perjantai 24. huhtikuuta 2015

Sosiaalinen media ja asiakkaiden kohtaaminen

Turun ammattikorkeakoulussa järjestettiin 1.4. NEMO-hankkeen puitteissa sosiaalista mediaa ja asiakaskokemusta käsitellyt seminaari. Tilaisuudessa pohdittiin mm. sitä, miten sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää asiakkaiden kohtaamisessa, ongelmien ja kehittämistarpeiden tunnistamisessa sekä imagon kehityksessä ja varjelussa.



Negatiivisten kokemusten leviäminen sosiaalisessa mediassa

Harri Jalonen esitteli NEMO-hanketta, joka tutkii negatiivisten ja ristiriitaisten tunteiden hyödyntämistä liiketoiminnassa. Usein ne nähdään hänen mukaansa vain kustannuksina ja imagoriskeinä, ja sellaisena niitä pyritään oikein välttämään, ehkäisemään ja minimoimaan. Tämän lisäksi niissä on hänen mukaansa myös positiivinen mahdollisuus avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Niiden avulla voidaan esimerkiksi löytää piileviä asiakastarpeita ja kartoittaa tuotteiden ja palveluiden käyttökokemuksia.

Negatiiviset tunteet elävät tutkimusten mukaan sosiaalisessa mediassa pidempään ja muistetaan paremmin kuin positiiviset. Negatiivinen informaatio koetaan monesti tärkeämmäksi ja pienet asiat saattavat kasvaa todellista merkitystään suuremmiksi. Esimerkiksi asiakaspalvelutyön tavoitteena on saada tyytyväisiä asiakkaita, joista saadaan omille palveluille tai tuotteille suosittelijoita ja positiivista puskaradiota. Tällaista some-mainontaa pidetään uskottavampana kuin yrityksen omaa suoramarkkinointia. Valitettavasti huonoista kokemuksista aiheutuva negatiivinen puskaradio toimii sekin tehokkaammin ja muistetaan paremmin kuin positiivinen.

Harri Jalonen puhumassa

Nykyaikana negatiivisista tapahtumista kerrotaan hyvinkin nopeasti, kun sosiaalinen media ja tiedonvälitys ovat kaikkien välittömässä ulottuvissa. Ihmisillä on erilaisia motiiveja negatiivisten kokemusten jakamiseksi. Sillä voidaan purkaa pahaa oloa, auttaa muita tiedottamalla vioista ja ongelmista ja ehkä jopa kehittää yrityksen toimintaa. Tällaiset ”kanssainnovoijat” voivat löytää hyvinkin tärkeitä ongelmakohtia, sillä he tuntevat usein paremmin, miten esimerkiksi jokin tuote arjessa toimii. Sosiaalinen media on joka tapauksessa tullut jäädäkseen, ja siksi on järkevää ottaa se toiminnassa huomioon.

Yrityksiltä ja muilta toimijoilta vaaditaan herkkyyttä ja nopeutta tunnistaa nämä tapahtumat ja reagoida niihin haittojen minimoimiseksi ja mahdollisen hyötypotentiaalin valjastamiseksi. Monesti jo muutaman tunnin, puhumattakaan vuorokausista, vitkuttelu voi olla kohtalokasta. Sosiaalisen median monitorointiin on jo kehitelty useita apuohjelmia, joiden avulla voidaan nopeasti tunnistaa esimerkiksi Twitterissä omasta yrityksestä tai järjestöstä käytävän keskustelun sävy. Tilaisuudessa Arto Kivinen, Tuomo Helo ja Tuukka Ojanen esittelivät Turun amk:ssa tähän kehitettävää Sentimentti-työkalua.

Asiakkaiden kohtaaminen somessa

Mediaseurantapalveluita tarjoavan M-Brain oy:n Susanna Tirkkonen kertoi esimerkkien kautta siitä, kuinka sosiaalisessa mediassa piilee edelleen suuri kasvu- ja huomiopotentiaali yrityksille. Hän kutsui tätä ansaituksi mediaksi ja korosti, miten siellä on mahdollisuus päästä todellisemmin käsiksi ilmiöiksi ja saada selville, mitä omasta toimialasta ja oman toiminnan roolista siinä ajatellaan. Hän mainitsi esimerkkeinä Soneran, joka on palkannut omilla kasvoillaan ja nimillään esiintyviä henkilöitä ”partioimaan” sosiaalista mediaa ja tekemään siellä suoraa, ihmisiä ilahduttavaa asiakaspalvelutyötä, sekä Kotipizzan, jonka toimitusjohtaja Tommi Tervanen on hyvin aktiivinen somepersoona, joka on sitä kautta edistänyt yrityksensä brändiä silloinkin, kun negatiiviset kokemukset ovat keränneet mediahuomiota.

Susanna Tirkkonen puhumassa.


torstai 23. huhtikuuta 2015

Oma kämppä! Itsenäisyys! Opiskelu! Harrastukset! Tulevaisuus!

KOHTI OMANNÄKÖISTÄ ELÄMÄÄ!

NUORTEN ASUMISPÄIVÄ LA 23.5.2015
Lauttasaaren opiskelija-asunnoilla Haahkakuja 5 A, Helsinki

TULE JA LÖYDÄ OMA PAIKKASI ELÄMÄSSÄ!
Asumispäivä on suunnattu perheille, jossa on itsenäistymässä oleva liikuntavammainen (14-28v.) nuori. Tapahtumassa nuoret pääsevät kokeilemaan ja harjoittelemaan, millaista on asua omassa kodissa. Vanhemmille on tarjolla tietoa ja tukea nuorten itsenäistymiseen. Päivään mahtuu mukaan 12 perhettä (6 aamupäivään klo 10–14 ja 6 iltapäivään klo 12–16.15).

Ilmoittautumiset osoitteessa www.vamlas.fi, 15.5.2015 mennessä. Lisätietoja asumispalveluyksikön ohjaajilta p.050-530 7975, ohjaajat@vamlas.fi

Tapahtuma on maksuton. Päivän aikana tarjolla lounas ja kahvit.

Kaikille lämpimästi tervetuloa
toivottaa Vamlas

Tapahtuman mainoksen pääset lukemaan myös Vamlasin sivuilta klikkaamalla tästä.


tiistai 21. huhtikuuta 2015

Joko löysit Duunimentorin LinkedInistä?

Duunimentori-hanke on ollut myös LinkedInissä syksystä 2014 alkaen. Ryhmässä ilmoitellaan työllisyyteen liittyvistä tapahtumista ja avoimista työpaikoista. Siellä voidaan käydä myös keskustelua työelämästä ja sen yhdenvertaisuudesta ja monimuotoisuudesta. Jos olet jo LinkedInissä, mutta et vielä ole löytänyt sieltä ryhmäämme, pääset suoraan ryhmän sivulle klikkaamalla seuraavaa: https://www.linkedin.com/groups/Duunimentori-4673536/about

Jokaisella ryhmän jäsenellä on oikeus kommentoida ja postittaa omia viestejä muille ryhmäläisille! Kannattaa siis olla aktiivinen.

Työpaja vammaisten maahanmuuttajien työllistymisestä Suomen sosiaalifoorumissa 25. huhtikuuta



Suomen sosiaalifoorumi järjestetään 25.−26.4. Helsingissä. Tilaisuudessa nähdään ja kuullaan kansainvälisiä vaikuttajia muun muassa Kuubasta, Brasiliasta ja Turkista. Keskusteluteemoina ovat erityisesti vapaakauppasopimukset, kansanliikkeet ja vammaiskysymykset kehitysyhteistyössä.

Osana sosiaalifoorumin ohjelmaa Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma ja Vates-säätiö järjestävät yhteisen työpajan lauantaina 25.4. klo 16−18. Työpajassa syvennytään vammaisten ja osatyökykyisten maahanmuuttajien työllistymisen haasteisiin.

Vammaiset ja osatyökykyiset maahanmuuttajat ovat kaksinkertaisessa vähemmistöasemassa, ja sen myötä erityisessä syrjäytymisvaarassa. Heidän jäämisensä työmarkkinoiden ulkopuolelle on vahingollista niin yksilön kuin koko yhteiskunnankin kannalta. Jos jätämme käyttämättä tarjolla olevan potentiaalin, niin siinä häviävät pitkällä tähtäimellä kaikki.

Tilaisuuden vetävät Vates-säätiön Jukka Lindberg ja Tukikeskus Hilman Johanna Warius. Paikalla on myös työllisyysasiantuntija Anne Mäki Invalidiliitosta, sekä kokemusasiantuntija Darun Jaza kertomassa omasta työllistymisestään. Sosiaalifoorumi on vuosittainen tapahtuma. Tällä kertaa järjestetään 120 kansalaisjärjestön voimin 80 osatapahtumaa, jotka koostuvat seminaareista, työpajoista ja elokuvista.

Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy. 
Paikkana Helsingin ruotsinkielinen työväenopisto
Arbis, Dagmarinkatu 3 Etu-Töölössä.
Tervetuloa osallistumaan!

maanantai 20. huhtikuuta 2015

Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti

Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa seuraavasta julkaisusta:

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 12.3.2013 työryhmän, jonka tehtävänä on sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki (380/1987) ja kehitysvammalaki (519/1977) uudeksi vammaispalveluja koskevaksi erityislaiksi eri vammaisryhmien yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi sekä selvittää muut vammaispalveluja koskevan lainsäädännön uudistamistarpeet. Työryhmän ehdotus tuli laatia hallituksen esityksen muotoon.

Työryhmä ehdottaa lainsäädäntöä uudistettavaksi säätämällä laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä erityispalveluista. Laki täydentäisi sosiaalihuollon yleislakina sovellettavaa sosiaalihuoltolakia (1301/2014). Vammaisten henkilöiden tarvitsemaan terveydenhuoltoon ja lääkinnälliseen kuntoutukseen sovellettaisiin terveydenhuoltolakia (1326/2010). Uutta lakia sovellettaisiin henkilöön, joka tarvitsee pitkäaikaisen vamman tai sairauden aiheuttaman toimintarajoitteen johdosta välttämättä ja toistuvasti apua tai tukea suoriutuakseen tavanomaisessa elämässä. Kunnan olisi järjestettävä laissa tarkoitettuja erityispalveluja, jos vammainen henkilö ei saisi muun lain nojalla yksilöllisen tarpeen ja edun mukaisia palveluja. Lakia ei kuitenkaan sovellettaisi henkilöön, jonka toimintakyky on heikentynyt pääasiassa ikääntymiseen liittyvien sairauksien ja toimintarajoitteiden vuoksi.

Lain tarkoituksena olisi toteuttaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa sekä ehkäistä ja poistaa esteitä, jotka rajoittavat henkilön yhdenvertaisuuden saavuttamista. Lisäksi lain tavoitteena olisi edistää vammaisten henkilöiden itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeutta sekä turvata yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut. Laissa ehdotetaan säädettäväksi erityispalvelujen toteuttamisessa noudatettavista menettelytavoista ja keskeisistä vammaisen henkilöiden sosiaalihuollon erityispalveluista.

Itse loppuraportin voit ladata luettavaksi klikkaamalla tästä.

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Mustavalkoinen työelämä

Inhimillinen tekijä pureutuu tänään tärkeään asiaan: nuoriin, jotka ovat työkyvyttömyyseläkkeellä. Joka päivä Suomessa jää kuusi alle 30-vuotiasta nuorta määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle tarkoituksena kuntouttaa heidät takaisin työelämään. Usein tämä ei kuitenkaan onnistu eli missä vika?

Käytännössä kuntoutuminen on vaikeaa. Moni nuorista haluaisi töihin, mutta aluksi pienellä tuntimäärällä. Osa-aikatöiden löytäminen ei kuitenkaan ole helppoa, sillä usein ajatellaan, että ihmisen pitää pystyä tekemään täyspäiväisesti töitä tai olla poissa työelämästä. Tämä näkemys on mustavalkoinen ja jättää monet ulkopuolella, jotka mielellään tekisivät vaikka sen 10h viikossa töitä.

Inhimillisessä tekijässä on kaksi nuorta haastateltavana, jotka kertovat oman tarinansa. He toimivat kokemusasiantuntijoina ja jakavat kokemuksiaan muille omasta elämästään antaen vertaistukea muille sairastuneille. Tällä hetkellä vaalien takia puhutaan työelämästä paljonkin. Osa haluaa kaikki töihin, toinen puhuu työajan pidentämisestä ja kolmas mainitsee työurien pidentämisen. Jos päämäärämme on työllistää mahdollisimman moni, olisi yksi edellytys tehdä mahdolliseksi työn teko myös osa-aikaisena. On aloja, joissa tämä on jo mahdollista, kuten kaupan ala, mutta paljon on vielä kehitettävää.

kannattaa siis katsoa Inhimillinen tekijä: TV1 perjantaina 17.4.2015 klo 22.00 - 22.50, lauantaina 18.4. klo 17.10. Yle Areenassa vuoden ajan

Lisätietoa aiheesta Ylen sivuilla.

torstai 16. huhtikuuta 2015

Kohti esteetöntä ja vaikuttavaa viestintää

Tervetuloa Vatesin viestintäpäivään

Aika: ke 22.4.2015
kello 8.00 14.30
Paikka: Vatessäätiö, Oltermannintie 8, Helsinki.
Hinta: Maksuton, sis. tarjoilut
Ilm. viim. perjantaina 16.4. webropolissa: http://urly.fi/oJK

Vatesin viestintäpäivässä saat konkreettista tietoa LinkedIn
ryhmien käytöstä, miten verkkosivujen helppokäyttöisyyttä voi parantaa ja testata sekä kuinka sosiaali ja terveysministeriö haluaa vaikuttaa osatyökykyisten työssä pysymiseen ja työllistämiseen mm. kansallisen tietoportaalin kautta. Tilaisuuteen mahtuu 80 osallistujaa ja tarkoitettu ensisijassa tiedottajille ja viestijöille.

OHJELMA

8.00 Aamukahvi ja ilmoittautuminen
8.30 Tilaisuuden avaus
Jukka Lindberg, kehittämispäällikkö, Vates
säätiö
9.00 LinkedIn
ryhmätyökalu tehokäyttöön
(ryhmän perustaminen, maksuton markkinointi jne.)
Kaisa Karvonen, projektisuunnittelija Duunimentori, Lihastautiliitto ry
9.45 Verkkosivuista saavutettavat – miksi ja miten?
(lisäksi esitellään uusi maksuton Papuri
verkkotyökalu selkokirjan tekemistä varten)
Sami Älli, saavutettavuusyksikön johtaja, Papunet, Kehitysvammaliitto ry
10.30 Kohti esteetöntä verkkoviestintää
Testaus ja esteettömyysstandardi,
Kimmo Sääskilahti, Annanpura Oy
11.00 Vaikuta
ja verkostoidu –viestijäryhmä vakiintuu, Jukka Lindberg
Tiedolla vaikuttaminen – hanke aloittanut, Tiina Jäppinen, toimittaja, Vates
säätiö
11.30 Lounas ja kahvi
12.30 Some rekrytoinnissa – missä, mitä ja miten?
Kaisa Karvonen, projektisuunnittelija, Duunimentori
13.00 Mikä estää ja edistää osatyökykyisen työssä pysymistä tai työllistymistä?
Nina Nevala, vanhempi tutkija Työterveyslaitos/STM Osatyökykyiset työssä
ohjelma
13.30 Osatyökykyiset työssä –ohjelma ja valtakunnallisen tietoportaalin kehittämistyö
Raija Tiainen, projektipäällikkö, Osatyökykyiset työssä –ohjelma, STM
14.00 Smoothie
coctail ja kohtaamisia

Tämän viestintäpäivän myötä TyömarkkinaViestintä –projektin aloittama Vaikuta ja verkostoidu –ryhmän toiminta siirtyy Vates
säätiön perustoimintaan. Ryhmä on avoin organisaatioiden tiedottajille ja viestijöille, jotka haluavat edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden työssä pysymistä ja työllistymistä.

Lisätietoa: Tiina Jäppinen, p. 040 592 9645, tiina.jappinen@vates.fi

torstai 9. huhtikuuta 2015

Tehokas työaika ei ole kovin pitkä

Taloussanomissa oli 8.4. artikkeli työajasta. Siinä puhuttiin työaikojen pidentämisen hyödyttömyydestä, sillä ihmiset aivot eivät toimi kellokortin mukaan. Saatamme innostua ja innovoida asioita missä vain ja milloin vain ja jos ainoa aika työskennellä on  konttoriaika, jää varmasti moni idea pimentoon.

Toisaalta pidennetty työaika voi tehdä vain ihmisisitä väsyneempiä. Olemme töissä kauemmin, mutta se ei välttämättä nosta tuottavuutta ollenkaan. Mikä olisi siis järkevintä?  Miettiä työntekijöiden jaksamista, jotta heidän työvireensä säilyisi nykyistä paremmin? Vastauksia on varmasti yhtä monta, kuin puhujia.

Mainion artikkelin aiheesta voit käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Oikeaan kotiin – asumisen tarinoita -kirjoituskilpailu

Onko nykyinen kotisi haaveiden täyttymys vai ainoastaan yöpymispaikka oikeaa kotia odottaessa? Minkälainen polku johti sinut hyvään kotiin? Vai oletko joutunut vastentahtoisesti jättämään hyvän asunnon? 
 
20 vuotta tukiasumisen asiantuntijana toiminut Aspa-säätiö järjestää vammaisille ihmisille ja mielenterveyskuntoutujille kirjoituskilpailun asumisen tarinoista ja unelmista. Oikeaan kotiin – asumisen tarinoita -kirjoituskilpailussa on kaksi sarjaa: Minun tarinani ja Minun unelmani.
Kirjoita omista asumiskokemuksistasi tai asumiseesi liittyvistä unelmista. Minun tarinani -sarjassa voit kuvata onnistumisia ja oman kodin onnea tai asumisen vaikeuksia ja vastoinkäymisiä. Minun unelmani -sarjassa voit haaveilla siitä, minkälainen asuminen, ympäristö tai asunto olisi sinulle paras. Voit myös visioida sitä, minkälainen toimiva asuinympäristö olisi. Vai toteutuisiko unelmasi vain pienillä muutoksilla nykyisessä kodissasi?

Kilpailun säännöt

Kirjoita tarinasi koneella tai käsin selkeällä käsialalla. Tarinalla ei ole vähimmäispituutta, enimmäispituus on viisi A4-liuskaa.  Tarinan saa kirjoittaa joko suomen-, ruotsin- tai saamenkielellä. Tarvittaessa voit käyttää kirjoittamiseen avustajaa.  
Aspalla ja sen perustajajärjestöillä on oikeus julkaista valitsemansa tarinat tai osia niistä. Tarvittaessa tarinaa saatetaan muokata tai lyhentää. Mikäli haluat, että kirjoituksesi julkaistaan nimimerkillä, ilmoita siitä lähettäessäsi tarinasi.
Kilpailu on avoinna 1.4. – 31.8.2015. Lähetä tarinasi ja yhteystietosi joko sähköpostilla osoitteeseen tarinat(at)aspa.fi tai postitse osoitteeseen
Aspa-säätiö
Kirjoituskilpailu
Viljatie 4 A
00700 Helsinki
Kilpailuun osallistuvat kaikki tarinat, jotka ovat vastaanottajalla viimeistään 31.8.2015.

Voittajalle 500 euroa

Tarinat arvioi raati, johon kuuluvat dramaturgi Veikko Nuutinen, kirjailija Essi Tammimaa, Aspan viestintäpäällikkö Katri Laukkanen ja järjestöjen edustajina Saija Kivimäki CP-liitosta, Henrietta Gyllenbögel Mielenterveyden keskusliitosta sekä Anneli Puhakka Kehitysvammaliitosta.  Ruotsinkielen asiantuntijana raadissa toimii toimittaja Solveig Arle FDUV:sta ja saamenkielen asiantuntijana FT Taarna Valtonen.
Raati valitsee kummastakin sarjasta kuusi mielestään parasta tarinaa. Arviointikriteereinä ovat tarinan kiinnostavuus ja tekstin sujuvuus. Voittajatarinat valitsee Aspa-säätiötä 20 vuotta sitten perustamassa ollut sosiaalineuvos Helena Hiila-O´Brien.
Kummankin sarjan voittaja palkitaan 500 euron rahapalkinnolla. Palkinto on saajalleen veronalaista tuloa. Jos tarinan kirjoittamiseen on käytetty avustajaa, palkinto maksetaan tarinan varsinaiselle kertojalle.
Aspa-säätiö on vuonna 1995 perustettu vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen asiantuntija.  Säätiön ovat perustaneet Epilepsialiitto ry, Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf, Invalidiliitto ry, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, Kehitysvammaliitto ry, Kuurojen Liitto ry, Mielenterveyden Keskusliitto ry, Neuroliitto ry (aiemmin MS-liitto ry), Nuorten Ystävät ry, Näkövammaisten Keskusliitto ry, Suomen CP-liitto ry ja Suomen Parkinson-liitto ry. 
 Alkuperäinen tiedote löytyy täältä.