tiistai 31. maaliskuuta 2015

Somejam valloitti Hapen

Duunimentori-hanke osallistui tänä vuonna Verken järjestämään Somejam-tapahtumaan, jossa etsittiin uudenlaisia ratkaisuja nuoria koskettaviin ongelmiin. Tapahtuma pidettiin maaliskuun puolessa välissä nuorisokeskus Hapessa, jonne kokoontui laaja joukko ideoijia ja ohjelmoijia saman pöydän ääreen.

nuorisokeskus Happi toimi tapahtuman pitopaikkana.
Somejam käynnistyi 13.3.2015


Viikonlopun aihealueet pyörivät tärkeiden asioiden ympärillä, kuten nuorisotyöttömyys, vapaaehtoistyö. Meidän ryhmämme lähti työstämään ajatusta uudenlaisesta alustasta, jota kautta nuoret voisivat saada jalansijaa työelämään ja tavoittaa eri firmojen edustajia, vaikka heillä olisi vielä vähän varsinaista työkokemusta. 

Robotin valot syttyvät ensimmäisen kerran


Tapahtuma alkoi perjantaina 13.3. lyhyillä esityksillä, joissa ruodittiin muun muassa nuorisotyötä sekä somejamien kulkua ja Verken historiaa. Esitysten jälkeen alkoi ryhmäytyminen ja pääsimme rakentamaan robotteja lyhyessä ajassa pienissä tiimeissä. Alkuryhmäytymisen jälkeen alkoi todellinen ideointi luonti varsinaista koitosta varten. Ideat esiteltiin muille ryhmille ja suosituimmat niistä saivat omat tekijätiiminsä. Itse liityin ryhmään, joka lähti työstämään ideaa nuorisotyöttömyyden ympärillä. Perjantaina teimme alustavan suunnitelman viikonlopulle sekä valmistauduimme lauantaina olevaan puolentoista minuutin hissipuheeseen, jossa markkinoimme ajatusta ensi kerran. Toki tätä aiemmin lähtivät ohjelmoijat jo kehittämään alustaa, kun me ideoijat kiteytimme ajatusta selkeäksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi. Lauantaina saadun palautteen jälkeen työstö jatkui, sillä sunnuntaina oli tarkoitus olla esitysten valmiina.


lyhyt ideapaperi, mistä aloitettiin


Viikonlopun aikana rakensimme testiversion verkkosivustosta, joka toimisi avoimena foorumina.  Suunnittelimme, että työnantajat tekisivät omia tapahtumiaan sivustolle ja he liittäisivät jokaisen tapahtuman kohdalle tageja, joiden perusteella olisi kävijän helppo katsoa, mikä on hänen omaa alaansa. Nämä tapahtumat voisivat olla erilaisia seminaareja tai miksei pelkästään vaikka verkossa toimivia ideariihiä tai kilpailuja. Miksei sitten LinkedIn, joka on iso työnhakuun keskittynyt alusta? Pohdimme tätä dilemmaa, mutta LinkedIn on selvästi profiloituneempi kokeneille konkareille. Ne, joilla on vielä vähän työkokemusta jäävät helposti näkymättömämmiksi kuin pitkän työuran tehneet, joille osumia tulee helpommin, kun verkosto on laaja. Suunnittelemamme Employouth siis mahdollistaisi opiskelijoidenkin tai vastavalmistuneiden näyttää taitoaan ja osaamistaan tai auttaa nuoria löytämään itselleen kiinnostava ura. ja toisaalta alustallamme voitaisiin esitellä ja mainostaa erilaisia tapahtumia.

markkinointisuunnitelmaan otettiin kaikki ideat aluksi vastaan

Hissipuhetta tekemässä

mietimme mahdollisia käyttäjiä foorumille


Kun tapahtuma päättyi sunnuntaina, oli ryhmämme saanut aikaiseksi sivuston rungon esiteltäväksi, markkinointisuunnitelman sekä nuorille että yrityksille. Miettinyt valmiiksi mahdollisia käyttäjiä. Unet jäivät hieman vähäisiksi, sillä aika tuntui olevan kortilla, jotta kaikki tarvittava olisi valmiina. Idea oli kuitenkin mielenkiintoinen ja toivottavasti viikonlopusta saatu oppi muokkautuu hiljalleen käyttöön. Potentiaalia ja mahdollisuuksia tällaisella kyllä olisi. Mutta iso kiitos hienolle tiimille, jolla oli paljon hyviä ideoita!

sununtaina meillä oli esittää alustava versio toimivasta foorumista


Employouth tiimi!


perjantai 27. maaliskuuta 2015

Ihmisarvoinen nuoruus – Nuorisobarometri 2014 on julkaistu



Ihmisarvoinen nuoruus – Nuorisobarometri 2014 on julkaistu. Nuorisobarometrit ovat Valtion nuorisoasiain neuvottelukunnan ja Nuorisotutkimusverkoston kyselytutkimuksia. Tämänkertaisen Nuorisobarometrin  teemana on yhdenvertaisuus. Siitä käy ilmi muun muassa, että 85 % nuorista kertoo havainneensa syrjintää viimeisen vuoden aikana, ja enemmistö vastanneista (55 %) kohdanneensa itse syrjintää jossain elämänsä vaiheessa. Vähemmistöt kokevat syrjintää erityisen paljon. Syrjintää on koettu koulussa, työelämässä, mediassa ja nuorten vapaa-ajanviettopaikoilla, mutta myös viranomaisten taholta. Vain noin puolet kokee saaneensa apua syrjintään. Vajaa kolmannes kertoo myös osallistuneensa itse muiden syrjintään.

Kysyttäessä laajemmin syrjäytymisestä kokevat nuoret sosiaalisen verkoston roolin erityisen tärkeäksi syrjäytymisen ehkäisyssä siinä missä tilastoissa yleensä korostetaan koulutus- ja työpaikan puutetta syrjäytymisen tunnusmerkkeinä. Barometrissa arvellaan, että tämä johtuu nuorten pessimistisestä suhtautumisesta työuramahdollisuuksiin, jolloin sitä ei haluta enää nostaa keskeisimmäksi tekijäksi yhteiskuntaan kuulumisen suhteen. Merkittävin ero vanhempiin tutkimuksiin on se, että yhä harvempi nuori pitää syrjäytymistä syrjäytyneen omana vikana.

Tutkimuksessa selvitettiin myös mm. luottamusta muihin ihmisiin, yhteiskuntaan ja hyvinvointipalveluihin. Tulosten mukaan nuoriso on suhteellisen luottavaista muiden ihmisten suhteen, ja luottamus sosiaaliturvaankin on kasvanut. Luottamuksen puutteen on muissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä syrjäytymiseen.

Lisäksi Nuorisobarometrissa selvitettiin nuorten yhteisöllisyyttä ja tyytyväisyyttä elämään. Tulosten mukaan nuorten yhteisöllisyys ja kavereiden tapaaminen näyttävät olevan kasvussa edellisistä tutkimuksista. Kehitys on tapahtunut samaan aikaan, kun Internet ja sosiaalisen median käyttö ovat yleistyneet. Kyselyn mukaan myös ne nuoret, jotka pitivät ystäviinsä eniten yhteyttä Internetissä, tapasivat heitä useimmin kasvokkainkin. Kaiken kaikkiaan nuorten tyytyväisyys elämään näyttää pysyneen keskimäärin samana kuin aiempien vuosien tutkimuksissa. Erityisesti työttömät ja yksin asuvat nuoret ovat kyselyn mukaan muita vähemmän tyytyväisiä elämäänsä.

Voit ladata nuorisobarometrin luettavaksesi klikkaamalla tästä.

torstai 26. maaliskuuta 2015

Ammattilaisten parempi yhteistyö auttaa osatyökykyisiä työhön

STT tiedottaa

Työuria voitaisiin pidentää tukemalla nykyistä paremmin osatyökyisten kuntoutumista takaisin työhön. Haasteita aiheuttaa kuitenkin se, että vastuu kuntoutuksesta jakautuu lukuisille toimijoille.

Eläketurvakeskuksen julkaisemassa tutkimuksessa selvitettiin, miten osatyökykyisten työhön paluun tukemiseen osallistuvat ammattilaiset kokevat eri toimijoiden välisen yhteistyön, tiedonkulun ja vastuunjaon.

Ammattilaisten haastattelut osoittivat, että viimeaikaiset lakiuudistukset ovat parantaneet yhteistyötä työkykyongelmien hallinnassa. Työsuhteisten henkilöiden työkykyongelmia voidaan auttaa aiempaa varhemmin, mikä parantaa tuloksia.

Hankalinta on palvella työttömiä osatyökykyisiä, jotka jäävät vaille työterveyshuollon palveluita. Jos työkykyongelmainen on yhtä aikaa TE-toimiston, työeläkelaitoksen ja kenties vielä Kelan asiakas, toipuminen työhön voi vaikeutua eri organisaatioiden vastuunjakoon liittyvien seikkojen vuoksi. Lisäksi muut toimijat arvostelivat sitä, että TE-toimistojen rooli ja resurssit osatyökykyisten palveluissa ovat kaventuneet.

Vastuunjako työkyvyn hallinnassa jakautuu lukuisille tahoille. Henkilön työhön paluun tukemiseen voivat osallistua työterveyshuolto, työpaikkojen henkilöstöhallinto, työeläkelaitokset, Kela, kuntoutuksen palveluntuottajat, erikoissairaanhoito sekä TE-toimistot ja työvoiman palvelukeskukset.
Haastateltavat kokivat merkittäviä puutteita tiedonkulussa. Sähköiset tietojärjestelmät ovat kyllä parantaneet tiedonkulkua ja kehityksen toivottiin jatkuvan. Puutteena monet haastateltavat kokivat TE-toimistojen ja Kelan ”kasvottomuuden”. Muiden organisaatioiden ammattilaisilla on suuria vaikeuksia tavoittaa oikeita yhteyshenkilöitä erityisesti TE-toimistoista.

Enemmän yhteistyötä ja tukihenkilöitä
Alueelliset erot olivat selviä. Pienemmillä paikkakunnilla yhteistyö sujuu henkilökohtaisten verkostojen ansiosta. Suuremmissa kaupungeissa verkostoitumista voitaisiin edistää esimerkiksi säännöllisillä yhteistyökokouksilla.

Haastateltavat antoivat muitakin ideoita yhteistyön parantamiseksi. Yhtenä tärkeimmistä nähtiin lisätä asiakkaiden yksilöllisiä tukihenkilöitä, joilla olisi pitkäkestoinen kokonaisvastuu kuntoutumisen ja työhön paluun prosessista. Lisäksi toivottiin koulutusta osatyökykyisten palveluista terveydenhuollon ammattilaisille, etenkin lääkäreille. Terveydenhuoltoon toivottiin myös lisää sosiaalialan ja työelämäasioiden ammattilaisia.

Tutkimuksessa haastateltiin kaikkiaan 24:ää työkykyasioiden ammattilaista pääkaupunkiseudulla ja Etelä-Savossa.

keskiviikko 25. maaliskuuta 2015

5 vinkkiä yrityksen perustamiseen



Sarjassamme ”viisi vinkkiä työelämään” puhutaan tänään yrityksen perustamisesta. Kuuntelin eilen Yrityspalvelupiste Potkurin ( http://www.potkuri.fi/ ) yritysneuvojan Pirkka Hyssälän luentoa. Potkuri on useamman organisaation yhteenliittymä, jonka tavoitteena on tuoda tärkeimmät yrityksen perustamisessa mukana olevat organisaatiot saman katon alle. Se on siis paikka, jonne uuden yrittäjän on helppo mennä suunnitellessaan tulevaa liiketoimintaa. Potkurin neuvontapalvelut ovat ilmaisia. Hyssälä korosti uudelle yrittäjälle muun muassa seuraavanlaisia asioita.

1. Idea kuntoon.

Oma idea on välttämätön lähtökohta yrityksen perustamiselle. Olet itse paras asiantuntija sen suhteen, mitä juuri sinun kannattaisi yrittää. Hyvän idean määrittävät käytännössä kaksi asiaa:

1) Se on jotain mitä haluat tehdä.
2) Se on jotain mistä joku on valmis maksamaan.

Eli lähtökohtana on jokin asia jota osaat tehdä, ja jonka tekeminen ei ole epämieluisaa. Se voi olla jokin valmistamasi tuote tai tarjoamasi palvelu. Yrittäminen vaatii varsinkin alkuvaiheessa paljon työtä, ja jos joudut puurtamaan jonkin asian eteen jota et edes halua tehdä, se tuskin tulee onnistumaan hyvin.

Se ei kuitenkaan riitä, että teet jotain mieluisaa. Sen täytyy olla myös sellaista, josta joku on valmis maksamaan. Jos sinulla on jokin idea, kysy itseltäsi: ”Kuinka teen tästä yritystoimintaa?” Yritystoimintaa ei ole esimerkiksi se, että valmistat ainutlaatuisia lasten puuleluja. Yritystoimintaa on sen sijaan se, että myyt valmistamiasi ainutlaatuisia puuleluja asiakkaille. Tämä voi kuulostaa itsestään selvältä, mutta sen tiedostaminen on tärkeää. Monet yritykset kaatuvat siihen, että tehdään jotain, mille ei löydykään asiakkaita.

2. Tee suunnitelmat ja laskelmat ajatuksen kanssa

Liiketoimintasuunnitelma on ensimmäinen askel idean toteuttamiseen. Sen ei tarvitse olla liian yksityiskohtainen, koska matkalla on aina monia muuttujia, joihin täytyy osata sopeutua. Päälinjat on kuitenkin tärkeää tiedostaa ja pitää mielessä, sillä ne määrittävät sen, mihin yritystoimintasi tähtää ja mitä sillä tavoittelet. Ilman selkeää paperille tai kovalevylle laadittua suunnitelmaa yrittäjän on vaikeampi seurata etenemistään ja helpompi eksyä tavoitteistaan. Liiketoimintasuunnitelman laatimiseksi on tarjolla hyviä malleja, joten tyhjästä ei tarvitse aloittaa. (esim. https://www.yrityssuomi.fi/liiketoimintasuunnitelma )

Laskelmat ovat tärkeä osa suunnitelmaa, sillä niiden avulla tavoitteesi ja etenemisen seuraaminen käyvät hyvinkin konkreettiseksi. Numerot ovat ankaria, mutta rehellisiä. Suunnitelmavaiheessa on hyvä lähteä ensin laskemaan tavoiteltava tulos: kuinka paljon voittoa yritystoiminta pyrkii tuottamaan? Siitä kun vähennetään kulut, joita liiketoiminta aiheuttaa, nähdään se, kuinka paljon myyntiä tuloksen saamiseksi tarvitaan. Tästä voidaan määrittää jo melko tarkasti se, mikä on keskimääräinen tavoite kuukausi-, päivä- tai jopa tuntikohtaiselle myynnille. Aloittavan yrittäjän on toki huomioitava myös investointi- ja muut perustamiskulut. Niihin hän voi käyttää omaa alkupääomaa tai hakea lainaa tai ulkopuolista rahoitusta. Myös starttiraha auttaa yrittäjää turvaamaan elantonsa liiketoiminnan alkuvaiheissa.

3. Selvitä asiakaskuntasi

Yritystoiminnan ja palkkatyön olennaisimman eron Hyssälä totesi olevan sen, että palkkatyössä työntekijä tekee työtä ensisijaisesti työnantajalleen tai firmalleen, yrittäjänä hän tekee työtä kaikille asiakkailleen. Ainakin vastuunalaisuuden on helppo nähdä määrittyvän näin. Palkkatyössä henkilöllä on töitä niin kauan kuin hänellä on työnantaja, yrittäjällä on töitä niin kauan kuin hänellä on asiakkaita. Ilman asiakkaita yritystoiminta on yksinkertaisesti mahdotonta.

Koska asiakaskunta on näin tärkeä osa yrittämistä, on ensiarvoisen tärkeää selvittää jo ideavaiheessa se, että yritystoiminnallasi todella on asiakaskunta, sekä se millainen se on. Tämä auttaa hahmottamaan sitä, kuinka laajan kohderyhmän voit yritystoiminnallasi tavoittaa.

On hyvä tiedostaa, minkälaista kilpailua asiakaskunnastasi on, jotta voit paremmin miettiä omia valttejasi kilpailijoihin nähden. Tähän ei kannata kuitenkaan uhrata liikaa energiaa, sillä kilpailun määrä ei ole verrannollinen yrityksen menestykseen nähden, ainakaan jos asiakaskunta on riittävän laaja.

4. Tavoita asiakkaasi oikeanlaisella markkinoinnilla

Markkinoinnin idea on päästä asiakkaan mieleen silloin kun hän on tekemässä ostopäätöstä. Ensimmäinen edellytys tähän on se, että asiakaskuntasi on ylipäänsä tietoinen yrityksestäsi. Pyri kohdistamaan markkinointisi sellaisille tahoille, joista uskot asiakkaasi löytäväsi. Hyvin kohdennettu edullinen markkinointi on tehokkaampaa kuin kallis kampanja, joka ei tavoita asiakaskuntaasi. Jos sinulla on yritystä perustaessasi jo valmis suhdeverkosto, josta tiedät löytyvän asiakkaita, olet erityisen hyvässä asemassa.

Toinen edellytys asiakkaan mieleen pääsemiseksi on se, että hänellä on selkeä ja mielellään haluamasi käsitys siitä, mitä hän on tosiasiassa ostamassa. Tuotteiden markkinointi on kohtuullisen helppoa, mutta jos yrityksesi tarjoaa palveluita, se voi olla vaikeampaa. Nykyaikana onkin tyypillistä, että palveluita tuotteistetaan, jolloin niitä kuvaillaan lähes tuotteen kaltaisina ”paketteina”, joiden sisältö kerrotaan ja joista asiakas tietää jo etukäteen, mitä on saamassa. Näitä paketteja on yleensä helpompi markkinoida kuin pelkkää yleiskuvausta palvelustasi.

5. Yrittäminen on tulevaisuutta

Varmoja ja pysyviä työpaikkoja on koko ajan vaikeampaa löytää. Työ ei kuitenkaan ole loppumassa. Yrittäminen on hyvä keino valjastaa oma työpanoksensa käyttöön silloinkin, kun työpaikkoja ei ole saatavilla. Parhaassa tapauksessa voit luoda yrittäjänä työpaikan yhdelle tai useammalle henkilölle itsesi lisäksikin. Suomessa on tällä hetkellä lähes 300 000 yritystä, joista n. 94 % on alle kymmenen työntekijän ja yli puolet yhden henkilön yrityksiä. Yritystoimintaan voi siis lähteä mukaan ilman suurta koneistoa ja uutta, mullistavaa ideaakin. Siihen voi lähteä yksinkertaisesti tekemään työtä.

Jos haluat lisätietoa yritystoiminnan aloittamisesta, on esimerkiksi sivustolle https://www.yrityssuomi.fi/ koottu paljon hyvää tietoa tyypillistä virkamieskieltä ymmärrettävämmässä muodossa. Muistathan myös 13.4. järjestettävän yritysverokoulutuksen vammaisille ja pitkäaikaissairaille, mikäli kuulut kohderyhmään. http://duunimentori.blogspot.fi/2015/03/koulutus-yritysverotuksesta.html Tapahtuman järjestävillä Invalidiliitolla, Lihastautiliitolla ja Näkövammaisten keskusliitolla on kullakin myös yritysneuvoja, jolta voit kysyä lisätietoja esimerkiksi erilaisista tukimahdollisuuksista.

Lisäksi, jos suunnittelet yrittämistä tai olet jo yrittäjä, toivomme osallistujia vammaisten henkilöiden yrittäjyyttä koskevaan anonyymiin kyselyyn, jonka avulla suunnitellaan yrittäjyystoimintaa tukevaa hanketta. Voit jättää yhteystietosikin, jos haluat olla enemmän mukana hankkeen toteuttamisessa. Kysely löytyy osoitteesta https://www.webropolsurveys.com/S/131941C4A40637AD.par

torstai 19. maaliskuuta 2015

Erityistä tukea tarvitsevien nuorten työpanos hyötykäyttöön



Teksti: Heidi Similä
Nuorisotyöttömyys on vakava haaste Suomen tulevaisuudelle. Tässä tilanteessa erityistä tukea tarvitsevat nuoret ovat työmarkkinoilla vielä selkeästi heikommassa asemassa kuin muut nuoret. Tuoreen, työnantajien kokemuksiin perustuvan selvityksen mukaan erityisen tuen tarve ei kuitenkaan välttämättä näy työsuorituksessa millään tavalla, kun työtehtävät ovat työntekijän edellytysten mukaisia.  

Ammattiopisto Luovi on selvittänyt työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistymisestä ja yksilöllisten työllistymispolkujen toteutumisesta. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa, mitkä tekijät työnantajien mielestä edistävät tai rajoittavat erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistymistä ja työssä pysymistä.  

Selvitys toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamana ESR-projektina 1.8.2013-28.2.2015 välisenä aikana. Sähköinen kysely lähetettiin 396 työnantajalle, jotka ovat työllistäneet Luovin Oulun, Muhoksen tai Limingan yksiköstä valmistuneita opiskelijoita tai joilla on ollut yksiköiden opiskelijoita työssäoppimassa. Kyselyyn vastasi 161 työnantajaa (40,7 %). Syventävää tietoa hankittiin haastattelemalla 51 kyselyyn vastannutta työnantajaa. Lisäksi selvitettiin puhelinhaastatteluna Luovissa lukuvuoden 2012-2013 aikana ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden ja syksyllä 2013 palkkatyössä olleiden opiskelijoiden työllistymistilanne.  

Selvitykseen osallistuneiden työnantajien kokemukset erityistä tukea tarvitsevista nuorista työntekijöinä olivat pääsääntöisesti hyviä ja suhtautuminen heidän työllistämiseensä oli kohtalaisen myönteistä. Myönteisimmin suhtautuivat ne työnantajat, joilla oli aiempia kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistämisestä.  

Selvityksen mukaan työllistämisen tukitoimista ja työllistymisen edistämisen keinoista selvimmin yhteydessä työnantajien työllistämisvalmiuteen ovat ammatilliseen koulutukseen sisältyvä työssäoppiminen ja koulutuksen jälkeinen työkokeilu. Ne toimivat eräänlaisina pitkinä työpaikkahaastatteluina, joiden aikana työnantaja saa kuvan nuoresta, hänen osaamisestaan sekä mahdollisista erityisen tuen tarpeista ja siitä, millaisiin tehtäviin nuori soveltuu. 

Työnantajien lähtökohtana työllistämisessä oli ensisijaisesti työvoiman tarve, soveltuvan henkilön palkkaaminen ja työn tuottavuus. Kuitenkin myös riittävä palkkatuki ja tuen hakemisen selkeyttäminen lisäisi selvityksen mukaan työnantajien valmiutta palkata erityistä tukea tarvitsevia nuoria.  

Selvityksen tuloksia hyödynnetään erityistä tukea tarvitsevien nuorten työllistymistä edistävien toimintamallien ja menettelytapojen edelleen kehittämisessä. Kehittämistyön vauhdittamiseksi selvityksen loppuraportissa lähetetään terveisiä päättäjille ja viranomaisille, työnantajille, ammatillisen koulutuksen järjestäjille ja oppilaitoksille sekä erityistä tukea tarvitseville nuorille. 
Selvitys on luettavissa Luovin sivuilta. Pääset sinne klikkaamalla tästä.

tiistai 17. maaliskuuta 2015

Kun terveys ei riitä opiskelualalle?



---------------------------------------------------------
STM tiedote 09.03.2015
---------------------------------------------------------

Opiskeluterveydenhuolto sai ohjeet: Miten toimia, kun opiskelijan terveys ei riitä alalle?

Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen eli SORA-lainsäädännön mukaan terveydenhuollon tehtävä on arvioida opiskelijan terveys ja toimintakyky, jos opiskelija ei sovellu alalle, kun hänen opiskeluoikeutensa perutaan tai palautetaan tai kun hänet on tarve lähettää huumausainetestaukseen. Uuden oppaan tavoitteena on yhtenäistää terveydenhuollon käytännöt.

SORA koskee niitä opiskelijoita, joiden opiskeluihin ja myöhemmin ammattiin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Huumausainetestaukseen liittyvät säännökset ja määräykset koskevat kaikkien alojen opiskelijoita kaikilla koulutusasteilla.

Opas antaa terveydenhuollon henkilöstölle ohjeet toimia lain määrittelemissä ongelmatilanteissa säädösten mukaisesti niin, että opiskelijoiden oikeusturva ja tietosuoja säilyvät. Opas sisältää malleja lainsäädännön edellyttämistä todistuksista ja lomakkeita terveydenhuollon ja oppilaitosten välistä tiedonkulkua helpottamaan.

Opas ei ota kantaa siihen, miten yksittäiset sairaudet vaikuttavat opiskelijan soveltuvuuteen. Jokaisen hakijan ja opiskelijan kohdalla on käytettävä yksilöllistä harkintaa.


Moniammatillinen varhainen tuki on opiskelijan etu Pari vuotta sitten voimaan tulleen SORA-lainsäädännön keskeisenä tavoitteena on parantaa koulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuutta. Lainsäädäntö antaa oppilaitoksille mahdollisuuksia puuttua niin hakuvaiheessa kuin opintojen aikanakin tilanteisiin, joissa opiskelija ei terveytensä puolesta sovellu niin sanottuun SORA-tutkintoon liittyvälle alalle.

On opiskelijan edun mukaista, että terveydellisiin ongelmiin puututaan mahdollisimman varhain. Jos käy ilmi, ettei opiskelija sovellukaan valitsemaansa ammattiin, hänet tulee ohjata sopivalle alalle. Näin hänellä ei mene aikaa, energiaa ja kustannuksia hukkaan. Sen sijaan hän valmistuu kohtuullisessa ajassa työelämään sellaiselle alalle, jossa hän voi terveytensä puolesta toimia.

Muun muassa terveydenhuollon ja koulun edustajien on autettava opiskelijaa etsimällä hänelle sopivia ratkaisuja, jotta hän ei jää yksin ja syrjäydy.

Sora-ohjeista järjestetään koulutustilaisuus 9.6.2015 opiskeluterveydenhuollon henkilöstölle.

Lisätiedot
opas: ylitarkastaja Paula Naumanen, p. 0295 163 016, etunimi.sukunimi@stm.fi
koulutus: kehittämispäällikkö Susanna Fagerlund-Jalokinos, p. 0295 248 040, etunimi.sukunimi@thl.fi

Muualla palvelussamme
SORA-lainsäädännön toimeenpano terveydenhuollossa. Ratkaisuja opiskeluun soveltumattomuuteen (Julkaisuja 2015:2) http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1904249#fi   

Tiedote 30.6.2014: Opasluonnos SORA-lainsäädännön toimeenpanoon terveydenhuollossa lausunnoille  http://www.stm.fi/tiedotteet/tiedote/-/view/1886664