perjantai 18. joulukuuta 2015

Hyvää joulua!

Duunimentori-hanke toivottaa kaikille seuraajilleen iloista joulua ja riemullista uuden vuoden alkua! Vuoden 2015 aikana on pidetty monia koulutuksia työnhakijoille sekä toimittu yhdistysten mentorina nuorten kanssa. Myös videot ovat saaneet suomen- ja ruotsinkieliset tekstitykset vuoden aikana ja Duunimentoripeli julkaistiin kaikkien pelattavaksi verkkosivuilla.  Ensi vuoden alussa tulee Duunimentoripelistä ruotsinkielinen versio ja jatkamme työtämme järjestöjen ja yhdistysten parissa sekä jatkaen Potkua näkymiseen -koulutuksia.

Hankkeen työntekijät ovat takaisin toimistolla jälleen 4.1.


Työkyvyttömyyseläkkeen ansioraja pienenee vuonna 2016 muutaman euron

Kela tiedottaa:

Työkyvyttömyyseläkkeen ansioraja pienenee vuonna 2016 muutaman euron

Jos työskentelet työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutustuen aikana, huomaa, että ansioraja pienenee 2,73 euroa kuussa vuonna 2016. Jos palkka on ensi vuonna enintään 743,84 euroa kuussa, eläkkeen maksamista ei tarvitse keskeyttää.

Työkyvyttömyyseläkkeellä ja kuntoutustuen aikana on mahdollista työskennellä hiukan, ilman että Kelan eläkkeen maksaminen keskeytetään. Vuonna 2015 ansioraja on ollut 746,57 euroa kuukaudessa, mutta vuonna 2016 raja on 743,84 euroa kuussa. Työkyvyttömyyseläkkeellä saa tienata siis 2,73 euroa vähemmän kuukaudessa kuin tänä vuonna.

Jos olet työkyvyttömyyseläkkeellä ja työskentelet hiukan, huolehdi, että palkkasi tai työtulosi ei ylitä ansiorajaa. Voit myös jättää eläkkeesi lepäämään, toisin sanoen pyydät keskeyttämään eläkkeen maksamisen. Eläkkeen voi jättää lepäämään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta jättää eläkettä lepäämään, sovi ajoissa työnantajasi kanssa, että palkkasi on enintään 743,84 euroa kuussa. Yrittäjillä otetaan huomioon vahvistettu YEL-työtulo.

Ansiorajan pienenemisen taustalla ovat pienentyneet elinkustannukset. Kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet pienenevät vuoden 2016 alussa 0,4 %, ja siksi myös työkyvyttömyyseläkkeen ja kuntoutustuen ansioraja pienenee.

torstai 17. joulukuuta 2015

Vuoden 2016 avustusehdotus on julkaistu

Raha-automaattiyhdistys on julkaissut avustusehdotuksen järjestöille. Avustusehdotukseen voi käydä tutustumassa osoitteessa avustukset.ray.fi. Myös Duunimentori-hanke olisi saamassa avustusta ehdotuksessa ja jatkaa toimintaansa siis vielä ensi vuoden. Eli luvassa mentorointia ja koulutuksia, joten kannattaa seurailla sivustoamme, jotta tiedätte mitä tuleman pitää!

Vuonna 2016 RAY:n avustuspotti on 315,3 miljoonaa euroa. Tammi-helmikuussa 2016 Sosiaali- ja terveysministeriö päättää avustuksista. Kiitoksia pelaajilla, jotka mahdollistavat RAY:n ja hankkeemme toiminnan.




keskiviikko 16. joulukuuta 2015

#Seisovälillä -kampanja

Työterveyslaitos kannustaa seisomaan työpäivän aikana. He ovatkin julkaisseet kilpailun, johon ennättää osallistua 21.12. saakka. Kilpailuun voit osallistua näin:

Vinkkaa #SeisoVälillä vinkkisi Twitterissä, Instagramissa tai Facebookissa itse tai kavereiden kanssa tekemäsi videon, kuvan, tekstin tai muun formaatin keinoin. Viikon parhaan vinkin palkitsemme kahdella leffalipulla. Valitsemme viikon voittajavinkin joka maanantai joulukuun 21.12.2015 asti.

Myös Duunimentori lähti mukaan vinkkailuun ja julkaisi oman kuvan Instagrammissa. Käy vilkaisemassa Duunimentorin kuva klikkaamalla tästä.

Alla on kampanjan veikeä mainosvideo katsottavissa:


maanantai 14. joulukuuta 2015

Tilastoja työllisyystilanteesta

Perjantaina 10.12. julkaisimme Ylen artikkelin työurien pidentämisestä. Artikkelissa toisena asiantuntijana oli Pekka Myrskylä, jota olimme itse kuuntelemassa hänen luennointiaan työllisyystilanteen tilastoista 26.11., kun osallistuimem Paikka auki -hankepäiville. Seuraavat faktat on esitetty luennolla, joten valitettavasti emme pysty linkittämään mitään sivua, josta esitellyt tilastot löytyisivät suoraan.

Yksi selkeä fakta työllistymisessä on se, että verrattaessa vuosia 1970 ja 2012 keskenään naisten työllisyys on paljon korkeampi vuonna 2012 kuin mitä se oli 1970. Tähän yksi syy on se, että moni nainen ei jää kokonaan kotiin lapsien myötä, vaan jatkaa työelämässä siinä missä miehetkin. Työurat olivat vuonna 2012 naisilla 33,7 vuotta ja miehillä 32,5 vuotta. Vuonna 1970 vastaavat luvut olivat naisilla 26,6 vuotta ja miehillä 37,7 vuotta. Työurien pituus on tasoittunut kovasti ja tälläkin hetkellä keskimääräinen työura on pitkä, jos sitä pääsee vain luomaan.

Merkittävää on huomata se, että vuonna 1987 suomalaisia oli 4 938 602, kun 2013 oli väkimäärä kasvanut ollen 5 451 270. Samaan aikaan työvoiman määrä on noussut lähes 200 000, mutta samalla työllisten osuus on kasvanut vain 2149. Eli käytännössä meillä ei ole työpaikkojen määrä noussut samassa suhteessa kuin mitä meillä on työikäisiä. Väistämättä tämä kasvattaa työttömien määrä ja varsinkin uhkä pitkäaikaistyöttömyydelle on suuri.


Meillä on aloja, joilla työpaikkojen määrä on kasvanut, kuten terveys- ja sosiaaliala. Samaan aikaan runsaasti töitä on kadonnut kuitenkin teollisuudesta ja maa- ja metsätaloudesta. Aika näyttää, kasvaako esim. sosiaali- ja terveysalan työpaikat entisestään, kun väestön ikärakenne muuttuu.

Kaikkiaan Myrskylän luento oli mielenkiintoinen, vaikka hänen esittämänsä luvut huolestuttavatkin. Onko uhkana, että eläkeikä nousee ja ihmiset ovat pian 70-vuotiaaksi töissä? Tai siis he, joille töitä vielä riittää.

perjantai 11. joulukuuta 2015

Työurien aikaistaminen

Yle uutisoi 2.12., että Suomessa on 20 000 alakikäistä palkkatöissä. Heidän työpanoksensa ei kuitenkaan näy  eläkkeessä tai työurassa, koska näitä tilastoidaan ja kerätään vain yli 18 vuotta täyttäneiltä. Kuinka työuria sitten pidennetään? Työskentelemällä opiskeluaikana? Näinhän jo tehdäänkin. Kaikisat opiskelijoista lähes 60% on jo töissä. He tekevät usein  töitä, mihin ei tarvita kovin korkeaa koulutusta. Ja varmasti osin tästä syystä koko kansan työuran alkamisthetki on hieman ennen 21vuoden iässä.

Me teemme siis jo nuoresta pitäen töitä, joten ehkä työuran pidentäminen ei ole validi. Olennaisempaa olisi kai se, että korkeakoulun suorittaneista 7% ja ammatillisen perustutkinnon suorittaneista 13% ei työllisty edes valmistumisen jälkeenkään. Heille ei kerry ollenkaan työeläkettä ja he joutuvat pitkäaikaistyöttömyyden kierteeseen. Ehkä heidän saaminen työelämään olisi olennaisempaa kuin työurien lisääminen esimerkiksi vuodella? Jos heistäkin jokainen olisi työelämässä vähintään kymmenen vuotta, olisi se merkittävä taloudellinen ero myös yhteiskunnalle. Ja näissä luvuissa ei ole edes niitä mukana, joiden opinnot jäävät kesken tai jotka eivät aloita opiskeluja ollenkaan peruskoulun jälkeen. Näistä nuorista meidän pitäisi huolestua ja löytää heille töitä sen sijaan, että mietimme, että teemmekö työuraa vuoden tai pari pidempään.

Alkuperäisen jutun Ylen sivuilta voit käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

torstai 10. joulukuuta 2015

Pelisäännöt kuviin netissä

Älypuhelinten kulta-aikana kuvia räpsitään paljon ja niitä julkaistaan usein ajattelematta. Kuvien julkaisussa kannattaa kuitenkin olla perillä pelisäännöistä ettei vahingossa loukkaa kenenkään yksityisyyttä tai identiteettiä. Kaikkein tärkeintä on muistaa, että toisia ihmisiä ei saa kuvata heitä halventavissa tilanteissa. Julkisella paikalla voi kuvata ihmismääriä, kun kukaan kuvatuista ei tarkoituksella ole tunnistettavissa ja että ihmisten kasvoja ei käytetä missään mainoksessa ilman hänen lupaansa.

Julkisilla paikoilla kuvaus on siis sallittua, mutta julkisella paikalla olevien teoksien kuvia ei saa käyttää ansiotoimintaan. Ja muistetaan, että toisen kotirauhaa ei saa rikkoa kuvaamalla ilman omistajan lupaa. Kuvaaminen on luonnollisesti myös kielletty tiloissa, joissa kuvaajalla ei edes ole oleskeluoikeutta.

Kaikessa kuvaamisessa kannattaa muistaa kohteliaisuus muita kohtaan. Itseä saa toki kuvata, mutta muiden kohdalla kysy aina lupa. Ja jos tägää muiden nimiä kuviin sosiaalisessa mediassa, kysy myös silloin lupaa ensiksi. Tällöin vältytään turhilta ongelmilta.

Lyhyet ohjeet kuvaamiseen voi lukea Opettajan tekijänoikeus -blogista. Voit käydä lukemassa listan klikkaamalla tästä.

tiistai 8. joulukuuta 2015

Urasuunnittelua opintoihin

Yle julkaisi 5.12. artikkelin, jossa käsitellään työnhakua. Siinä puhutaan siitä, että jo opintojen aikana pitäisi urasuunnittelu aloittaa. Tämä tarkoittaa käytännössä oman alan työpaikkojen etsimistä jo opiskellessa sekä harjoittelupaikkojen ja kesätöiden huolellinen valinta. On aloja, joissa tämä toimii, mutta on aloja, joissa esimerkiksi kesätyöt ovat kortilla. Opetusala nyt ainakin hyvänä esimerkkinä. Monella vain oma ura saattaa vielä olla aivan hakusessa ja asiaa ei helpota se, että uravalmentajia ei ole paljoa oppilaitoksissa. Jos opiskelija ei jaksa olla koko ajan aktiivinen itse, voi työpaikat omalta alalta jäädä löytymättä. Toisaalta kaikki työkokemus on hyvästä ja antaa perspektiiviä tulevaan. Siksi ei kannata lannistua vaikka paikat omalta alalta eivät aukea heti.

Työelämässä kannattaa tutustua avoimesti uusin ihmisiin. Tästä voi olla odottamatonta etua, sillä  moni paikoista ei edes avaudu, vaan niitä tarjotaan suoraan sopiville henkilöille. Mitä näkyvämpi on, sitä helpompi on jäädä mieleen. Tosin tämä on hyvin alakohtaista, että kuinka paljon paikkoja on auki ja kuinka paljon työpaikoista vain tarjotaan. Jos itse ei ole löytänyt työpaikkaa hyvien tyyppien kautta, ei kannata unohta työhakemuksen merkitystä. Pitää vain muistaa olla aito oma itsensä ja jättää välistä tylsät yleisfraasit. Kannattaa olla persoonallinen ja suunnata teksti siihen suunta, että mitkä taidot hyödyttävät työssä, vaikka  tylkokemusta ei vielä paljoa olisi.

Tällä haavaa työnhaku on hyvin omatoimista ja siksi haastavaa. Urasuunnittelua tulisi todellakin olla jo peruskoulussa ja siitä se jatkaisi kera jatko-opintojen. Tällöin tarvetta Te-palveluiden uravalmennukselle olisi ehkä vähemmän. 

Ylen alkuperäisen jutun voit lukea klikkaamalla tästä.

maanantai 7. joulukuuta 2015

#Osaaminen edellä

OLetko jo löytänyt #Osaaminen edellä -sivuston Facebookista? Se on kampanja, joka toteutettiin syksyn 2015 aikana. Kampanjan tarkoituksena oli tulea nuorten mielenterveyskuntoutujien työllistymistä Jyväskylän alueella. Kampanjaa tekemässä olivat Music Against Drugs, Suvimäen Klubitalo, DuuniDekkari sekä Innoverkko. Kampanjan aikana kerättiin paljon tietoa Faebook-sivulla, jota voi käydä sieltä lukemassa. Kampanjan tekivät nuoret Music Against Drugs -tiimiharjoittelijat, jotka vastasivat kampanjan suunnittelusta ja toteutuksesta. Nuoret toteuttivat myös videon, joka ottaa rohkeasti kantaa ennakkoluuloihin, joko kävit katsomassa sen YouTubesta?




perjantai 4. joulukuuta 2015

Kynnys-palkinto Ruisrockille

Kynnys Ry tiedottaa:

Kynnys ry, Turun toimikunta
Vammaisten päivän juhla 3.12.2015 Turun VPK:n talo
Kynnys-palkinto Ruisrockille

Vuoden 2015 Kynnys-palkinto luovutetaan kansainvälisen vammaisten päivän juhlassa Ruisrockille / Vantaan Festivaali Oy:lle esteettömän ja saavutettavan musiikkifestivaalin kehittämisestä.

Ruisrock on Suomen vanhin rockfestivaali ja on nykyisin ehkä suositumpi kuin koskaan. Tästä suosiosta pääsee nauttimaan myös eri tavoin toimintarajoitteiset ihmiset. Ruisrock on ilmoittanut haluavansa profiloitua tapahtumaksi, johon kaikilla on mahdollisuus osallistua.

Jo vuosia ovat Turun Aikuiskoulutuskeskuksen lähihoitajaopiskelijat vapaaehtoisvoimin vieneet kehitysvammaista henkilöitä Ruisrockiin ja huolehtineet heistä koko tapahtuman ajan. Tämä Auringonkukka-niminen projekti on toteutettu festivaalin myötävaikutuksella.

Vuonna 2012 Ruisrock toteutti erillisen saavutettavuusprojektin, jonka valmistelua ja saavutettavuuskartoituksen tekoa opetus- ja kulttuuriministeriö tuki. Asiantuntija-apua projektissa antoi Turun Kynnys.

Osana projektia Ruisrock sitoutui kymmeneen saavutettavuuslupaukseen, joiden kautta vuosittaista festivaalia kehitetään entistä paremmiksi. Lupauksista on pidetty hyvin kiinni, sillä Kynnyksen saaman palautteen perusteella Ruisrock on saavutettavin rockfestivaali Suomessa.

Ruisrockin nettisivut ovat saavutettavia myös näkövammaisille, sivuilla on erillinen info-osa saavutettavuudelle ja tietoa on myös selkokielellä. Tapahtuma alueella on kiinnitetty huomiota esteettömään opastukseen, reitteihin ja paikoitukseen. Pyörätuolikatsomot palvelevat eri lavoilla ja esteettömiä käymälöitä on riittävästi. Festivaalin henkilökuntaa on koulutettu neuvomaan ja opastamaan vammaisia vieraita. Avustajakeskuksen avustajat ovat valmiina avustamaan ja Malikelta saa vuokrata apuvälineitä.

Järjestyksessä 14. Kynnys-palkinnon vastaanottavat Ruisrockin puolesta Piia Lääveri ja Ilona Numminen. Palkinnon luovuttavat lakimies Mika Välimaa ja Turun Kynnyksen varapuheenjohtaja Idastiina Valtasalmi.

Lisätiedot: Olli Nordberg, olli.nordberg[at]kynnys.fi, 045 7732 4114

torstai 3. joulukuuta 2015

Kansainvälinen vammaisten päivä

Tänään vietetään kansainvälistä vammaisten päivää. Maailmassa on arviolta yli miljardi vammaista henkilöä eli n. 15% koko maailman väestöstä. Silti usein kuulee, että vammaisten oikeudet eivät toteudu ja moni on syrjäytynyt. Normaalia elämää rajoittavat usein fyysiset, sosiaaliset ja oikeudelliset esteet. Päivä on tärkeä muistutus siitä, että meillä on vielä paljon tehtävää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden suhteen. Lisätietoa päivästä voit lukea muun muassa YK-Liiton sivuilta klikkaamassa tästä.

Itsensä näköistä elämää

Kodin Kuvalehti on viime aikoina julkaissut paljon hyviä artikkeleita, joissa vammaiset ja pitkäaikaissairaat ihmiset voivat tuoda näkyväksi omaa arkeaan. Sairaus voi tuoda aina jotain hankaluuksia, mutta se on monesti myös asenteesta kiinni, että kuinka siihen suhtautuu. 1.12. julkaistu juttu Railasta kertoo hyvin naisen suhtautumisen elämään. Hän elää sitä nykyään, kuten itse haluaa. 

Raila käyttää sähköpyörätuolia. Hänellä on ollut elämänsä aikana 500 avustajaa, joten työnantajana toimiminen on hänelle tuttua. Hän käy töissä ja asuu Helsingissä. Ja artikkelissa hän kertoo tavallisesta päivästään. Railalla todettiin lihastauti hänen ollessa pieni. Hänen sairautensa ilmenee niin, että liikkumiseen annettu käsky ei etene juuri raajoihin selkäytimestä. Siksi hän ei ole koskaan seissyt.

Raila tekee osa-aikatöitä ja asuu omassa kodissa avopuolisonsa kanssa. Hänet on kasvatettu ajattelemaan niin, että kaikki on mahdollista, jos sitä haluaa. Pitää vain keksiä sopivat keinot toteuttamiseen. Toki on niitä, jotka ajattelevat toisin. Tämän Raila on huomannut esimerkiksi koulumaailmassa, missä hän ei saanut olla lähikoulussa, vaan opettajan mielestä kuului erityiskouluun. Toivottavasti tuo ajattelutapa ei ole niin arkipäivää enää tänä päivänä, mitä se Railan nuoruudessa oli. 

Kaikkiaan juttu oli tosi lämminhenkinen ja kertoi paljon Railan suhtautumisesta omaan elämäänsä. Hän on tavallinen työssäkäyvä suomalainen, jonka tarvitsee avustajaa arjen pyörittämiseen. Juttu kannattaa lukea, sillä se on varmasti silmiäavaava monille, joilla ei omassa lähipiirissä ole kokemusta pitkäaikaissairauksista. Jutun voit lukea kokonaan klikkaamalla tästä.

keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Kalle Könkkölä saa arvostetun tunnustuksen

Helsingin Sanomat uutisoi 1.12., että Kalle Könkkölä saa Yhdysvaltojen kansainväliselta vammaisneuvostolta tunnustuksen mittavasta elämäntyöstään. Tunnustus jaetaan ensi kertaa suomalaiselle. Kalle Könkkölä on jo vuosikymmenten ajan ajanut vammaisten aseman parantamista sekä Suomessa että kansainvälisesti. Hänen mielestään Suomen pitäisi ottaa useassa asiassa mallia Yhdysvalloista, sillä siellä siellä vammaisten työllistyminen ja ohjautuminen työelämään on paljon yleisempää kuin meillä. Myös esteettömyysasiat ovat monin paikoin Suomen tilannetta parempia Könkkölän mielestä, joka on useita kertoja matkannut Yhdysvaltoihin. Suomella on siis vielä matkaa siihen, että jokainen olisi meistä yhdenvertainen ja voisi osallistua tasavertaisesti yhteiskunnan toimintaan.

Duunimentori onnittelee Kalle Könkkölää tunnustuksen saamisesta!

Koko artikkelin voit luke Helsingin Sanomien sivuilta klikkaamalla tästä.

tiistai 1. joulukuuta 2015

Vammaisten työtilannetta halutaan parantaa kärkihankkeella

Valtion vammaispoliittisen ohjelman eli VAMPOn seurantaseminaarissa käsiteltiin vammaisten ja osatyökykyisten työllistymistä. Tällä haavaa heidän työllistyminen on muuta väestöä hankalampaa. Siksi vammaisten ja osatyökykyisten työllistyminen on nostettu yhdeksi hallituksen kärkihankkeeksi. Tavoitteena on parantaa Suomen huoltosuhdetta, jotta saataisiin ihmisiä aiempaa enemmän takaisin työelämään työkyvyttömyyseläkkeeltä. Kun yleinen työttömyysprosentti oli heinä-syyskuussa 8,4% , on vammaisilla vastaava luku lähes kymmenkertainen. Ja tilanne on pysynyt yhtä huonona noususuhdanteidenkin aikana. Siitä syystä työllisyyden parantaminen on tärkeää ja työelämän tulisi huomioida, myös osa-aikatyön suomat mahdollisuudet sekä yrityksille että työntekijöille. Lisätietoa voit lukea Ylen sivuilla olleesta uutisoinnista, johon pääset klikkaamalla tästä.

maanantai 30. marraskuuta 2015

Paikka auki -hankkeita tapaamassa

Duunimentori on yksi Paikka auki -ohjelman kehittämishankkeista ja siksi meillä on aina noin puolen vuoden välein tapaamisia muiden vastaavien hankkeiden kanssa. Tällä kertaa kokoonnuimme Helsinkiin Hakaniemeen, jossa pari päivää vietimme Paasitornin hienoissa puitteissa. Paikalla oli tosi paljon väkeä ja oli mukava huomata, että tuttujakin naamoja alkoi olla yhä enemmän mukana, vaikka toki vaihdoksiakin oli hankkeissa tapahtunut.

Majoittauduttiin ennen päivien alkamista.

Tästä lähtee pari päivänpuolikasta.

Duunimentori paikalla!


Paljon oli hankkeita mukana päivissä.

Päivä alkoi yhteisellä lounaalla, jossa heti päästiin asiaan ja juttelemaan muiden hankkeiden kuulumisia. Mahdollisia yhteistyökuvioitakin viriteltiin ja heiteltiin ilmaan, kun Turun seudulla on nyt muitakin hankkeita, jotka vaikuttavat täältä käsin joko alueellisesti tai valtakunnallisesti. Hienoa! Lounaan jälkeen alkoi päivän ohjelmallisempi osuus. Jokainen hanke oli syksyllä täyttänyt kyselyn, jossa piti pohtia hankkeiden etenemistä ja näitä käytiin nyt yhteisesti läpi. Oli loistavaa kuulla, että monessa asiassa oli yhteneviä tavoitteita toteutunut tai oli suunnitelmissa toteuttaa. Toki erojakin löytyi, sillä moni hanke toimii aivan eri lähtökohdista.  Vaihtelevuutta on, mikä toisaalta on hankesopan suola.

Ryhmän ajatuksia projektin toiminnan kehittämisestä.

Ajatuksia kohderyhmän tavoittamiseen.

Koonnin jälkeen oli iltapäiväksi vuorossa yhteistä pohtimista hankkeiden kesken. Tähän tehtävään jakauduttiin satunnaisesti, mutta oli tosi kiva, kun uudet ja vanhat hankkeet miksattiin eri pöytiin satunnaisesti. Hankkeiden erilaisuus teki työstämisen astetta haastavammaksi, kun ensin pohdittiin projektin kehittämistä. Mitä lisäisimme, mitä vähentäisimme, mistä pitäisi luopua kokonaan ja mitä tulisi luoda. Keskustelu soljui ja oli tosi innostavaa kuulla eri hankkeiden mielipiteitä. Lopulta saatiin koottua sekä projektin kehittämisestä että kohderyhmien tavoittamisesta omille papereilleen. Naurua ja puheensorinaa riitti ja jutut lentelivät myös näistä papereista muille ryhmille kerrottaessa. Koonti käytiin läpi nopsaan ja siksi onkin kiva saada kaikkien ryhmien materiaalit vielä jälkikäteen.

Helsinki näytti sateisen puolensa.

Pekka Myrskylä kertomassa tilastoista.

Heidi Ristolainen puhumassa OK:n hankkeesta.

Perjantaipäivä koostui sitten vierailijoista. Meillä oli ilo kuulla Pekka Myrskylää ja Heidi Ristolaista. Pekka puhui meille paljon tilastoista ja kuinka työttömyys ja nuorisotyöttömyys näkyy niissä. Oli hyvin silmiäavaava kokemus. Heidi taas esitteli OK-opintokeskuksen hanketta, jossa kiinnitetään huomiota järjestötyöntekijöiden työhyvinvointiin aiempaa enemmän. Tilastoista saatamme kertoa vielä enemmänkin, kun saamme päivän materiaalit. Ne kertoivat havainnollisesti kuinka meillä on aiempaa enemmän työikäisiä maassamme, mutta työpaikkojen määrä ei ole kasvanut samassa suhteessa. Ei siis ole ihme, että työttömien määrä on kasvussa. Ennen lähtölounasta vielä kuultiin rahoittajan edustajia lyhyesti ja saimme osviittaa tulevista jutuista.

Kaikkiaan kahdesta puolipäivästä ja yllättävän paljon käteen. Oli hedelmällistä keskustella muiden hankkeiden kanssa jälleen ja toivottavasti heihin törmäillään vielä ensi vuonna, kun reissaillaan eri puolilla Suomea. Ainakin alustavia puheita tällaisesta oli ilmassa jo. Duunimentori kiittää järjestäjiä päivien järjestämisestä ja hyvillä mielin paketoidaan loppuvuosi kasaan samalla kun mekin alamme jo kevään juttuja tiirailemaan.

Jos haluat lisätietoa itse Paikak auki -ohjelmasta tai muista hankkeista, kannattaa suunnata osoitteeseen http://paikkaauki.fi/ . Sieltä löytyy ajankohtaista tietoa sekä linkit muiden hankkeiden kotisivuille!

perjantai 27. marraskuuta 2015

Perjantaikevennyksenä työhaastattelusta

Kun työnhakijalle kolahtaa kutsu työhaastatteluun, kannattaa siihen valmistautua huolella. Tutustu firmaan, mieti millaisen ensivaikutelman haluat antaa, otaa mukaan työtodistuksia ja muista olla oma itsesi. Paljon muistettavaa tilanteessa, jossa vielä moni jännittää. Ja sitten pitäisi vielä osata puhua fiksuja itse työhaastattelussa. 

Fastcompany on Youtubessa julkaissut videon, missä he huumorin keinoin nostavat esiin paljon käytettyjä fraaseja. Helposti puhumme jännittäessä vanhasta tottumuksesta tai käytämme lauseita, mitä itse olemme kuulleet. Voisiko itseään tuoda muutoin esiin? Kyllä voi, mutta usein vaatii harjoitusta. Mieti vastauksia jo etukäteen, pohdi mahdollisia kysymyksiä, sillä usein samantapaisia asioita nousee esiin työhaastattelusta toiseen. Tunnistatko itse jotkut videon fraaseista, joita käytät usein? Jos vastaat moneen kyllä, ehkä kannattaa miettiä, voisiko asiat sanoa myös toisin?


torstai 26. marraskuuta 2015

LinkedInin perusteet kuntoon!

Näistä asioista olemme blogissa puhuneet ennenkin, mutta tasaiseen tahtiin samat teemat nousevat esiin lehdissäkin. Siksipä  Taloussanomissa oli 16.11. muistutuksena hyvä listaus LinkedInin käyttöön. Perusjuttuja, mutta ne kannattaa pitää mielessä. Ensinnäkin se valokuva. Moni käyttää edelleen kuvana kaikenlaisia reissukuvia, missä näkyy hieno maisema, mutta kuvattava on pienenä. Tai perheen esittely tai harrastusten esittely ei ehkä ole paras tapa tuoda esiin omaa työminää. Hymy sekä siistit vaatteet, missä viihdyt töissä, antavat fiksun ensivaikutelman profiilista.

Jos olet aktiivinen työnhakija ja mainostat LinkedIn-profiilisiasi työnantajille, muista myös pitää profiili ajantasalla. Tärkeää on, että siellä viimeisimmät työpaikat on asiallisesti merkitty eikä sieltä puutu oleellista tietoa työhistoriasta. Samaten omaa näkyvyyttä voi parantaa postaamalla LinkedInissä asiallisia uutisia, jotka liittyvät kenties omaan alaan. Sinne voi myös kirjoittaa omaan työhön liittyviä blogikirjoituksia, joilla nostaa ammatillista statusta.

Taloussanomien vinkit voit käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Työnhakijoiden määrä noussut vuoden takaisesta

Te-palvelut julkaisi 24.11. lokakuun 2015 työllisyyskatsauksen, jossa todettiin työnhakijoita olevan 337 700 työnhakijaa lokakuun lopussa.  Tämä määrä on 17800 suurempi kuin vuosi sitten. Myös alle 25-vuotiaiden nuorten kohdalla työttömien määrä oli aiempaa vuotta suurempi. Värsin hälyttävää on lukea pitkäaikaistyöttömien määrän kasvaneen hurjasti viime vuodesta. Moni työnhakija ei siis ole työllistynyt lyhyessä ajassa, vaan työttömyysjaksot alkavat pitkittyä.

Positiivisena piirteenä voi nähdä sen, että avoimia työpaikkoja oli tarjolla aiempaa enemmän. Tosin sitä tilastot eivät kerro, että olivatko työpaikat eri aloilta kuin työnhakijat. Kaikkiaan lokakuu ei ollut mairitteleva, sillä työttömyysaste kasvoi 0,4% vuodentakaisesta ollen nyt 8,7%. Toivottavasti marras-joulukuu tuo tullessaan valoisammat luvut, kun monet sesonkityöt käynnistyvät ja työmahdollisuudet paranevat siten.

Lokakuun 2015 työllisyyskatsauksen pääset kokonaisuudessaan lukemaan TE-palveluiden sivuilta klikkaamalla tästä.

tiistai 24. marraskuuta 2015

10 väittämää TE-palveluista



Jokainen työnhakija ja työelämässä mukana oleva törmää yleensä jossain vaiheessa Te-toimiston palvelutarjontaan. Te-palveluissa on viime vuosina tapahtunut isoja muutoksia ja nyt voit testata tietosi termistön sekä työnhakijoille/työntekijöille tarjolla olevien palveluiden osalta. Tehtyäsi testin, voit tarkastaa oikeat vastaukset väittämien alta. Tämä testi on osa Duunimentori-projektin tuottamaa työllisyysteemaista materiaalipakettia, joka ilmestyy hankkeen verkkosivuilla tammikuussa 2016. Videoiden ja Duunimentoripelin lisäksi sivuilta tulee löytymään erilaisia työelämään liittyviä tehtäviä, joita voi pohtia itse tai yhdistysten ja opiskelijaryhmien työelämää käsittelevissä tilaisuuksissa. Materiaali on maksutta käytettävissä osoitteessa www.duunimentori.fi ja tulee löytymään kohdasta opetusmateriaalit.

Ovatko väittämät mielestäsi oikein vai väärin?


1. TE-palveluissa on kolme palvelulinjaa, joista työnhakija ohjautuu yhdelle.

2. Palkkatuki on työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki.

3. Palkkatuki voidaan myöntää sairauden perusteella lääkärin suosituksesta.

4. Työnhakija voi saada työhönvalmentajan apua TE-palveluista 30h vuodessa.

5. Työhönvalmentaja auttaa myös työhaastatteluun valmistautumisessa.
  
6. Starttiraha on työttömyyden alkaessa saatava korvaus.

7. Työolosuhteiden järjestelytukea voi  saada myös toisen työntekijän antamasta avusta, jos sitä tarvitaan työtehtävistä suoriutumiseen.

8. Työttömäksi jäädessä tulee ilmoittautua viimeistään kuukauden kuluessa TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi.

9. Työttömyyden alkaessa työttömyyspäivärahan ja työmarkkinatuen omavastuuaika on viisi arkipäivää.

10. TE-toimistoista voit saada myös apua CV:n ja työhakemuksen tekoon.

Oikeat vastaukset on listattu alta:


1. TE-palveluissa on kolme palvelulinjaa, joista työnhakija ohjautuu yhdelle.

Vastaus: Oikein.  TE-palveluissa on kolme palvelulinjaa, joilla ohjaudutaan oman tilanteen mukaan. Näitä ovat a) Työnvälitys- ja yrityspalvelut b) osaamisen kehittämispalvelut ja c) tuetun työllistämisen palvelut. 

2. Palkkatuki on työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki.

Vastaus: Oikein. Palkkatuen myöntää TE-toimisto työnantajan käytettäväksi palkkauskustannuksiin.

3. Palkkatuki voidaan myöntää sairauden perusteella lääkärin suosituksesta.

Vastaus: Väärin. Palkkatuen myöntäminen sairauden perusteella edellyttää, että TE-toimisto arvioi sairauden olennaisesti ja pysyvästi tai pysyväisluonteisesti alentavan työttömän työnhakijan tuottavuutta tarjolla olevassa tehtävässä.

4. Työnhakija voi saada työhönvalmentajan apua TE-palveluista 30h vuodessa.

Vastaus: Väärin. Työhönvalmennusta voi saada TE-palveluista 50 tuntia vuodessa.

5. Työhönvalmentaja auttaa myös työhaastatteluun valmistautumisessa.

Vastaus: Oikein. Työhönvalmentajalta saat tukea, kun etsit työpaikkaa, laadit työpaikkahakemusta, valmistaudut työhaastatteluun tai olet solmimassa työsuhdetta.
  
6. Starttiraha on työttömyyden alkaessa saatava korvaus.

Vastaus: Väärin. Starttiraha edistää uutta yritystoimintaa ja työllistymistä ja tuen saa TE-toimistosta. Se turvaa yrittäjän toimeentulon siltä ajalta, jonka yritystoiminnan käynnistys ja vakiinnuttaminen arviolta kestää. Tukea saa enintään 18 kuukautta.

7. Työolosuhteiden järjestelytukea voi  saada myös toisen työntekijän antamasta avusta, jos sitä tarvitaan työtehtävistä suoriutumiseen.

Vastaus: Oikein. Palkattava työntekijä voi vammansa tai sairautensa takia tarvita myös apua työtehtävissä. Tällöin työhönvalmentaja voi yrityksen tukena arvioida avun tarvetta. Toiselle työntekijälle voidaan maksaa korvausta annetusta avusta enintään 20 työtunnilta kuukaudessa.

8. Työttömäksi jäädessä tulee ilmoittautua viimeistään kuukauden kuluessa TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi.

Vastaus: Väärin. Työttömäksi työnhakijaksi kannattaa ilmoittautua viimeistään sinä päivänä, kun jää työttömäksi. Oikeus työttömyysetuuteen alkaa vasta sinä päivänä, kun ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon.

9. Työttömyyden alkaessa työttömyyspäivärahan ja työmarkkinatuen omavastuuaika on viisi arkipäivää.

Vastaus: Oikein. Omavastuuaika alkaa, kun on aloittanut työnhaun ja se on kestoltaan viisi arkipäivää. Omavastuuaikana ei makseta työttömyysetuutta.

10. TE-toimistoista voit saada myös apua CV:n ja työhakemuksen tekoon.

Vastaus: Oikein. TE-palvelut järjestävät työnhakuvalmennusta, joissa yhtenä osana käsitellään oman osaamisen arviointia ja sen muotoilemista työhakemukseen ja CV:hen.




 

perjantai 20. marraskuuta 2015

Työllisty järjestöön

MLL:n Varsinais-Suomen piirillä on jo kymmenen vuoden ajan ollut Työllisty järjestöön -hanke, jossa hankkeen työntekijät etsii järjestöihin sopivia työntekijöitä. He toimivat kohtaamisen apuvälineenä, sillä monellä järjestöllä on pulaa tekijöistä eikä ainoa tietoa esimerkiksi työllistymisen tukivälineistä, kuten  vaikka palkkatuesta. Hanke toteutti tänä syksynä videon, jossa järjestöissä vuosien aikana työssä olleet kertovat kokemuksistaan. Hienoja tarinoita ja upeaa kuulla, että monelle järjestötyö on ollut ponnistuslauta uudelle uralle!


torstai 19. marraskuuta 2015

Työttömyys ajaa neljän seinän sisälle

Yle uutisoi 17.11. työttömyydestä ja siihen liittyvistä ongelmista. Työttömyyttä itsessään pidetään jo häpeänä ja hylkäys työtä hakiessa saa vetäytymään omaan kuoreen entistä enemmän. Helposti oma koti kutsuu ja uloslähdöstä voi tulla haastavampaa. Työn Paikka -hankkeessa työttömille jaetaan askelmittareita, jotta he näkevät oman aktiivisuutensa. Työttömyyden ei tarvitse tarkoittaa passiivisuutta ja toimettomuutta, mutta samaan aikaan on huomattu, että ongelmat kerrostuvat. Hyväkin tukihanke jää huomioimatta, jos oma olo ei ole hyvä.

Yksi iso ongelma on se, että Suomessa ajatellaan, että voit olla joko työtön, työssä, opiskelija tai yrittäjä. Jos yrittää olla useampaa kuin yhtä, yleensä rakenteet paukkuvat ja tukien saaminen jo voi olla itsessään haaste. Syö varmasti itsetuntoa ja  paljon on myös tietämättömyyttä erilaisista tukitoimista. Siksi Hämeenlinnassa lähdettiin toteuttamaan hanketta laajemmasta näkökulmasta. He auttavat talouden hallinnassa, antavat tietoa terveyteen liittyen ja pitävät jopa ruokakursseja, jotka parantavat elämänlaatua.


Monimuotoinen auttaminen on varmasti avainasemassa. Ei tarjota vain neuvoja hyvän cv:n tekoon, vaan pohditaan elämänlaadun parantamista. Uuden oppimista tulisi tukea ja kannustaa työtöntä aktiivisuuteen.

Alkuperäisen jutun voit lukea Ylen sivuilta klikkaamalla tästä.

keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Osa-aikaisen työn tarjonta kasvanut tänä syksynä

Kauppalehti tiedotti 17.11., että syksyllä avoinna olleista paikoista 31%   oli osa-aikatöitä. Tämä määrä on 12% enemmän kuin aiempana vuonna. Eniten paikkoja oli aukia hallinto- ja tukipalvelutoiminnoissa, joihin lukeutuu muun muassa siivoustyö.  Työnantajat sanovat, että moni avoinna olevista paikoista on vaikeasti täytettäviä. Hienoa kuitenkin lukea, että tarjolla olevien työpaikkojen määrä on kasvussa.

Alkuperäisen jutun Kauppalehden sivuilta voit lukea klikkaamalla tästä.

tiistai 17. marraskuuta 2015

NV-kannusteraha opinnäytetöille

NV eli Neurologiset vammaisjärjestöt jakavat pieniä kannusterahoja sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeaopiskelijoille sekä opintoryhmille opinnäytetöihin. Opinnäytetöiden tulee käsitellä tiettyä neurologia sairauksia tai vammoja. Muutoin työn aihepiirinä voi olla sairastuneiden näkökulma tai liittyä heille sunnatun palvelun tai tapahtuman toteuttamiseen. Kannusterahan suuruus on 50-200e.

Järjestöt voivat tulea opiskelijoita myös tarjoamalla materiaalia sekä olemalla yhteyskanava jäsenistöönsä. Jokaisen NV-järjestön yhteystiedot löytyvät heidän internetsivuiltaan. Kannustusrahojen jako perustuu opinnäytetyösuunnitelmaan sekä hakemukseen. Nämä kirjataan lyhyesti sähköiseen hakulomakkeeseen. Suunnitelma tulee olla hyväksytty oppilaitoksessa tai ohjaavan opettajan toimesta.

Kirjallisen osuuden tulee olla NV-järjestöjen käytettävissä työn valmistuttua. Valmista työtä voidaan esitellä NV:n jäsenjärjestöjen internetsivuilla ja lehdissä. Syksyn haku päättyy 31.12.2015 klo 16.00 mennessä. Kannusterahan saajat saavat tiedon valinnastaan alkuvuodesta 2106.

Alkuperäisen jutun ja lisätietoa aiheesta pääset lukemaan Neurologisten vammaisjärjestöjen www-sivuilta klikkaamalla tästä.

maanantai 16. marraskuuta 2015

Imago ja henkilöbrändäys sosiaalisessa mediassa

Duunimentori-hanke oli puhumassa tänä syksynä Imagosta ja henkilöbrändäyksestä sosiaalisessa mediassa työhönvalmentajille tänä syksynä. Aihe on tärkeä, sillä valtaosa ihmisistä käyttää jotain sosiaalisen median kanavaa eikä ehkä mieti loppuun saakka, että millaisen mielikuvan antaa itsestään henkilönä. Oletko sinä miettinyt omaa näkyvyttäsi? Mitä tietoja muut näkevät sinusta netissä julkisesti ja mitkä jaat vain ystävillesi?

Imagon luominen somessa lähtee yksinkertaisista asioista. Mieti ensin, missä haluat näkyä ja kuinka? Pääsääntö on, että kannattaa olla oma itsensä. Jos luo itsestään erilaisen mielikuvan kuin mitä on, niin tämän mielikuvan ylläpito voi muodostua jopa niin rankaksi, että se vaikuttaa omaan elämään. Tällaisen esimerkin saimme lukea tänäkin syksynä, kun nuori australialaistyttö raotti omaa elämäänsä ja kertoi kuinka some oli määrittänyt muun muassa hänen ruokailurytmiään, jotta kuvista tulisi halutun kaltaisia. Imago oli luotu, mutta jossain oli menty pahasti metsään. 

Kun mietimme itseämme työnantajien näkökulmasta nousee imago ja brändin luominen tärkeäksi. Kuinka voimme näyttää, että olemme hyviä työntekijöitä. Positiivisen mielikuvan luominen on tärkeää ja sitä kautta voi itselleen luoda tehokkaan brändin loistavana työntekijänä. Kuinka se sitten tapahtuu?  Tärkeimpänä on pohtia ja miettiä, kuinka näyttää ammatillinen osaaminen. Yhtä ratkaisua tähän ei ole. Käsistään taitavalle työntekijälle kuvat voivat olla keino näyttää taidonnäytteitään, media-alalla työskentelevä taas voi näyttää osaamistaan pitämällä useamman somekanavan seuraajille kiinnostavana ja aktiivisena. Jos joku ei halua olla aktiivinen monessa somekanavassa voi yksi huolella tehty olla parempi mielikuvan luoja, kuin kymmenen huonosti tehtyä sivustoa.

Alla vielä Duunimentorin esitys aiheesta, mikä on jaettu Slidesharessa. Esityksessä on esimerkkejä ja vinkkejä, joita kannattaa hyödyntää miettiessä omaa näkyvyyttä.

perjantai 13. marraskuuta 2015

Joka kunnalla on oltava vammaisneuvosto ensi vuonna

Yle tiedotti 9.11., että kesäkuusta 2016 lähtien tulee jokaisella kunnalla olla joko oma tai muiden kuntien kanssa yhteinen vammaisneuvosto. Kuntien on myös varattava vammaisneuvostojen toimintaan resursseja. Vammaisneuvostojen tehtävänä on  yhdenvertaisen kuntalaisuuden edistäminen. Pidemmällä aikavälillä tämä saattaa jopa säästää, jos esimerkiksi estettömyyttä mietitään jo rakennusvaiheessa eikä yritetä muuttaa infrastruktuuria jälkikäteen. Tämä iso mutta positiivinen muutos siihen suuntaan, että yhdenvertaisuus saataisiin näkymään kaikenikäisten palveluissa.

Voit lukea alkuperäisen artikkelin Ylen sivuilta klikkaamalla tästä.

torstai 12. marraskuuta 2015

VR tiedottaa: parannuksia vammaispalveluihin!


VR:n tavoitteena on kehittää vammaispalveluita eri vammaismatkustajien tarpeet huomioiden. Pyrimme huomioimaan eri asiakasryhmiemme tarpeet niin, että matkustusketju olisi mahdollisimman sujuva. Loppuvuonna 2015 on tulossa seuraavia parannuksia vammaispalveluihimme.

Saattaja-lippuverkkokauppaan

Näkövammaisen ja pyörätuolissa istuvan liikuntavammaisen matkustajan maksuttoman saattaja-lipun hankkiminen on 9.11.2015 alkaen mahdollista myös VR:n verkkokaupasta asemien lipunmyynnin ja puhelinpalvelun lisäksi. Saattaja-lippu tulee hankkia verkkokaupasta samalla ostokerralla kuin vammaismatkustajan oma lippu. Oikeus maksuttomaan saattajaan tulee voida todistaa junan henkilökunnalle lipuntarkastuksen yhteydessä. Lisätietoja matkustajan oikeudesta saattaja-lippuun löytyy osoitteesta https://www.vr.fi/cs/vr/fi/vammaisille.

Leppävaara avustamisasemaksi

Kaukoliikenteen junat pysähtyvät 25.10.2015 alkaen Leppävaaran asemalla Espoon sijaan. Tämän johdosta olemme laajentaneet avustamispalveluamme koskemaan myös Leppävaaran asemaa.
Avustaminen on nyt mahdollista tilata 37 asemalle Suomessa. Rautatievastuuasetuksen mukainen avustaminen on mahdollista tilata, jos oma liikuntakyky on estynyt tilapäisesti tai pysyvästi. Tilaus tulee tehdä viimeistään 48 tuntia ennen matkaa asemien lipunmyynnistä tai puhelinpalvelustamme. Lisätiedot www.vr.fi/cs/vr/fi/avustuspalvelu_asemilla

Pyörätuolisymboli aikatauluihin

25.10.2015 alkaen on painettuihin aikatauluihin merkitty vammaispalvelulliset vuorot pyörätuolisymbolilla. Edellä mainittujen lisäksi muistutamme, että Pendolino-junien ravintolavaunun uudistus etenee ja tämän vuoden loppuun mennessä kaikissa Pendolinoissa on pyörätuolipaikka myös ravintolavaunussa. Toivomme, että muutokset tuovat palveluumme odotettua parannusta.

keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Suomessa on Euroopan lyhyin työviikko

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA tiedottaa 10.11.2015:

Kokoaikatyötä tekevän suomalaisen todellinen työviikko on EU-maiden lyhyin, noin 38,5 tuntia. Tämä on kaksi tuntia vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja jopa kolme tuntia vähemmän kuin Saksassa. Työviikot ovat lyhyitä niin miehillä kuin naisilla.

Myös osa-aikaisten työllisten tekemä työviikko on lyhyt eurooppalaisessa vertailussa. Kaikkien työllisten keskimääräinen tehty viikkotyöaika on noin tunnin EU-maiden keskiarvoa lyhyempi. Lomat, arkivapaat ja poissaolot lyhentävät työaikaamme keskimäärin enemmän kuin muualla.

”Lyhyt työaika haittaa maamme kilpailukykyä. Kokoaikaisten töissä tämä ilmenee kilpailukykyongelmana teollisuudelle. Osa-aikaisten lyhyt työaika haittaa taas palvelualoja”, kertoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen. Hän on kirjoittanut EVA Analyysin Euroopan lyhyin viikko – Neljä havaintoa suomalaisten työajoista käyttäen apunaan EU-maiden vertailuun parhaiten soveltuvaa Eurostatin työaikatilastoa.

EVA Analyysi julkistettiin 10. marraskuuta Helsingissä yhdessä EVA Fakta Näin työmarkkinat toimivat -julkaisun kanssa. EVA Fakta listaa tutkimustulokset suomalaisen työpäivän koko kuvasta: miten paljon työtä tehdään ja miten tehty työ koetaan.

EVA Fakta purkaa luvuiksi monta työelämän myytiä. Suomalaisen työelämän laatu on viime vuosina parantunut ja se on palkansaajien mielestä nyt melko hyvällä tasolla. Kasvava osuus palkansaajista, 45 prosenttia, pitää kehitysmahdollisuuksiaan työssä hyvänä ja esimiesten toiminta koetaan aiempaa kannustavammaksi. Samalla kiire ja epätasa-arvo ovat vastaajien mielestä vähentyneet
.
”Pätkätöiden määrä ei ole kasvanut, päinvastoin se on vähentynyt”, sanoo EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto. Hän on koonnut EVA Faktan yhdessä ETLAn Antti Kauhasen ja Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutelan kanssa.

Sen sijaan osa-aikatyöstä on palvelualojen kehityksen myötä tullut entistä yleisempää. Osa-aikatyön osuus, 15 prosenttia, on silti edelleen selvästi EU-keskiarvoa vähemmän.

Uusia työsuhteita syntyy yrityksiin joka vuosi suunnilleen saman verran kuin päättyy. Jopa noin neljännes työntekijöistä vaihtaa toimenkuvaa vuosittain. Yrittäjien määrä on kasvanut, erityisesti yksinyrittäjissä.

Tiedotteen voit lukea myös EVAn sivuilta klikkaamalla tästä.



tiistai 10. marraskuuta 2015

Duunimentori vieraili Oulussa

Torstaina 5.11. järjesti Duunimentori-hanke Potkua näkymiseen -koulutuksen yhdessä nuorisoyhteistyö Seitin, OK-opintokeskuksen ja Lihastautiliiton kanssa. Päivän ohjelma oli tiukka, sillä paljon tärkeää asiaa oli tarkoitus käydä päivän aikana. Osallistujiakin oli kiitettävästi, sillä mukana oli 15 innokasta osallistujaa, heidän avustajansa sekä vielä järjestäjät. Saatiin koulutustila hyvin täyttymään.

Matkalla kohti Oulua.
Aurinkoinen Oulun lentokenttä.

Aamupäivän aikana puhuttiin työelämän mahdollisuuksista kokemuksen ja tiedon kautta. Mukana oli yrittäjä Oulusta, Etätyötä säännöllisesti tekevä, nuorisotoiminnassa työskentelevä sekä hankkeessa töissä oleva. Paneelissa nostettiin esiin tärkeitä asioita, kuten TE-palveluista tarjottavat tuet, tietoa yrittäjyydestä ja työnhausta, keskustelua etätyöstä sekä osa-aikatöistä ja niiden järjestämisestä. Paljon tuli asiastas kysymyksiä ja moneen kysymyksiin luvattiin vastata jälkikäteen, kun saataisiin tarkempi tietoa mm. paikallistoimistoja koskien. 

Yksi paneelin teemoista oli yrittäjyys.

Panelisteja hymyilyttää.

Lounaan jälkeen oli sitten aika miettiä netikettiä ja omaa imagoa sosiaalisessa mediassa. Aiheeseen mentiin esimerkein, jotka herättivät jälleen paljon keskustelua. Oli hienoa huomata, kuinka aktiivisia osallistujia koulutuksessa oli. Netiketin jälkeen puhuttiin vielä Twitteristä ja LinkedInistä, jotka ovat kuitenkin niitä tärkeitä kanavia työnhaussa. Koulutuspäiviä on tulossa vielä lisää 2016. Suunnitelmissa pitää koulutus ainakin Tampereella, mutta muut paikat ja päivät selviävät myöhemmin. Kannattaa siis seurata verkkosivujamme, jotta saatte ajankohtaisen tiedon koulutuksista,

Osallistujat kuuntelevat mielenkiinnolla.

Pitkästä päivästä huolimatta jaksoi hymyilyttää.



keskiviikko 4. marraskuuta 2015

Somehuhuille siivet

Tällä haavaa uutisointi velloo valtavana sosiaalisessa mediassa ja moni levittää uutisia koskien hallituksen toimia ja/tai pakolaisuutta. Toki muistakin teemoista puhutaan, mutta ne hukkuvat hieman tämän ison keskustelun alle. Kuitenkin mediakriittisyys tulisi aina muistaa. Moni haluaa syystä tai toisesta provosoida ja kärjistää, jolloin ei enää käytetä faktoja. Asiat ylikorostuvat, luvut suurenevat, jotta saadaan shokeeraavampi efekti aikaiseksi. Ylekin on uutisoinut asiasta 1.11. ja kertonut esimerkin omaisesti kolmesta somessa leviävästä uutisesta sekä niiden todenperäisyydestä. Ehkäpä meidän kannattaa joskus miettiä kaksi kertaa, jos juttu kuulostaa liian herkulliselta tai provosoivalta, että kannattaako sitä heti jakaa?

Ylen hyvät esimerkit aiheesta löydät klikkaamalla tästä.

tiistai 3. marraskuuta 2015

Positiivisuutta peliin

Kodin Kuvalehti uutisoi 29.10.2015 24-vuotiaasta Noorasta, joka asuu Helsingissä sekä opiskelee steinerkoulun opettajaksi. Sen lisäksi hän toimii yrittäjänä ja hänellä sattuu olemaan synnynnäinen luustonhauraussairaus. Myös monen muun nuoren tavoin Nooralle tarjottiin 16-vuotiaana eläkettä, joka takaisi hänelle perusturvan elämiseen. Eläkkeen sijaan Noora lähti opiskelemaan, perusti toiminimen ja tienasi omat rahansa. Hän on kouluttautunut aina uuteen ammattiin, kun joku uusi ura on kiinnostanut ja hän onkin sekä naurujoogan vetäjä että elämäntaidonvalmentaja. Hän on esimerkki siitä, että pitää pyrkiä siihen, mihin itse haluaa. Ei siihen, mitä muut sanovat.

Nooran tarina kannattaa käydä kokonaisuudessa lukemassa Kodin Kuvalehden sivuilta. Pääset juttuun klikkaamalla tästä.

perjantai 30. lokakuuta 2015

Sopivan työkykyä ylläpitävän kuntoutuksen löytyminen voi olla vaikeaa

Kela tiedottaa 27.10.2015:


Sopivan työkykyä ylläpitävän kuntoutuksen löytyminen voi olla vaikeaa

Rekisteritutkimuksessa selvitettiin Kelan järjestämää ASLAK- ja Tyk-kuntoutusta vuonna 2007 hakeneiden henkilöiden taustatekijöitä ja terveystietoja.

Tavoitteena oli selvittää, eroavatko myönteisen ja hylkäävän kuntoutuspäätöksen saaneiden ryhmät toisistaan, löytyykö hylkääville kuntoutuspäätöksille selittäviä tekijöitä ja mikä on tilanne hylkäävän päätöksen jälkeen.

Naisten ASLAK-kuntoutushakemus hylättiin useammin kuin miesten. Naisten ja miesten välillä oli tausta- ja terveystiedoissa jonkin verran eroja, mutta hylkäävän päätöksen saamiseen vaikuttavat tekijät olivat lähes samoja molemmilla sukupuolilla: ikä, Kelan vakuutusalue, pääsairausryhmä, todettu lisäsairaus ja aiempi Kelan kuntoutus. Riskitekijät hylkäävään ASLAK- ja Tyk-kuntoutuspäätökseen olivat vain osittain samoja, mikä selittyy muun muassa kuntoutusmuotojen erilaisella kohderyhmällä ja sisällöllä.

Hylkäävän päätöksen jälkeen uusi kuntoutushakemus

Hylkäävän päätöksen jälkeen naiset hakivat miehiä aktiivisemmin uudelleen kuntoutukseen. ASLAK-kuntoutusta hakeneet hakivat useimmiten samaan kuntoutukseen, kun taas Tyk-kuntoutusta hakeneet hakeutuivat yleensä Tules-kurssille tai ASLAK-kuntoutukseen. Kuntoutujalle uuden, tarkoituksenmukaisemman kuntoutusmuodon löytäminen vaatii aikaa.

Kuntoutustarpeen arvioinnin onnistumisen tarkastelua ei ollut mahdollista tehdä, koska tiedot perustuivat vain hallinnollisiin rekisteritietoihin. Tutkimustulokset osoittavat kuitenkin, että riittävän yksityiskohtaisesti laaditut toimintakyvyn kuvaukset kuntoutushakemuksen asiakirjoissa auttavat tunnistamaan kullekin kuntoutusta hakeneelle parhaiten sopivan kuntoutusmuodon.

Hylkäävän ASLAK-päätöksen vuonna 2007 saaneista 1 % ja Tyk-päätöksen saaneista 5 % oli siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle vuoteen 2011 mennessä. Myönteisen ASLAK-päätöksen saaneista vajaa 1 % ja Tyk-päätöksen saaneista 9 % oli työkyvyttömyyseläkkeellä. Työkyvyttömyyseläkepäätöksessä yli kolmasosalla pääsairausryhmä oli jokin muu kuin kuntoutushakemuksessa. Tämä kuvastaa sitä, että kuntoutuksen avulla ei kyetä ennalta ehkäisemään kaikkia tulevia sairauksia.

Tutkimusaineiston tiedot on saatu Kelan, Eläketurvakeskuksen ja Finanssivalvonnan etuudensaajarekistereistä. Tutkimusaineisto käsittää hylkäävän kuntoutuspäätöksen saaneet ja ne myönteisen päätöksen saaneet, joilla kuntoutus oli toteutunut eli yhteensä 10 397 henkilöä.


Lisätietoja:
Kelan tutkimusosasto,
Tutkija, LuK Tuula Toikka, puh. 020 634 2845


torstai 29. lokakuuta 2015

Vierailu vammaisfoorumin työllisyysryhmään



Tänään olemme saaneet  vierailijan blogiimme. TET-harjoittelussa oleva Selinä kertoo omasta päivästään, kun hän oli eilen mukana vammaisfoorumin työllisyysryhmässä. Joten tässä Selinän oma kertomus päivästä:

Minä olen Selinä Turusta ja olen tämän viikon TET-harjoittelussa lihastautiliitossa. Kirjoitin vähän fiiliksiä eilisestä päivästäni. Itsekin olen juuri aloittanut kirjoittamaan blogia eli jos kiinnostaa potkulaudallapariisiin.com.




Olin seuraamassa Helsingissä vammaisfoorumin työllisyys ryhmän kokousta. Se pidettiin Iiriksessä. Lähdimme kokoukseen aamulla kukon laulun aikaan junalla. Sieltä siirryimme metroon ja lopulta kokoukseen. Minä odotin innolla kokouksen alkua, koska olin kiinnostunut  siitä mitä he tekevät.

Huoneessa oli pitkä pöytä jonka ympärille kokoontui pikku hiljaa erilaisten ryhmien edustajia. Pöydän päähän oli heijastettu esityslista. Kokous alkoi ja ensimmäiseksi kävimme läpi keitä pöydän ympärillä istuu. Se oli yllättävä huomata, että vammaisfoorumin työllisyys ryhmään kuului niin paljon eri jäseniä erilaisista liitoista. Keskustelu alkoi kun puheen johtaja oli lukenut ääneen ensimmäisen käsiteltävän asian asialistalta. 




Keskustelun aikana huomasin, että on monia eri vammaryhmiä, jotka kaikki tarvitsevat hyvin erilaista tukea työllistymiseen. Muuten kuuntelin niin tarkkaavaisesti kun osasin ja luulen, että ymmärsinkin suurimman osan. Oli hienoa huomata, että tällainenkin foorumi on olemassa ja se, että heillä on vaikutus mahdollisuuksia.