torstai 26. helmikuuta 2015

Teemapäivä 28.2. lisää tietoisuutta harvinaissairauksista


Jokin harvinainen sairaus tai vamma vaikuttaa yli 300 000 suomalaisen ja heidän läheisensä arkielämään. Mitä harvinaisempi sairaus tai vamma on, sitä suurempi on tiedon ja ymmärryksen tarve. Harvinaiset-verkosto järjestää vapaaehtoisten kanssa kymmenellä paikkakunnalla Harvinaisten sairauksien päivän tapahtuman. Tavoite on lisätä tietoisuutta näistä sairauksista ja vammoista sekä niiden vaikutuksesta harvinaissairaiden ja heidän läheistensä arkielämään.



Elämää harvinaissairauden kanssa
Tänä vuonna harvinaisten sairauksien päivän kansainvälisenä teemana on ”Elämää harvinaissairauden kanssa” ja päivän tunnuslauseena ”Päivästä päivään, käsi kädessä ”. Teema antaa tunnustusta harvinaissairaiden ja heidän läheistensä lisäksi potilasjärjestöille, joilla on vahva merkitys arjen tukena.

”Harvinaiset-verkosto on jo 20 vuotta kulkenut harvinaissairaiden rinnalla ja mukana heidän arjessaan harvinaissairaiden edunvalvojana ja yhtenäisenä äänenä ”, kertoo Harvinaiset-verkoston puheenjohtaja Kristina Franck.

Kansainvälistä harvinaisten sairauksien päivää vietetään Suomessa nyt kahdeksatta kertaa. Yhteisellä teemalla halutaan nostaa esille laajan ja jatkuvan yhteistyön merkitys harvinaissairaiden, heidän läheistensä ja potilasjärjestöjen välillä hoidon, huolenpidon, resurssien ja palveluiden kehittämiseksi eri maissa.

”Kansainvälinen toiminta on tärkeää, sillä se tarjoaa laajemmin mahdollisuuksia tutkimuksen ja hoidon kehittämiseen sekä tiedon ja kokemusten vaihtamiseen”, puheenjohtaja Franck korostaa.
Yhteistyöllä parannetaan harvinaissairaiden tilannetta

Harvinaiset sairaudet ovat henkeä uhkaavia tai pitkäaikaissairauksia, joiden esiintyvyys on alhainen. Osa harvinaissairauksista on perinnöllisiä. Maailmanlaajuisesti harvinaisia sairauksia ja vammoja tunnetaan noin 6 000 - 8 000. Euroopan unionin alueella harvinainen sairaus tai vamma koskettaa arviolta 30 miljoonaa ihmistä, joista noin puolet on lapsia. Myös Suomessa huomattava osa harvinaissairaista on lapsia.

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä suunnittelee harvinaisten sairauksien kansallisen ohjelman toimeenpanoa. Ryhmässä on myös Harvinaiset-verkoston edustaja. Ohjelman tavoitteena on mm. kehittää tiedonkulkua ja lisätä harvinaissairaiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan sairauteensa liittyvien päätösten tekoon.

”Kehittämisyhteistyötä tulee tehdä kaikkien sidosryhmien kanssa, jotta harvinaissairaiden tilannetta voidaan parantaa. Harvinaiset-verkosto tekee viranomaistahojen kanssa kiinteää yhteistyötä ohjelman toimeenpanon suunnittelussa”, Franck kiteyttää.

Lisätietoja Harvinaiset-verkoston työntekijöiltä:
Kati Saari, p. 040 542 2922, kati.saari@harvinaiset.fi
Lauri Kervinen, p. 040 823 8892, lauri.kervinen@harvinaiset.fi

Harvinaiset-verkosto on seitsemäntoista sosiaali- ja terveysalan järjestön ja säätiön muodostama yhteistyöverkosto, joka tekee työtä harvinaisten sairaus- ja vammaryhmien hyväksi.
www.harvinaiset.fi

Käy tutustumassa Harvinaisten sairauksien päivän tapahtumatarjontaan osoitteessa
http://www.harvinaiset.fi/HSP2015_alueelliset.

Kansainvälistä harvinaisten sairauksien päivää koordinoi harvinaisryhmiin kuuluvien yhdistysten eurooppalainen kattojärjestö Eurordis.







tiistai 24. helmikuuta 2015

Joko olet tsekannut ammattinetin?

Ammattinetti on laaja sivusto, jossa on kerrottu erilaisista ammateista eri koulutusasteille. Ammateista kertovat niiden tekijät, joita on haastateltu sivustolle. Toki sivustolta löytyy myös yleistietoa eri ammateista, tarvittavasta koulutuksesta sekä muun muassa palkkauksesta. Sivusto toimii hyvin urasuunnittelun tukena, jos miettää esimerkiksi itselleen sopivaa opiskelualaa.

Ammattinettiin pääset klikkaamalla tästä.

perjantai 20. helmikuuta 2015

Tarvitseeko työstä maksaa palkkaa?

Ilmeisesti ei aina. Yle julkaisi 9.2. jutun turkulaisesta Krissestä, joka oli 9 ja puoli vuotta töissä saaden palkkaa 12 euroa/päivä. Hän oli halpaa työvoimaa firmalle, vaikka teki monia vastaavia hommia kuin palkkaa saavat. Hän oli siis avotyössä vuosikausia ennen kuin tärppäsi ja Krisse pääsi oikeisiin palkkatöihin.

– Kun puhutaan avotyöstä tai tuetusta työtoiminnasta, kyse ei ole työsuhteesta. Avotyö on polku työelämään, jossa tehdään työtehtäviä, mutta ei vastuuteta ihmisiä. Kaupunki ei nettoa siitä mitään, Tarja Ahonen sanoo.

Krisse on saanut puutarha-alan koulutuksen ja hänellä on myös ajokortti plakkarissa. Ja kokemusta alaltakin kertyi runsaasti, kun teki avotyötoimintaa. Ei ihme, että hän turhautui lopulta ja lähti etsimään palkkatöitä. Nyt hän tekee osa-aikatöitä eläkkeen ohessa, mutta voisi omasta puolesta siirtyö kokopäiväiseksi.

– Kyllä Krisse itse oli heti valmis lyömään eläkepaperit naulaan. Katsotaan nyt vähän aikaa. En pidä ajatusta mahdottomana. Kunpa kaikilla olisi sama asenne, ilo ja motivaatio kuin Krissellä, niin hommat sujuisivat kivasti, sanoo Kiinteistöässän Teija Harka.

Kari Vuorenpää Kehitysvammaisten Tukiliitosta huomauttaakin, että tuetaanko nyt avotyö mahdollista olemassaoloa vai pitäisikö tuetun työllistämisen oikeasti suunnata työllistymiseen oikeasti.

Kehitysvammaisten tukiliiton vaikuttamistoiminnan esimies Kari Vuorenpää huomauttaa, että vaikka samasta asiasta käytetään eri nimiä, avotyö on työhön sijoittamista, mutta tuetun työn tavoite pitäisi aina olla palkkatyö.

– Oleellista on se, tuetaanko ihmistä oikeasti siirtymään palkkatyöhön vai tuetaanko avotyötoimintaa itsessään. Jos työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, pitää noudattaa myös työehtosopimusta, hän painottaa.

Kursiivilla olevat tekstit on otettu Ylen jutusta. Koko Ylen julkaiseman uutisen voit lukea täältä.

keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Erityistukea elämään- hanke auttaa osatyökykyisiä työllistymään



Erityistukea elämään on Meri-Lapissa toimivan Pohjantähti- opiston hallinnoima uusi ESR- hanke osatyökykyisille, kuten vammaisille ja muutoin erityistukea tarvitseville. tarkoituksena on edistää ja kehittää kohderyhmän kouluttautumis- ja työllistymismahdollisuuksia sekä tukea muiltakin osin asiakkaan toimintakykyä. Hanke on aloittanut toimintansa tammikuussa 2015.



Hankkeella kehitetään muun muassa kohderyhmän sosiaalista kuntoutusta, jolla vahvistetaan asiakkaan toimintakykyä kaikilla elämän osa-alueilla. Tässä työvälineenä käytetään projektihenkilökunnan tarjoamaa palveluohjausta sekä joidenkin asiakkaiden kohdalla Kehitysvammaliiton kehittämää Toimi- toimintakyvyn mittausta.

Lisäksi hanke mahdollistaa kehittämisfoorumit, joiden kautta voidaan lisätä eri vammaispalvelujen henkilöstön osaamista sekä edistää eri tahojen välistä yhteistyötä.
Koulutuksia ja foorumeita järjestetään myös pääkohderyhmän kanssa työskenteleville tahoille sekä omaisille, yhdistyksille, yrityksille ja oppilaitoksille.

Erityistukea elämään- hanke etsii aktiivisesti yrityksiä, yhdistyksiä ja muita organisaatioita mukaan yhteistyöhön, jotta mahdollisimman monelle asiakkaalle löytyisi harjoittelu- tai työpaikka. Työllistämisen apuna käytetään muun muassa yksilöllistä oppisopimuskoulutusta.

Hanke tarjoaa oivallisen mahdollisuuden opinnäytetöiden tai harjoitteluiden suorittamiseen esim. sosionomiopiskelijoille. Hankeen rahoitus on vuoden 2017 loppuun saakka, jona aikana luodaan sovellettavissa oleva malli elinikäisestä oppimisesta.

Erityistukea elämään- hankkeessa yhteistyökumppaneina toimivat aktiivisesti Kemin kaupunki sekä koulutuskuntayhtymä Lappia. Lisätietoja hankkeesta antaa Pohjantähti- opistolta projektityöntekijä Teija Karisaari, puh. 044- 388 3799 tai teija.karisaari(at)pto.fi.

tiistai 17. helmikuuta 2015

Työllisyysseminaari käynnisti Duunimentorin vuoden





Duunimentori-hanke järjesti 11.2. Turun yliopistossa Asenteesta rekrytointiin -seminaarin, jossa esiteltiin hankkeen tuottamat videot ja Duunimentoripeli. Tapahtuma oli avoin kaikille työllisyydestä ja työllistymisestä kiinnostuneille. Seminaari toteutettiin yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Seminaariin osallistui noin 70 henkeä. Ennen seminaaria sekä kahvitauolla oli osallistujilla mahdollista kierrellä ständeillä, joita eri yhteistyökumppanit olivat pystyttäneet esille.

Ennen seminaaria ja kahvitauolla pääsi tutustumaan järjestöjen ja työnantajatahojen esittelyihin.

Mukana seminaarissa oli eri vammaisjärjestöjä.

Paula Pietilä puhui omasta työstään esteettömyyssuunnittelijana.

Turun yliopiston esteettömyyssuunnittelija Paula Pietilä avasi päivän ohjelman. Seminaarissa kuultiin monia eri esiintyjiä. Timo Mulari kertoi RAY:n Paikka auki -avustusohjelmasta sekä avustusohjelman tukemista avoimista työpaikoista alle 29-vuotiaille nuorille. Duunimentori-hankkeen esittelivät lyhyesti Jaana ja Kaisa. He kertoivat järjestöille ja työnhakijoille tarjottavista maksuttomista palveluista eli Duunimentorimallista sekä työnhakukoulutuksista. Hannele Kaitaranta taas esitteli yliopiston rekrytointipalveluja ja Sari kävi puhumassa vammaisten nuorten työllistymisestä kesätöihin. Elina Ekholm piti puheenvuoron vammaisista nuorista työelämässä ja mitä osallistumisen esteitä ja edellytyksiä heillä on. 

Timo Mulari puhui, että RAY mahdollistaa nuorille työpaikkoja eri puolilla Suomea.


Hannele Kaitaranta kertoi Turun yliopiston rekrypalveluista, joihin voi ilmoittaa avoimia työpaikkoja.
Elina Ekholm kertoi tutkimuksestaan, jossa oli käsitelty vammaisten nuorten työllistymistä.

Duunimentori-hankkeen videoissa esiintyneet Antero Kautto ja Jenni Kuusela olivat mukana seminaarissa kertomassa kuvauksista ja videoista. Hanke tuotti viime vuonna kahdeksan motivoivaa työelämään liittyvää videota. Videoissa korostuvat kaikille nuorille yhteiset asiat: esimerkiksi heidän ajatuksensa elämästä, työstä ja työn hakemisesta. Videoissa kerrotaan muun muassa kesätyöpaikan hausta, ammatinvaihdosta sairastumisen vuoksi, yrittäjänä toimimisesta sekä työskentelystä järjestössä. Sekä Jenni että Antero olivat pitäneet kuvauksista ja kokivat sen tärkeänä, että viestiä nuorten työllistymispoluista viedään eteenpäin.


Jenni Kuusela ja Antero Kautto olivat Liisa-Maija Veraisen haastateltavina heidän videoistaan.


Jaana ja Kaisa esittelivät päivän aikana myös Duunimentoripeliä, jossa tehdään tutuksi TE-toimistossa asioimista ja työnhaussa huomioon otettavia seikkoja. Seminaari päättyi summaukseen, jossa käytiin läpi, mitä hanke tekee tänä ja ensi vuonna.

Duunimentori kiittää kaikkia seminaariin osallistujia! Jos haluat käydä lukemassa päivän aikana olleiden esityksien kalvoja, löytyvät ne kootusti osoitteesta http://www.duunimentori.fi/ajankohtaista/asenteesta-rekrytointiin-seminaari.

perjantai 13. helmikuuta 2015

Esteettömyyssuunnittelijan palvelut Turun yliopistossa




Paula Pietilä on Turun yliopiston esteettömyyssuunnittelija. Samalla nimikkeellä ei ole muita henkilöitä töissä missään muussa Suomen korkeakoulussa, vaikka Aalto yliopistossa ja Jyväskylän yliopistossa on esteettömyydestä päätoimisesti vastaava työntekijä. Paula työskentelee yliopistopalveluissa, ohjauksen ja koulutuksen tukipalvelut yksikössä. Samasta yksiköstä löytyvät myös mm. rekrytointipalvelut, opintopsykologit ja opetuksen kehittämiseen liittyvän toiminnot. Esteettömyyssuunnittelijan antamat palvelut ovat avoimia kaikille opiskelijoille, opiskelemaan hakijoille ja yliopiston henkilökunnalle. Esteettömyystyötä tehdään kiinteässä yhteistyössä esim. tilapalveluiden, tiedekuntien, YTHS:n, muiden korkeakoulujen ja järjestöjen kanssa.
Palvelut vammaisille opiskelijoille ja erilaisille oppijoille yliopistossa

Esteettömyyssuunnittelija antaa hakijoille, opiskelijoille ja henkilöstölle ohjausta ja neuvontaa vammaisuutta, erilaista oppimista ja opiskelun saavutettavuutta koskevissa asioissa. Kaikki hänen kanssaan käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia. Ohjaus tai neuvonta ei edellytä lääkärinlausuntoa, ainoastaan suosituksen tekeminen vaatii sen. Tällä hetkellä suurin osa esteettömyyssuunnittelijan asiakkaista on opiskelijoita, joilla on lukivaikeus.

Opiskelijan hakemuksen tai käydyn ohjauskeskustelun perusteella voidaan opiskelijalle tehdä suositus erityisjärjestelyistä, esimerkiksi mahdollisuudesta saada tenttitilanteissa lisäaikaa tai suorittaa opintoja, jollain vaihtoehtoisella, opettajan kanssa sovittavalla tavalla. Suosituksen tekeminen edellyttää lääkärin- tai muun asiantuntijan, esimerkiksi erityisopettajan, lausuntoa erityisjärjestelyjen tarpeesta. Lausunto ei voi olla kahta vuotta vanhempi. Tiedekunnassa opintopäällikkö allekirjoittaa suosituksen tai tiedekunta tekee asiasta erillisen päätöksen. Opiskelija saa kopion päätöksestä kotiosoitteeseen. Opiskelijalla on velvollisuus esittää suositus/kertoa suosituksen olemassa olosta esimerkiksi tentaattorille tai kurssin vastuuopettajalle, jos hän haluaa käyttää erityisjärjestelyjä. Suositus on voimassa kerrallaan viisi vuotta, jos opiskelijan tilanteessa tapahtuu muutoksia, niin suositusta voidaan muuttaa. Opiskelijalla on myös velvollisuus ilmoittaa tilanteessaan tapahtuneista muutoksista, esimerkiksi opiskelun päättymisestä

Esteettömyyssuunnittelija voi olla apuna suosituksesta tiedottamisessa, jos opiskelija niin haluaa. Tarvittaessa opiskelujärjestelyistä voidaan järjestää myös yhteisneuvottelu ainelaitoksella, jossa opiskelija opiskelee. Tämä voi olla paikallaan esimerkiksi silloin, kun järjestelyt vaativat opettajilta yhteistyötä ja yhteisen päätöksen tekemistä. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi esteettömän luentomateriaalin tuottaminen.

Yliopistossa on rekisteri, jossa suosituksia säilytetään. Rekisteristä ei luovuteta tietoja ulkopuolelle. Opiskelija voi halutessaan tarkistaa omat tietonsa siitä. Suomessa korkeakoulut eivät tuota palveluja vammaisille opiskelijoille tai erilaisille oppijoille samassa määrin kuin muissa Pohjoismaissa. Suurin osa opiskelijoiden palveluista tuotetaan, esim. vammaispalvelulain mukaisina palveluina (henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut) tai Kelan ammatillisena kuntoutuksena. Yhdenvertaisuuslain mukaan koulutuksen järjestäjä on velvollinen tarvittaessa ryhtymään kohtuullisiin toimiin vammaisen henkilön työhön tai koulutukseen pääsemiseksi, työssä selviämiseksi ja työuralla etenemiseksi. Suomessa tämä on tarkoittanut lähinnä neuvonta ja ohjauspalvelujen järjestämistä ja erilaisia järjestelyjä valintakokeisiin ja opintojen suorittamiseen. Muissa Pohjoismaissa ja esim. Iso-Britanniassa korkeakoulut tuottavat enemmän konkreettisia palveluja, kuten kirjuriapua ja apuvälineitä opiskelun ajaksi.

Esteettömän opiskelun rakentaminen on yhdessä tekemistä

Turun yliopiston ylioppilaskunnalla on oma saavutettavuustyöryhmä. Turun alueen korkeakouluilla ja ylioppilaskunnilla on esteettömyysverkosto, joka teki syksyllä 2014 kyselyn opiskelun esteettömyydestä Turun alueen korkeakoulujen perustutkinto-opiskelijoille. Kansallisesti toimii Esok-verkosto, www.esok.fi Kansainvälisellä tasolla tehdään yhteistyötä ”Nordic Network for Disability Coordinators”-verkoston kanssa.


Kirjoittaja Paula Pietilä