä perusteella, että sairaudesta ei aiheudu erityiskustannuksia, hänen kannattaa hakea etuutta uudestaan.

Alle 16 vuotiaan vammaistuki:
·         Myöntämisedellytykset säilyvät ennallaan
·         Lakimuutos vaikuttaa siihen, mitä kustannuksia huomioidaan erityiskustannuksina.


Mitkä ovat erityiskustannuksia?

Uudessa laissa säädetään,  mitkä sairaudesta tai vammasta aiheutuneet erityiskustannukset Kela voi ottaa huomioon arvioidessaan vammaisetuuden tasoa. Yleiset huomioimisen edellytykset säilyvät ennallaan: Kustannusten tulee aina aiheutua toimintakykyä heikentävästä sairaudesta,  ja niiden tulee olla tarpeellisia, ylimääräisiä ja jatkuvia. Lisäksi asiakkaan tulee itse vastata kustannuksista.  Huomioitavat kustannukset harkitaan aina tapauskohtaisesti.
Edellä mainittujen edellytysten täyttyessä erityiskustannuksina voidaan lain mukaan huomioida


  •  kotipalvelusta, tukipalvelusta ja kotisairaanhoidosta aiheutuvat kustannukset

  •  palveluasumisen tai tuetun asumisen yhteydessä aiheutuvat hoito- ja hoivakustannukset

  • laitoshoidosta ja sairaalahoidosta aiheutuvat kustannukset pl. pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävä maksu

  • lääkärin tai hammaslääkärin antamasta tai määräämästä hoidosta aiheutuvat kustannukset

  • lääkärin määräämästä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukse
  • sellaiset hoitoon tai kuntoutukseen liittyvät matkakustannukset, jotka ovat aiheutuneet kohdissa  4 tai 5  tarkoitetuista huomioon otettavista hoidoista tai kuntoutuksesta

  • lääkärin, hammaslääkärin tai lääkkeen määräämisestä annetuissa säännöksissä tarkoitetun terveydenhuollon ammattihenkilön määräämistä lääkkeistä aiheutuvat kustannukset

Mitä asiakkaan tulee tehdä lainmuutoksen vuoksi?

Vammaisetuutta saavan asiakkaan ei tarvitse toimia lainmuutoksen vuoksi.  Hän saa myönnetyt vammaisetuudet nykyisenlaisina seuraavaan tarkistukseen tai lakkaamiseen saakka. Jos asiakkaan tilanteessa on tapahtunut olennaista muutosta sen jälkeen, kun hänelle on myönnetty vammaisetuus, hänen tulee kuitenkin  ilmoittaa muutoksista Kelaan.

Jos henkilö on saanut hylkäävän päätöksen 16 vuotta täyttäneen vammaistuesta sillä perusteella, että sairaudesta ei aiheudu hänelle perusvammaistuen verran erityiskustannuksia, hänen kannattaa hakea etuutta uudestaan.  Päätöksestä tulee kuitenkin ilmetä se, että henkilön sairaudesta tai vammasta aiheutuu hänelle olennaista haittaa. Tällöin asiakkaalla saattaa olla uuden lain mukaan oikeus vammaistukeen. Vammaistukea voi näissä tapauksissa hakea uudelleen aikaisintaan toukokuussa 2015.

Uuden lain mukaisen päätöksen saa asiakas, jonka oikeus vammaisetuuteen alkaa 1.6.2015 tai sen jälkeen. Näin uuden lain mukaisen päätöksen voi saada jo toukokuussa, jos oikeuden vammaisetuuteen katsotaan alkavan 1.6.2015.

Vammaisetuudet voidaan myöntää pääsääntöisesti enintään 6  kuukautta takautuvasti. Takautuvuus harkitaan edelleen tapauskohtaisesti. Tämän johdosta vanhan lain mukaisen päätöksen voi saada vielä marraskuussa 2015 haettuihin vammaisetuuksiin.

perjantai 15. toukokuuta 2015

Ilmoita esteettömistä paikoista



Helppo liikkua -sivusto kerää tietoja eri paikkakuntien esteettömistä ja esteellisistä paikoista. Oletko jossain vaiheessa törmännyt paikkaan, jonne olet helposti päässyt? Vai onko esteenä olleet portaat tai vaikkapa kuulemista on vaikeuttanut induktiosilmukan puuttuminen? Ilmianna positiiviset kokemukset ja nimeä haasteelliset paikat, jotta muille liikkuminen on helpompaa. Osoitteessa http://helppoliikkua.fi/ voit käydä ylä- tai alapeukuttamassa  paikat sivustolla olevaan karttaan. Näin saadaan tietoa kulkemaan eteenpäin hyvistä ja  hankalista paikoista.

keskiviikko 13. toukokuuta 2015

#NUORETMUKAAN

Nuorten Akatemia on tehnyt hienon kampanjan toukokuulle, jolla halutaan tuoda näkyvyyttä nuorten osallistuvuudelle. Duunimentori-hanke haluaa kannustaa kaikkia miettimään tapoja, joilla nuoret on mukana päättämäsä ja aktiivisia osallistujia. Hankkeessamme nuoret ovat osaltaan olleet testaamassa ja vaikuttamassa Duunimentoripelin sisältöön sekä he kertovat videoilla omasta kokemuksestaan työelämässä. Koulutuksissamme osallistujat pääsevät kertomaan toiveistaan sisällön suhteen. Olemme myös yhdessä taustaorginaasatiomme Lihastautiliiton kanssa miettimässä kursseja ja tapahtumia, joiden sisältöön nuoret itse voivat vaikuttaa, jotta he saavat sisältöä, joka kiinnostaa. Kuinka teillä osallisuus hoidetaan?

Alla lisätietoa itse kampanjasta sekä siihen tehty video, jota kannattaa levittää!




#Nuoretmukaan on kampanja, jossa kuka tahansa nuorten kanssa toimiva voi jakaa omia tapojaan kuinka osallistaa nuoria, ja kuka tahansa nuori voi jakaa ideoitaan siitä, kuinka haluaisi että nuoria osallistetaan. Haluamme tehdä näkyväksi kaikki ne hienot tavat, joilla nuoret saavat äänensä kuuluviin jo nyt, sekä innostaa ihmisiä nuorten osallistamisesta. Käytä hashtageja #nuoretmukaan, #participateyouth tai #inkluderaunga ja postaa kampanjan aikana tähän tapahtumaan kuva + kertomus siitä, miten nuoret on osallistettu. Käytä myös Instagramia ja Twitteriä! Kampanja on käynnissä 11.-24.5. mutta osallistaminen jatkuu myös sen jälkeen!  
 
Nuorten Akatemia
www.nuortenakatemia.fi
www.facebook.com/nuortenakatemia
www.twitter.com/nuortenakatemia 

tiistai 12. toukokuuta 2015

Harjoittelupaikka löytyi!

Rannikkoseutu uutisoi 8.5. parikymppisestä Kasperista, joka oli löytänyt itselleen harjoittelupaikan. Kasperi on hoitanut työnsä huolella ja saanut paljon käytännön kokemusta kahvilassa työskentelystä.  Hän on vienyt paljon astioita koneeseen, pyyhkinyt pöytiä ja leikannut leipää. Kassalla ei Kasperi ole vielä ollut, mutta toivoo pääsevänsä kokeilemaan sitäkin. Kasperi opiskelee Paimiossa Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskuksessa viimeistä vuotta. Työkeskuksen harjoittelupaikat ovat hänelle siis tuttuja ja siksi harjoittelu työkeskuksen ulkopuolella oli hyvä lisä hänen osaamisensa kartuttamiseen. Menestystä Kasperille hänen työharjoittelussaan!

Rannikkoseudun alkuperäisen jutun Kasperista pääset lukemaan klikkaamalla tästä.

maanantai 11. toukokuuta 2015

Cross Over!



Cross Over!
4. –7.6.2015 Kaapelitehdas, Merikaapelihalli
Cross Over 2015

Vammaispoliittisen taiteen festivaali tulee taas!
Kulttuuriyhdistys Suomen EUCREA ry järjestää yhteistyössä Näkövammaisten Kulttuuripalvelun, Kynnys ry:n sekä Kapsäkki osuuskunnan kanssa Cross Over -festivaalin 4.–7.6. Kaapelitehtaan Merikaapelihallissa. Tapahtuma järjestetään jo kahdeksatta kertaa.

Cross Over on tapahtuma, jossa vammaiset ja ei-vammaiset taiteentekijät tuovat esiin taidettaan. Kysymyksessä on taiteilijoiden poikkitaiteellinen juhla ja kannanotto korkeatasoisen vammaispoliittisen taiteen näkyvyyden ja arvostuksen lisäämiseksi. Luvassa on monenlaista ohjelmaa, teatteria, tanssia, kirjallisuutta, kuvataidetta ja musiikkia.

Tällä kertaa festivaaleilla nousee esiin erityisesti kotimainen musiikki, teatteri sekä esittävä taide. Esiintymässä ovat ainakin Vimma-palkinnon voittanut jazz-urkuri Kalle Salonen, armoitettu trubaduuri Kari Peitsamo sekä Näkövammaisteatteri. Ohjelmisto täydentyy kesäkuun alkuun.

Kulttuuriyhdistys Suomen EUCREA ry on kansainvälinen vammaisten ihmisten luovuutta edistävä verkosto, joka on toiminut Suomessa vuodesta 1997 lähtien. Yhdistys edistää vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia käyttää kulttuuripalveluja.

Merikaapelihalli on esteetön tapahtumapaikka.

Festivaalille on vapaa pääsy, tervetuloa.

Osoite: Kaapelitehdas / Merikaapelihalli,
Tallberginkatu 1, C-rappu,
00180 Helsinki.

perjantai 8. toukokuuta 2015

Matkasin, koin ja fiilistelin Somecampin

Ilkon leirikeskukseen kokoonnuttiin tiistaina 5.5. suuren joukon voimin viettämään mielenkiintoista kahtapäiväistä kurssia Somecampia. Mukana oli nuorten kanssa töitä tekeviä ihmisiä kunnista, järjestöistä ja seurakunnista. Moninainen osallistujajoukko, mutta jokainen oli innostunut kehittämään nuorisopalveluja ja modernisoimaan niitä muun muassa somen ja pelien avulla.

Ulos päästiin suunnistamaan kännyköiden avulla, kun vuorossa oli digisuunnistus.

Somecampissa somettelu oli luonnollinen osa ohjelmaa.

Somecamp 2015 alkamassa. Mukaan saapui n. 70 osanottajaa ympäri Suomen.


Päivien aikana meillä oli paljon ryhmätöitä, joissa aina erilaisin ryhmin työstettiin ajatuksia eteenpäin. Itse osallistuin ryhmiin, joissa pohdittiin nuorten tavoittamista somen avulla, kokeiltiin Makey makey:n avulla työskentelyä, puhuttiin Minecraftin mahdollisuuksista nuorisotyössä sekä pähkättiin, kuinka uuden teknologian avulla voitaisiin luoda aivan jotain uutta nuorille. Kun yhdistettiin monipuolinen kokemus nuorisotyöstä, saatiin kyllä mitä hienoimpia innovointeja. Viikonloppuna puhuttiin muun muassa palveluiden esteettömyydestä, jotta ne toimisivat kaikilla nuorilla. Tätä pohdintaa kävin oman ryhmäni kanssa, kun visioimme tulevia teknologisia juttuja. Yleensä kun pienin muutoksin voidaan saada jo tarvittavat muutokset kasaan. 

Makey makeyn avulla värkättiin hedelmistä ja itsestämme osa peliä.


Ryhmätöiden lisäksi päivillä kuultiin muutama hieno alustus aiheisiin. Sami Oinonen kävi puhumassa meille Maker-kulttuurista eli värkkäämisestä. Kuinka kaikenlaista uutta ja hienoa voi innovoida samalla kun opettelee vaikka perinteisiä käsityötaitoja. Tuota puheenvuoroa tehosti vielä se, että tosiaankin saatiin rakentaa kaikenlaista hullua Makey makeyn tai Little Bitsin avulla. Juha Kinanen puhui sitten  ennaltaehkäisevästä ja auttavasta verkkotyöstä, jossa pohdittiin palveluiden tarjontaa niin, että ne tavoittavat nuoret. Ja kolmantena Heikkilän Mikko puhui pelien maailmasta ja yleisön kysymyksin pohdittiin niitä nuorisotyöllisestä näkökulmasta.

Mitä värkkäys on? Kaikkea tätä.


Kun Somecampista lähti kotiapäin, niin pää oli pyörällä. Vaikka ohjelmassa oli luovia taukoja, kuten digisuunnistusta päiväll ja illalla lanit, niin kyllä tuli paljon puuhattua päivien aikana. Paljon vihjeitä tarttui mukaan kuinka omassa järjestössä voitaisiin nuorisotoimintaa kehittää. Ja hienoa oli kuullä käytännön kokemuksia, joita voitiin yhdistää luovaan innovointiin. Tuntui, että päivistä jäi valtavasti taskuun ja innolla jo ensi vuotta odotellaan. Varsinkin se jäi harmittamaan, että meidän joukkue taisi enemmän olla tappiolla Team Fortress 2 -pelissä, joten suunta voi olla vain ylöspäin!

Somecamp jätti jälkeensä paljon vinkkejä nuorisotoimintaan, joista pääsee lukemaan Somecampin sivuilta. Löydät ne täältä.

Jos taas haluat katsella nuo alustukset tai keynotet, löytyvät ne tallenteina Youtubesta. Kootusti ne voi löytää somecampin sivuilta klikkaamalla tästä.

Twitteristä ja Instagramista voi myös löytää paljon fiilistelyä käyttämällä tunnistetta #somecampfi.

torstai 7. toukokuuta 2015

Nuoret hakevat töitä Facebookin kautta

Näin otsikoi Iltalehti 3.5. jutussa, jossa kertoi kahdesta nuoresta, jotka olivat persoonallisella tavalla löytäneet itselleen töitä. He laittoivat kuvan itsessään ja kuvatekstissä vielä kertoivat tarkemmin kampanjastaan. Kummankin kuvaa on jaettu yli 4000 kertaa Facebookissa, joten ne ovat saaneet hyvän suosion. Ja mikä parasta; nuoret työllistyivät!

Työnhakukampanjaksi voi siis riittää jopa pelkkä kuva itsestä kuvatekstein, jos vaikka hakee kesätöihin tai muuten alalle, jossa rekrytoinnit voidaan tehdä sopivan persoonan löydettyä. Tällainen työnhaku tuo uusia mahdollisuuksia oman osaamisen ja persoonansa ilmaisuun, sillä monesti puhutaan sen hyvän tyypin löytämisestä työyhteisöön.  Laura ja Elmeri pistivät itsensä likoon ja se näytti tuottavan tulosta. Kannattaa siis miettiä itselleen sopivia tapoja hakea töitä ja jos itsestä hyvältä tuntuu, astua oman mukavuusalueen ulkopuolelle sekä kokeilla jotain uutta tapaa. 

Alkuperäisen artikkelin pääset lukemaan klikkaamalla tästä.

maanantai 4. toukokuuta 2015

LinkedInin ryhmät

LinkedInissä on yksi osio, johon kannattaa tutustua eli Ryhmät. Ryhmiä LinkedInissä on lukuisia, sillä kuka tahansa voi tehdä sinne oman työllisyysaiheisen ryhmän. Toki monessa ryhmässä käyttökielenä on englanti, mutta myös suomenkielisiä ryhmiä on olemassa, kuten Talent Pool finland, Duunimentori tai Uraristeys. Riippuen aina ryhmän ylläpitäjästä voi niiden teema vaihdella työnhakuun neuvovasta aina HR-puolen ihmisten keskustelupalstana toimivasta ryhmästä. 

Ryhmissä näkee myös avoimia työpaikkoja, joita ryhmän jäsenet ovat ilmoittaneet LinkedInin kautta. Ne toimivat siis hyvänä monitorina esimerkiksi omalle alalle ja sen työnäkymille, jos omaa ala koskeva ryhmä LinkedInistä löytyy. Ryhmien etu on myös se, että siellä voidaan käydä keskustelua, joka liittyy omaan alaan, työnhakuun tai vaikkapa työpaikkoihin. Yleensä ryhmien ylläpitäjä mahdollistaa ryhmäläisille vapaan kirjoittelun, mutta jokainen ryhmä määrittää asian suhteen omat sääntönsä ja tapansa. 

Duunimentorin laatiman lyhytesittelyn LinkedInin ryhmiin, voit käydä katsomassa Slidesharesta. Sivuille pääset klikkaamalla tästä.