Mitä tekee rekrytoija?

Moni firmaa käyttää nykyään ulkoista rekrytoijaa etsiessään itselleen sopivia työnhakijoita. Kaikille ei kuitenkaan ole selvää, miten rekrytoija tekee työtään. Useinhan hän saattaa löytää hyviä työntekijöitä muualta kuin valmiista pinoista. Duunitori on listannut kymmenen myyttiä rekrytoijista ja selventää ovatko ne totta vai ei. Nuo myytit pääset lukemään täältä.

Vammaiselle nuorelle työ on erityisen tärkeä side yhteiskuntaan

Kela tiedottaa:

Pääsy työelämään on ratkaisevaa, sillä muutoin vammaisella nuorella on vaarana jäädä pysyvästi perusturvan varaan.

Vammaisten nuorten koulutusaste on viime vuosina kohonnut. Kynnys työelämään on usein vammaisille nuorille paljon korkeampi kuin vammattomille. Tällöin on vaarana, että osa vammaisista nuorista jää pysyvästi työelämän ulkopuolelle ja mahdollisesti pelkän kansaneläkkeen varaan.

Kelan rahoittamassa ja Kehitysvammaliitossa tehdyssä tutkimuksessa on tarkasteltu vammaisten nuorten aikuisten pääsyä työelämään, sen esteitä ja edellytyksiä. Tutkimusta varten haastateltiin 21:tä vammaista nuorta sekä 15:tä työnantajaa. Haastatellut nuoret olivat pääosin liikunta- tai näkövammaisia ja heidän työkokemuksensa oli valtaosin it-, sosiaali- ja palvelualoilta.

Tutkimuksen perusteella työllistymistä edistäviä tekijöitä ovat hyvä koulutus, opintojen aikainen työharjoittelu ja muu työkokemus, nuorten oma rohkeus ja aktiivisuus sekä työllistymistä ja työntekoa tukevat palvelut, välittävät organisaatiot ja työhönvalmennus. Työllistymisen esteinä puolestaan ovat tietämättömyys, pelot ja ennakkoluulot. Näiden voittamiseksi tarvitaan sekä tiedottamista että tehostettua tukea työnhakuun ja joskus myös työsuhteen aloittamisvaiheeseen.

Haastatellut nuoret antoivat tunnustusta palvelujärjestelmälle, sillä se oli oleellisesti mahdollistanut heidän opiskeluaan ja työntekoaan. Järjestelmään toivottiin kuitenkin joustavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. On esimerkiksi ensiarvoisen tärkeää, että vammaiset työntekijät saavat riittävästi työntekoa tukevaa kuntoutusta, kuten fysioterapiaa.

Palvelujärjestelmä ja työelämä asettavat vammaiset nuoret ristiriitaiseen tilanteeseen. Heidän on jatkuvasti todisteltava palvelujärjestelmälle, että he ovat riittävän vammaisia saadakseen heille kuuluvat työntekoa tukevat palvelut. Työnantajille heidän on puolestaan todistettava, että he ovat riittävän toimintakykyisiä pystyäkseen olemaan tuottavia työntekijöitä.

Haastattelujen perusteella yritysten päähuomio on olemassa olevan henkilöstön työkyvyn ylläpitämisessä. Suomessa on kuitenkin joukko yrityksiä, joiden toimintapolitiikkaan kuuluu monimuotoisuus ja halu työllistää vammaisia henkilöitä.

Yrityskoolla on merkitystä vammaisten työllistämisessä. TE-toimistojen myöntämä palkkatuki ja työolosuhteiden järjestelytuki ovat ratkaisevassa asemassa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Isoissa yrityksissä näillä tukijärjestelmillä ei ole niin suurta merkitystä, vaan työllistämisen ratkaisevat ensisijaisesti ammatillinen osaaminen ja yhteiskuntavastuustrategia.

Työhönvalmentajien rooli työllistämisprosessissa on keskeinen sekä työllistettävien että työnantajien kanssa toimiessa. Työhönvalmennus on usein ulkoistettua työvoimapalvelua.

Lisätietoja:

Kehitysvammaliitto

tutkimuspäällikkö, dosentti Antti Teittinen

Sähköposti: etunimi.sukunimi@kvl.fi

Julkaisu: Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä ja edellytyksiä. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 133, 2014. ISBN 978-951-669-951-9 (nid.), 978-951-669-952-6 (pdf). Hinta: 20 euroa.

Oppisopimuksella tutkinto valmiiksi

Kymen Sanomat uutisoi 18.11. haminalaisesta nuoresta miehestä, joka hankki itselleen oppisopimuspaikan. Hän oli opiskellut autoalaa ammattikoulussa jo kahden vuoden ajan, mutta viimeisen vuoden opinnoista hän suoritti oppisopimuksella saadakseen enemmän käytännön työkokemusta. Hän järjesti itselleen kolmannen vuoden opetussuunnitelman ja sai viimeisen vuoden opintojen ohessa pientä palkkaakin. Oppisopimus on hyvä ratkaisu monissa käytännön töissä, joten sen mahdollisuuksia kannattaa selvittää. Lisätietoa oppisopimuksesta saat esimerkiksi osoitteesta www.oppisopimus.net/. 

Alkuperäisen jutun voit lukea täältä.

Duunimentoripeli herättelee työnhakuun

Duunimentori-hanke julkaisi eilen verkkosivunsa osoitteessa www.duunimentori.fi. Tuonne sivustolle tulee loppusyksyn aikana tietoa työnhausta. Tällä haavaa siellä on jo pelattavissa työnhausta kertova peli nimeltään Duunimentoripeli. Pelissä tutustutaan TE-toimistojen palveluihin työnhakijan näkökulmasta. Pelissä puhutaan myös kolmesta eri linjasta, joihin työnhakija ohjataan riippuen siitä, millaista palvelua hän tarvitsee TE-toimistolta. Tämän lisäksi pelaaja pääsee hakemaan töitä sekä mukaan työhaastatteluun.

Peli on tehty pelattavaksi yläkouluissa ja mahdollisesti myös toisen asteen oppilaitoksissa. Duunimentoripeli toimii IE 9 tai sitä uudemmilla selaimilla, mutta suositeltavaa on pelata peliä IE:n sijaan esimerkiksi Chromella tai Mozillalla. Peli on vapaasti kenen tahansa pelattavissa ja sitä voidaan käyttää osana esimerkiksi oppitunteja.

Duunimentorin verkkosivusto avautuu 17.11.

Hankkeen omat verkkosivut avautuvat 17.11. puolenpäivän jälkeen osoitteessa www.duunimentori.fi. Verkkosivuilla on pelattavissa Duunimentoripeli, joka kertoo asioinnista TE-toimistossa sekä työnhausta ja työhaastatteluista. Peli toimii selaimessa ja sen pelaamiseen menee noin 15 minuuttia. 

Duunimentoripelin lisäksi verkkosivuilla julkaistaan työelämästä kertovia videoita. Niissä aiheena on muun muassa kesätyöt, yrittäjyys ja työnhaku. Videot on katsottavissa myös Youtubessa.

Verkkosivuille tulee näkyviin eri alojen työpaikkoja, joita työnantajat ovat halunneet ilmoittaa myös sivustolla. Näiden lisäksi sekä työnantajille että työnhakijoille tulee  erilaista tietoa muun muassa sosiaalisesta mediasta sekä TE-toimistojen tarjoamista tukimuodoista. Tätä informaatiota lisäämme talven mittaan.

Tämä ja muutkin kuvatut videot tulevat olemaan katsottavissa sivuilla maanantaista 17.11. lähtien.

Useat koulujen harjoitusyritykset muuttuvat oikeiksi yrityksiksi

Yle uutisoi 13.11. opiskelijoiden harjoitusyritysten muuttumisesta oikeiksi yrityksisti. Kouluissa pidetään yrittäjyyskursseja ja moni saa sieltä jo pohjan yrittäjyyteen ja parhaimmillaan harjoitustyönä tehty yritys poikii menestyvän konseptin, jota opiskelija voi jatkaa koulun loputtuakin. Esimerkiksi Oulun seudun ammattiopistossa opiskelijat aloittavat 40 euron pääomalla, joten yrityksen tulee saada voittoa pian, jotta sen toiminta voi jatkua. Tosin sijoittajienkin mukaan ottaminen on mahdollista. Joka vuosi vähintään yksi harjoitusyrittäjä jatka yrittäjänä jatkossakin.

Koko uutisen voit lukea Ylen sivuilta.

Valonpilkahdus nuorisotakuun toteutumisessa

Aiemmin uutisoimme, että nuorisotakuun toteutuminen on ollut hankalaa ja kaikilel nuorille ei ole voitu tarjota mitään kolmen kuukauden sisällä valmistumisesta tai työttömäksi joutumisesta. Poikkeuksen nuorisotyöttömyyslukuihin tekee Pohjois-Savo. Kun muualla Suomessa nuorista työttömänä on n. 30%, on vastaava luku Pohjois-Savossa vain 13%. Pieneen lukuun on auttanut yrittäjien ja kuntien aktiivisuus työllistää nuoria.

Asiasta uutisoi Yle 3.11.2014. Alkuperäisen jutun voit lukea täältä.

Ratifioikaa YK:n vammaissopimus!

Ratifioikaa YK:n vammaissopimus!

Kansainvälisen vammaistenpäivän tapahtuma

Aika: keskiviikkona 3.12.2014 klo 12.00–16.00

Paikka: Nuorten toimintakeskus Happi (Sörnäisten rantatie 31, Helsinki)

Järjestäjä Valtakunnallinen vammaisneuvosto

Vammaissektori on odottanut jo lähes kahdeksan vuotta, että YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus ratifioitaisiin. Nyt on korkea aika nostaa kissa pöydälle!

 

Siksipä haluamme toivottaa teidät tervetulleiksi VANE:n järjestämään kulttuuripainotteiseen tilaisuuteen teemalla: Ratifioikaa YK:n vammaissopimus! Tilaisuudessa esiintyvät vammaiset kulttuurin ja taiteen tuottajat viestittävät omalla esityksellään YK-sopimuksen ratifioinnin tärkeyttä.   Ennakkoon tilattujen esiintyjien lomassa myös paikalle tulevat ihmiset voivat halutessaan käyttää lyhyen puheenvuoron vammaisten oikeuksista. Paikalla on myös lakimies, joka vastaa vammaisten ihmisten oikeuksia koskeviin kysymyksiin, joita kuka tahansa voi hänelle esittää.

Tilaisuus on vapaamuotoinen. Luvassa ei ole pönötystä, vaan mukavaa yhdessäoloa tärkeän asian merkeissä. Henkisen ravinnon lisäksi VANE tarjoaa lähestyvän joulun tunnelmissa jouluglögiä ja piparkakkuja.

Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua. Paikalle voi tulla edellä mainituissa aikarajoissa silloin kun se itselle parhaiten sopii.

Tulethan paikalle ja tuothan mukanasi myös ystäväsi? Välitäthän tätä kutsua eteenpäin omia verkostojasi hyödyntäen?

OHJELMA

Ratifioikaa YK:n vammaissopimus!

Keskiviikkona 3.12.2014 klo 12–16, Nuorten toimintakeskus Happi

Tapahtuman juontaa Sari Salovaara

Vammaisten oikeuksia koskeviin kysymyksiin vastaa lakimies Henrik Gustafsson

Klo 12–16

·         Sopimuksen mekin ansaitsemme – Kalle Könkkölä

·         Musiikkikoulu Resonaarin lauluryhmä

·         Vammaisten ihmisten elämä Suomessa: Elämänkertakirjoituskilpailun tuotosten julkistaminen – Matti T. Laitinen, Juha Nirkko ja Paula Pietilä.

·         Runoja vammaisuudesta ja vammaisten oikeuksista – Sanni Purhonen

·         Harmonikka ja laulu – Sari Karjalainen ja Ari Talja

·         Tervehdys – ulkoministeri Erkki Tuomioja

·         From anti-heroes to superheroes” – Jenni-Juulia Wallinheimo-Heimonen

·         Stand up -komiikkaa vammaisten oikeuksista – Tuomas Tuure

·         Laulu ja kitara – Jari Naakka ja Heikki Raine

·         Muuta yllätysohjelmaa!

Valtakunnallinen vammaisneuvosto pidättää oikeudet mahdollisiin ohjelmamuutoksiin.