perjantai 30. tammikuuta 2015

Millainen yrittäjä sinusta tulisi? Tai sopisitko pääministeriksi?

Rohkea Suomi –kampanja haluaa tuoda näkyväksi, kuinka yhteiskuntamme rakentuu sekä yritysten roolia yhteiskunnan rakentamisessa. Kampanjan sivulla on muun mussa blogi, joka pureutuu ajankohtaisiin asioihin. Kampanja myös kiertää kouluissa ahkerasti eri puolella Suomea tiedottaen yrittäjyydestä. Kampanjan sivustolla on myös erilaisia pelejä, joita pelaamalla voi tunnustella omia ajatuksiaan. Yksi näistä peleistä on kysely yrittäjyydestä. Se kartoittaa hieman, millainen olisit yrittäjänä valmiiden kysymysten pohjalta.

Toinen mielenkiintoinen peli oli pääministeriydestä. Mitä valintoja tekisit, jotta valtion velka vähenisi vuoteen 2030 mennessä, mutta silti ostokyky säilyisi ihmisillä? Usein oli vain huonoja vaihtoehtoja, joisa koitti lievimmän löytää.

Yrittäjyyspeliä pääset pelaamaan tästä.

Jos taas haluat olla pääministeri, klikkaa tästä.

torstai 29. tammikuuta 2015

Muistitko huomioida järjestötoiminnan CV:ssä?

Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton julkaisemassa artikkelissa 1A/2015 puhuttiin järjestötoiminnan merkityksestä työnhaussa.  On monia taitoja, joita ei välttämättä opi opinnoissa, mutta ne tulevat joko työelämässä tai omissa harrasteissa tutuksi. Moni suomalainen kuuluu johonkin järjestöön ja siellä toimiminen tuo jo omanlaisia valmiuksia työelämään.

Järjestöissä moni istuu kokouksissa, tekee ryhmissä töitä, suunnittelee tapahtumia tai ohjelmaa, ohjaa ja/tai kouluttaa tai vaikkapa laatii budjetin. Hyvin monenlaisia taitoja, joita pääsee tekemään oman mielenkiinnon mukaan vielä.Omaan ansioluetteloon kannattaisi myös mainita aktiivisesta roolista järjestössä- Kertoa hieman mitä siellä on tehnyt. Jos olet työttömänä, voi työttömyysaikana oman aktiivisuutensa osoittaa järjestötoiminnassa. Vastaavasti opiskelijat, joilla ei vielä varsinaista työkokemusta ole, voivat osaamistaan avata järjestöesimerkein. Tuo siis esiin, mitä harrastat, sillä taitoja opitaan paljon muualtakin kuin koulusta.

Alkuperäisen artikkelin pääset lukemaan täältä.

tiistai 27. tammikuuta 2015

Menestyvä Innojok

Helsingin Sanomissa oli 18.1. juttua Innojokista, jonka toimitusjohtaja Jukka Jokiniemi on sokea. Innojok on menestyvä valaisinyritys. Jokiniemi perusti yrityksen 31-vuotiaana sen sijaan, että olisi jäänyt eläkkeelle sokeutumisensa myötä. Alunperin yrityksen piti erikoistua näkövammaisten ja iäkkäiden tarpeisiin, mutta nuo markkinat yksistään olivat liian pienet. Siksi yritys alkoi keskittyä kirkasvalolaitteisiin, jotka alkoivat käydä kaupaksi. Kirkasvalolaitteiden lisäksi yritys otti tavallisia valaimisiakin myyntiin. Tällä haavaa yritys työllistää jo n. 25 henkeä ja sen liikevaihto on miljoonissa.

Jokiniemen tarinasta kuultaa periksiantamattomuus sekä ajatus siitä, että uskaltaa mennä eteenpäin. Vastoinkäymisiä tulee, mutta niistä voi päästä yli. Ja aina eläke ei ole se ainoa vaihtoehto, mitä tehdä. Joskus tarvitaan vain määrätietoisuutta ja kokeilunhalua, jotta löytyy jotain uutta.

Jukan tarinan voit käydä lukemassa kokonaisuudessaan täältä.

perjantai 23. tammikuuta 2015

Olisiko yrittäjyys sinun juttusi?



Oletko koskaan pohtinut yrittäjyyttä? Olisiko osaamisesi sellaista, että sen voisi hinnoitella ja tarjota palveluna joko kuluttaja-asiakkaille taikka yrityksille?  Oma yrittäjäpolkuni on vasta ensi metreillä, mutta jo nyt olen huomannut, että työpäivät ovat aina erilaisia ja mielenkiintoisia. Asiat toteutetaan asiakkaiden aikataulujen mukaan, mutta paljon löytyy mahdollisuuksia vaikuttaa työpäivän sisältöön ja järjestykseen.

Muistan itse ajatelleeni yrittäjyyttä ensimmäistä kertaa kymmenkunta vuotta sitten. Ajatus hautautui moneen kertaan muiden kiireiden alle, mutta pikku hiljaa ryhdyin hankkimaan tietoa eri lähteistä niin yrityksen toimintaan ja perustamiseen liittyvistä asioista.

Ja lopulta, vuoden 2013 viimeisillä viikoilla, perustin oman Viestintätoimisto Lyhyesti Oy:n. Vaikka ammattiosaamistani  viestinnästä olekin pitänyt yllä jatkuvalla kouluttautumisella, niin yrityksen alkuun mahtuu tavattoman paljon uuden oppimista.

Yksi tärkeimmistä uusista opinaiheista on ollut verkostoitumisen ymmärtäminen niin asiakkaiden löytämisen kannalta kuin yhteistyökumppaneiden löytymiseen. Jos työnhakijalle linkedin ja muut sosiaalisen median kanavat ovat tärkeitä, niin sosiaalisen median kanavat  ovat tärkeitä myös yritykselle maine- ja markkinointikanavina. Viestinnässä ja markkinoinnissa on somen lisäksi hyvä muistaa perinteiset viestintätavat, joista tehokkaimpien joukossa ovat henkilökohtaiset tapaamiset. Ja sellaiset suositukset, joita tyytyväiset asiakkaat eteenpäin kertovat.

Suomessa alkava yrittäjä saa apua monelta taholta ja näitä tahoja kannattaa hyödyntää. Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi toimii YritysEspoo-niminen organisaatio, jonka yritysneuvojat antavat yrityksen toimintaan perustuvia neuvoja. Lisäksi he ovat kuin valtava tietopankki, sillä he tuntevat valtavan määrän yrityksiä ja voivat vinkata hyvistä yhteistyökuvioista ja saattavat yrityksiä yhteen. Myös erilaiset yrittäjäjärjestöt palvelevat jäseniään neuvonnalla ja verkostointimahdollisuuksia luomalla.

Jos joskus olet unelmoinut yrittäjäksi ryhtymistä, niin aloita rohkeasti asian eteenpäin vieminen ja käytännön asioiden selvittely. Uskalla kysyä neuvoja ja verkostoidu erilaisten toimijoiden kanssa. Yrittäjyyteen on tarjolla myös erilaisia kursseja ja koulutusta.

Anja Mertanen
www.lyhyesti.fi

torstai 22. tammikuuta 2015

Videohaastattelu työnhaussa

Kun ihmiset alkavat hakea töitä yhä laajemmalta alueelta, voi videohaastattelusta tulla merkittäväkin vaihtoehto perinteiselle työhaastattelulle. Videohaastattelun mahdollistaminen työnhakijalle voi edesauttaa hakemaan erilaisiin paikkoihin. Toki työtön työnhakija voi hakea matkakorvauksia työhaastatteluun myös TE-toimistosta, mutta joskus voi tulla esteitä, jotka estävät matkustamisen, kuten vaikka lapsen äkillinen sairastuminen.

Toisaalta työnantajan näkökulmasta voi videohaastattelu säästää rahaa. Jos työpaikkaan on monta hyvää hakijaa, vai esikarsinnan tehdä netin kautta ja kutsua vain muutaman haastatteluun paikan päälle. Näin säästyy aikaa ja rahaa.

Etelä-Suomen sanomat uutisoivat videohaastattelusta sekä julkaisivat vinkkilistan, kuinka valmistautua tällaiseen haastatteluun. Alkuperäisen jutun sekä vinkit voit lukea täältä.

keskiviikko 21. tammikuuta 2015

Periksiantamaton

Lastensuojelun Keskusliiton kuukausijulkaisussa oli 16.1. juttu ammattikoulusta valmistuneesat Reiskasta. Hänellä on tutkinto tehtynä, mutta töihin hän ei ole päässyt viiden vuoden työnhaun jälkeenkään. Reiska on etsinyt oman alansa, logistiikan, töitä, mutta pyrkinyt myös muuan muassa henkilökohtaiseksi avustajaksi ja päiväkotiin. 

Usein pitkä työttömyys lannistaa. Reiska kertookin kavereistaan, joihin työttömyys on vaikuttanut niin, että toimeentulohakemuksen tekeminen tuntuu jo ylivoimaiselta. Itse hän tsemppaa itseään pysymään positiivisena, vaikka huonoja päiviä toki on. 

Reiska sanoo, että hän kokee tulleensa petetyksi. Hänelle luvattiin töitä valmistumisen jälkeen, mutta on päässyt vain neljään työhaastatteluun. Hän ei ole kuitenkaan valmis luovuttamaan.

Reiskan tarina ei varmasti ole ainoa laatuaan. Moni on opiskellut ammattiin ja huomannut sitten työllistymisen olevan hankalaa. Ja vaikka töitä etsisi omaa alaa laajemminkin, voi niiden saaminen olla kiven takana. Yhtä syytä tähän ei varmasti ole. Ehkä yhteiskunnan pitäisi tosian panostaa työllistymiseen ja työllistämiseen jatkuvien irtosanomisten sijaan.. Kuka meillä maksaa kulut, jos töihin haluavat jäävän loukkuun työttömyyskierteeseen?

Reiskasta kertovan kirjoituksen voit lukea täältä.

maanantai 19. tammikuuta 2015

Joko haet kesätöitä?

Yle uutisoi 14.1.2015, että tulevana kesänä kesätyöpaikoista kilpailee opiskelijoiden lisäksi myös valmistuneet sekä vanhemmat työpaikat. Samaan aikaan kesätyöpaikkoja tulee aiempaa vähemmän auki. Kesätöitä etsivän täytyy siis olla normaalia aktiivisempi, jotta tärppää. Siksi kesätöitä kannattaa lähteä etsimään jo nyt. Hyvänä vinkkinä kannattaa muistaa, että kesätöitä voi löytyä myös järjestöpuolelta. Moni järjestö järjestää tulevanakin vuonna kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja ja niille tarvitaan mukaan ohjaajia toimimaan eri ikäisten kanssa. Esimerkiksi Lihastautiliitolla on tällä hetkellä työntekijähaku käynnissä kesän kursseille. Työnhakuilmoituksen voit lukea täältä.

Ylen julkaiseman uutisen voit lukea  täältä.

perjantai 16. tammikuuta 2015

Tarvitseeko kaikkea jaksaa yksin?

Kodin Kuvalehti haastatteli Mielenterveyden keskusliitossa työskentelevää Jyrki Rinta-Jouppia jaksamisesta. Hän nosti haastattelussa esiin sen, että täydellisyys voi olla vaaraksi. Jos yritämme koko ajan suorittaa kaiken parhaimman mukaan, ovat voimavaramme koetuksella. Joskus olisi parempi pysähtyä ja höllentää hiukan sen sijaan, että paahtaisi menemään täysillä ja sitten romahtaa joko henkisesti tai fyysisesti. Yleensä tällainen iso romahdus tuo pitkän sairasloman sen sijaan, että olisi vaika kuukauden tehnyt osa-aikaisena töitä. 

Rinta-Jouppi nostaa myös esiin ajatuksia siitä, ett arvotamme ihmisiä liikaa työn mukaan. Pitäisikö ihminen ajatella kokonaisuutena, jossa työ on vain yksi osa elämää? Meissä on muitakin puolia ja ne ovat vähintään yhtä arvokkaita elleivät tärkeämpiäkin. Ja toisaalta.. miksi vertailemme koko ajan? Meillä jokaisella on huolia ja murheita ja ne vain näyttäytyvät eri tavalla elämissämme. On vain kysymys siitä, kuinka me asennoidumme elämään. Onko elämä täynnä kateutta ja häpeää vai osaammeko olla ylpeitä ja iloisia pienistä asioistakin. Kuinka moni tänäänkin loskasäässä mietti vain, kuinka kamala ilma? Sen sijaan olisimme voineet iloita siitä, jos kuivin jaloin pääsimme määränpäähämme kiitos hyvien kenkien.

Jyrkin haastattelun voit lukea täältä.

keskiviikko 14. tammikuuta 2015

ASENTEESTA REKRYTOINTIIN! – Työllisyyteen liittyvä koulutusseminaari



Aika: Keskiviikko 11.2.2015 klo 10.00–14.00
Paikka: Turun yliopisto, Pharma City: Pha1 Auditorio, Itäinen pitkäkatu 4, 20520 Turku (Kupittaan rautatieaseman läheisyydessä) http://www.turkukaikille.info/php/kartoitus.php?id=220301-010

Kohderyhmä: Vammaiset ja pitkäaikaissairaat opiskelijat, opettajankoulutuslaitoksen opiskelijat ja opetushenkilökunta, erityispedagogiikan opiskelijat ja opetushenkilökunta, koulujen opinto-ohjaajat ja kuraattorit, ylioppilaskuntien ja vammaisjärjestöjen edustajat, tiedotusvälineet ja kaikki asiasta kiinnostuneet henkilöt.

Ennen tilaisuuden alkua (klo 9.30–10.00) on mahdollista tutustua järjestöjen ja yritysten toimintaan ja työmahdollisuuksiin ständeillä.

Kahvitarjoilu on osallistujille maksuton.

Ohjelma

10.00–10.15 Tervetuloa ja esteettömyyssuunnittelijan palvelut Turun yliopistossa
Esteettömyyssuunnittelija Paula Pietilä (Turun yliopisto)

10.15–10.30 RAY:n Paikka auki -avustusohjelma (www.paikkaauki.fi)
Avustusvalmistelija Timo Mulari (RAY)

10.30–10.45 Duunimentori-hankkeen esittely (www.duunimentori.fi)
Projektipäällikkö Jaana Halin ja Projektisuunnittelija Kaisa Karvonen (Lihastautiliitto ry/ Duunimentori-hanke)

10.45–11.30 Duunimentori-hankkeen videot
Yrittäjä Antero Kautto (ATK-palvelu Gigabitti) ja Nuorisotyön suunnittelija Jenni Kuusela (Nuorisoyhteistyö Seitti/ Invalidiliitto ry) ja Suunnittelija Liisa-Maija Verainen (Lihastautiliitto ry)

11.30–12.00 Kahvitauko ja vammaisjärjestöjen ja yritysten ständiesittely

12.00–12.15 Duunimentori-hankkeen tuottaman työnhausta kertovan pelin esittely
Projektipäällikkö Jaana Halin ja Projektisuunnittelija Kaisa Karvonen (Lihastautiliitto ry/ Duunimentori-hanke)

12.15–12.30 Turun yliopiston rekrytointipalvelut
Hannele Kaitaranta Suunnittelija (Rekry - Turun yliopiston työelämäpalvelut)

12.30–13.10 Vammaisten nuorten työntekijäkansalaisuus (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/144151/Tutkimuksia133.pdf?sequence=1)
Tutkija Elina Ekholm

13.10–13.25 Vastuullinen kesäduuni -kampanja (www.vamlas.fi)
Projektisuunnittelija Sari Pohjola (Vamlas)

13.25–13.45 Mitä tästä eteenpäin?


Ilmoittautuminen oheisen linkin https://www.webropolsurveys.com/S/DAF7FAF8D7322665.par tai www.duunimentori.fi sivuston kautta 4.2. klo 16 mennessä.

maanantai 12. tammikuuta 2015

Petri Poikolainen: Uudestisyntynyt eli miten selvisin elämäni haaksirikosta

KOM-teatterissa Helsingissä on 26.1.2015 tarjolla Petri Poikolaisen esitys: Uudestisyntynyt eli miten selvisin elämäni haaksirikosta. Poikolainen on 39-vuotias näyttelijä, joka valmistui Teatterikorkeakoulusta vuonna 2000 ja toimi sitten aktiivisesti näyttelijänä. Vuonna 2011 vakava sairaus pysäytti hänen uransa ja näytös on hänen comebackinsa!

perjantai 9. tammikuuta 2015

TE-toimiston ja Kelan työnjako muuttuu: Kela tutkii odotusajan ja työmarkkinoilla olon esteet

Kela tiedottaa:

Asiakkaalle TE-toimiston ja Kelan uusi työnjako ei tarkoita muutoksia.

Niille työttömille työnhakijoille, joilla ei ole peruskoulun tai lukion jälkeistä ammatillista koulutusta, työmarkkinatukea voidaan maksaa vasta 21 viikon odotusajan jälkeen.

Odotusaikaa ei aseteta, jos työtön työnhakija saa työmarkkinatukea välittömästi perus- tai ansiopäivärahan enimmäisajan jatkoksi. Sitä ei aseteta myöskään työnhakijalle, joka on esimerkiksi vammaisuuden takia saanut erityisiä opetus- tai opiskelijahuollon palveluja ja suorittanut hänelle laaditun henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaiset opinnot.
Odotusaika alkaa:
  • rekisteröitymisestä työttömäksi työnhakijaksi tai kun päätoimiset opinnot ovat päättyneet
  • kun korvaukseton määräaika päättyy
  • kun työssäolovelvoite täyttyy
  • siitä ajankohdasta lukien, kun alle 25-vuotiaan nuoren oikeus työttömyysetuuteen palautuu tai jos koulutusta vailla oleva alle 25-vuotias nuori on työllistymistä edistävässä palvelussa, vasta palvelun päätyttyä.
Odotusajasta vähennetään ne täydet kalenteriviikot, kun työtön työnhakija on ollut työssä tai työllistynyt yrittäjänä, ja työskentely luetaan hänen työssäoloehtoonsa. Odotusajasta vähennetään myös aika, jolloin työnhakija on saanut työttömyysetuutta edellisen kahden vuoden aikana ja aika, jolloin hän ei ole saanut työttömyysetuutta odotusajan, tarveharkinnan tai omavastuuajan takia edellisten kahden vuoden aikana.

Alle 25-vuotiaan koulutusta vailla olevan nuoren kuuluu hakea koulutukseen syyslukukaudella alkavia opintoja koskevassa haussa, jotta hän voi saada työmarkkinatukea. Jos nuori ottaa keväällä alkavan opiskelupaikan vastaan, mutta jättää aloittamatta opinnot, hän menettää oikeutensa työmarkkinatukeen siitä päivästä, jolloin opinnot olisivat alkaneet.

Myös ulkomailla keskeytetyistä opinnoista voi seurata työttömyysetuuden menettäminen.

Esteiden tutkinta

Kela tutkii jatkossa työmarkkinoilla olon esteet. Työmarkkinoilla olon esteitä ovat ase- tai siviilipalvelus, vankeusrangaistus, sairaala- tai laitoshoito tai näihin verrattavissa oleva syy.

Työttömyysetuutta voidaan maksaa vain, jos työnhakija on työmarkkinoiden käytettävissä.

Lisätietoja asiakkaalle:

keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Palkkatukeen tuli muutoksia vuoden vaihteessa

Työnantaja voi saada palkkatukea, jos hän työllistää työttömän työnhakijan, jolla on vaikeuksia työllistyä. TE-toimisto aina arvioi tarpeen ja palkkatuen keston tapaus kerrallaan. Palkkatukea voi myös saada osa-aikatyöhön, jos osa-aikatyölle on perusteltua tai työnhakija itse toivoo työllistyvänsä osa-aikatöihin.

Palkkatukea voivat saada:
  • yritykset
  • muut yhteisöt, kuten yhdistykset, säätiöt ja seurakunnat
  • kunnat ja kuntayhtymät
  • kotitaloudet
Palkkatuki vaihtelee välillä 30-50% palkkauskustannuksista. Jos työttömyys on kestänyt alle vuoden, on tuen määrä yleensä 30% (poikkeuksena nuoret vuosina 2015-2016). Jos työttömyys on kestänyt vähintään vuoden, on tuki 40% ja tukijakso voi enintään olla 12 kk. Jos työttömyys on kestänyt yli kaksi vuotta, on tuen määrä maksimissaan 50% palkkauskustannuksista ensimmäisen 12 kk aikana, sen jälkeen tuen määrä tippuu 30%:iin.

Jos työnhakijalla on pysyvä vamma tai sairaus, joka vaikuttaa työntekoon ko. tehtävässä, on tuki enintään 50% palkkauskustannuksista. Tukijakso on kerrallaan enintään 24 kuukautta, jonka jäljeen tuen tarvetta arvioidaan uudelleen. Myös yli 60 täyttäneillä on käytössään 24 kuukauden tukijakso. Ensimmäisinä 12 kuukautena tuki on 40 tai 50% mutta tippuu sen jälkeen 30%.

Yhdistyksille, säätiöille ja sosiaalisille yrityksille on olemassa omia määräyksiä, jolloin he voivat palkata henkilön palkkatuella. TE-pavelut ovat myös tehneet laajan listauksen, milloin yrityksen ei ole mahdollista saada palkkatukea. Lisätietoa aiheestä löytyy osoitteesta http://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonantajalle/loyda_tyontekija/tukea_rekrytointiin/palkkatuki/index.html.