torstai 30. lokakuuta 2014

Työnhaun vinkkivideo

Duunimentori-hankkeessa olemme tuottaneet kahdeksan videota, jotka kertovat työelämästä ja työnhausta. Näistä ensimmäinen, työnhaun vinkkivideo on nyt julkaistu ja katsottavissa Youtubessa sekä pian löydät sen myös verkkosivuilta, jotka avautuvat ensi kuun puolessa välissä.

Vinkkivideolle on koottu videoilla esiintyneiden ajatuksia työnhausta.. heistä jokainen on ollut työnhakija joskus ja löytäneet työpaikan. Osalla on tuoreemmassa muistissa työnhakua, osalla siitä on pidempi aika. Yhtä kaikki  kootut ajatukset kiteyttävät sen, mitä työnhakijan tulisi muistaa.


keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Mitä tulisi opiskella?

Töissä.fi-sivustolla on mahdollisuutta tutkia, minkä tutkinnon tarvitset, jos haluat johonkin tiettyyn työhön. Esimerkiksi asiakasneuvojaksi on päädytty muun muassa markkinoinnin, kirjallisuuden tai kasvatustieteen opinnoilla.  Samalla sivustolla on myös  eri alojen työntekijöiden tarinoita työelämästä ja omasta työllistymispolusta. Tietenkin sivusto antaa vain osviittaa siihen, että mitä kannattaisi opiskella, sillä toki muista työstä saatu kokemus myös antaa valmiuksia toimia erilaisissa ammateissa. Kuitenkin opiskelemaan hakevalle, voi sivustosta olla hyötyä, kun pystyy hieman analysoimaan tutkintoalansa työllistymismahdollisuuksia.

Klikkaa siis itsesi osoitteeseen http://www.toissa.fi/polkuja-ammattiin/.

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Kaivataanko uusia ohjeita ja sääntöjä työllisyyden tukemiseksi?

16.10.2014 Ylessä oli juttua väliinputoajista, jotka eivät pysty opiskelemaan uutta tutkintoa, vaikka vanha ei tarjoakaan töitä. Syynä tähän voi olla esimerkiksi se, että opintotukikuukaudet on on käytetty loppuun eikä kouluttautuja ole kerryttänyt tarpeeksi työkokemusta voidakseen opiskella aikuiskoulutustuella. Asiaa vielä hankaloitti henkilön tekemä osa-aikatyö, joka saattaisi olla uhka työttömyyskorvauksen maksamiselle, vaikak osa-aikatyöllä ei pärjääkään. Tämä kuulostaa helposti siltä, että ainoa vaihtoehto työttömälle on jäädä kotiin odottamaan kokoaikatöitä alalta, jolla niitä ei ole. 

Pitäisiköhän ajatuksia suunnata enemmän siihen, että oma-aloitteisuutta tuettaisiin? Mahdollistettaisiin uudelleenkoulutus, jos se johtaa  helpompaan työllistymiseen ja tukia ei katkaistaisi kokonaan osa-aikatyön myötä, vaan ehkä vain madallettaisiin maksettua tukea. Äkkiseltään tämä kuulostaisi siltä, että yhteiskunta säästäisi ja turha byrokratia jäisi toteutumatta. Oletteko te törmänneet odottamattomiin byrokratian kiemuroihin?

Alkuperäisen jutun voit lukea täältä.

tiistai 21. lokakuuta 2014

Työnhakua somessa

Savon sanomat uutisoi 6.10.2014 17-vuotiaasta Jalista, joka etsii töitä somen avulla. Hän kirjoitti viestin, jossa kirjoitti lyhyesti itsestään ja osaamisestaan sekä kertoi, minkä verran etsii töitä oman opiskelun oheen. Fiksu ilmoitus poiki suuren määrän tykkäyksiä ja huomiota. Toivottavasti Jali on saanut etsimänsä työn!

Savon sanomien jutun aiheesta, voit lukea täältä.

perjantai 17. lokakuuta 2014

Mitä sitten, kun koulu jää?

Yle kirjoitti 15.10.2014 herättelevän jutun kolmesta nuoresta, jotka olivat jättäneet peruskoulun jälkeiset opinnot kesken. Yksi heistä, Sami, lopetti opinnot ensiksi, koska ala ei ollut hänen omansa. Hän oli lähinnä ajautunut opiskelemaan samaa, mitä kaveritkin, mutta huomasi ettei se ala ollut hänen juttunsa. Tämän jälkeen hän kokeili vielä kahta muuta alaa, joista jälkimmäiset joutui lopettamaan, koska ei ollut rahaa opiskella. Toisen asteen opinnoista saatu opintotuki ei olisi riittänyt elämiseen.

Moni nuori jättää opiskelut kesken, koska he huomaavat, että ala ei ollutkaan heitä varten. Tähän heitä kannustaa varsinkin uudistukset, joilla opiskelemaan pääsy on nykyistä hankalampaa, jos on jo yksi tutkinto plakkarissa. Onkin helpompaa erota koulusta kesken ja hakea omalle alalle kuin valmistua ja hakea lisäkoulutusta. 

Ehkä meidän järjestelmässä on vielä jotain parannettavaa, jos se ei kannusta opiskeluun? Onneksi haastattelun nuorilla on jo suunnitelmia tulevasta ja haaveita. Iso peukku heille!

Artikkelin pääset lukemaan täältä.

torstai 16. lokakuuta 2014

Saako työtön opiskella?

Yle julkaisi 15.10.2014 jutun työttömästä, joka oli menettänyt työttömyysetuutensäopiskelujen seurauksena. Vaikka tarkoitus oli selventään käytäntöjä TE-toimistossa, on siellä siltikin usein epäselvää, milloin työtön on päätoiminen opiskelija ja milloin ei. Tämä on kuitenkin merkittävä tieto, sillä päätoiminen opiskelija ei voi saada työttömyyskorvausta samalla tavalla kuin työtön. Tällainen tilanne voikin johtaa helposti turhautumiseen, kun pieni ammatillinen lisäkoulutus varmistaisi  uuden työpaikan helpommin, mutta taloudellisista syistä et voi opiskella. Pahimmillaan voi pudota työttömyyskorvauksen ja opintotuen väliin eikä saa rahaa kummastakaan.

Koko uutisen pääset lukemaan täältä.

tiistai 14. lokakuuta 2014

Nuori, teetkö töitä verokortitta?

Musta tulevaisuus -verkkosivustolla muistutetaan siitä, että työt kannattaa aina tehdä verokortilla, sillä muuten oikeutesi ovat hyvin rajoitetut. Kaikenlaiset tauot työntekoon, kuten sairastelut, eivät mene työnantajakuluina, vaan saat niistä pienempää korvausta. Myös eläkettä ei kerry, kun töitä tehdään verottomana. Eläkeikä voi olla vasta vuosien päässä, mutta entäpä jos työtapaturman myötät menetät työkykysi? Tässäkin tapauksessa tehdyt työt vaikuttavat työkyvyttömyyseläkkeen suuruuteen.

Huolehdi siis omista oikeuksistasi ja lisätietoa löydät osoitteesta www.mustatulevaisuus.fi!

maanantai 13. lokakuuta 2014

Vammainen opiskelija voi hakea stipendiä

Google jakaa eurooppalaisten yliopistojen vammaisille opiskelijoille stipendejä, jos he ovat esimerkiksi tietojenkäsittelytieteen tai informaatioteknologian opiskelijoita. Stipendiä voi hakea tammikuun ensimmäiseen päivään saakka  ja suuruudeltaan stipendi voi olla 7000euroa. 

Jotta, stipendiä voi hakea täytyy hakijan täyttää seuraavat ehdot:

  • Be currently enrolled at a university in Europe for the 2014-2015 academic year
  • Intend to be enrolled or accepted as a full-time student in a Bachelor's, Master's or PhD program at a university in Europe for the 2015-2016 academic year
  • Be studying Computer Science, Computer Engineering, Informatics, or a closely related technical field
  • Maintain a strong academic record
  • Exemplify leadership and a passion for Computer Science and technology
  • Have a disability (defined as a long-term or recurring issue that impacts one or more major activities that others may consider a daily function). This definition also includes the perception among others that a disability exists.

Lisätietoa hakemisesta ja tarvittavista liitteistä löydät osoitteesta http://www.google.com/studentswithdisabilities-europe/. Sivuilta löytyy vastauksia myös moniin yleisesti esitettyihin kysymyksiin.

torstai 9. lokakuuta 2014

Työhakemus ja itsensä markkinointi

Jobitti on tehnyt videoita työhakemuksen tekemisestä sekä itsensä markkinoinnista työnantajalle. Videoissa tiivistetään lyhyesti tärkeimmät jutut, jotka  työhakemusta tehdessä tulee huomioida, kuten se, että kohdista se aina tietylle työnantajalle. Jos lähetät samaa tekstiä kaikkialle, kuultaa tekstistä helposti läpi, ettet ehkä kaikkea ole panostanut hakemukseen.



Jobitin blogissa on myös kirjoitusta sosiaalisen median käytöstä työnhaussa. Näistä teemoista puhutaan blogissamme jatkossa enemmän, kannattaa siis käydä silmäilemässä.

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Pilottikoulutusta työelämän asiantuntijoille



Teksti: Kirsi Maunula, Invalidiliitto ry



Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistojen asiantuntijat kokoontuivat lokakuun alussa Vammaisfoorumin järjestämään Työ kuuluu kaikille! -koulutustilaisuuteen Invalidiliittoon. Koulutuspäivä oli laatuaan ensimmäinen, ja koulutuksia jatketaan mahdollisesti myös muun suomen TE-palveluiden kanssa. Pilottikoulutus oli yhtenä toimenpide-ehdotuksena sosiaali- ja terveysministeriön osatyökykyiset työssä -ohjelmassa. Tilaisuuden alkusanat lausunut TE-palveluiden johtaja Pirjo Krokfors totesikin, yhteistyö vammaisjärjestöjen kanssa on tärkeää, sillä sen myötä saa sellaista tietoa, jota ei muualla ole saatavilla.

Liisa Murto Näkövammaisten keskusliitosta pohjusti aihetta luomalla katsauksen YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaan yleissopimukseen. Sopimuksen tavoitteena on varmistaa vammaisten henkiöiden yhdenvertaisuus ja taata esteettömyyden ja saavuttavuuden kautta mahdollisuus itsenäiseen elämään sekä osallisuuteen. Sopimus on siten pohjana myös vammaisten henkilöiden työllisyyden tukemiselle. 

Suomessa perustuslaki, työsopimuslaki ja yhdenvertaisuuslaki kieltävät syrjinnän mm. vammaisuuden perusteella. Yhdenvertaisuuslaki mahdollistaa toisaalta myös nk. positiivisen erityiskohtelun. Sen avulla voidaan taata ryhmän tosiasiallinen yhdenvertaisuus esimerkiksi muiden työnhakijoiden kanssa. 

YK-sopimuksen selkeitä yhtymäkohtia työelämään ovat niin kutsutut kohtuulliset mukautukset, joiden avulla vammaisen henkilön työllistyminen helpottuu. Kohtuullisilla mukautuksilla pyritään edistämään yksilön yhdenvertaisuutta. Käytännössä kohtuulliset mukautukset ovat useimmiten työn organisointiin liittyviä, esimerkiksi työaikajärjestelyjä ja työtehtävien järjestelyjä.

Osatyökykyisyyttä on monenlaista ja kaikkialla

Mitä osatyökykyisyys on ja kuka oikeastaan on osatyökykyinen? Halutessaan jokainen pystyy miettimään omalle kohdalleen sekä sellaisia työtehtäviä, joihin on täysin työkyvytön, osatyökykyinen ja toisaalta työkykyinen. 

- Periaatteessa kaikki ovat tiettyihin ammatteihin osatyökykyisiä ja osatyökykyisyys on normaali asia, toteaa Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija, professori Nina Nevala Jyväskylän yliopistosta.
Nevala on perehtynyt osatyökykyisyyteen sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyiset työssä -ohjelman puitteissa. Ohjelmassa on pyrkimyksenä näkökulman kääntäminen menetetystä työkyvystä jäljellä olevaan työkykyyn. Nevala toteaakin, että oikeilla toimilla työssä pysymistä voidaan mahdollistaa ja tukea. Työolosuhteiden mukauttaminen on toimiva tapa lisätä osatyökykyisten mahdollisuuksia työhön. Alan tutkimus tukee tätä: on kohtuullista näyttöä siitä, että kohdennettu työolosuhteiden mukauttaminen tukee liikuntavammaisten henkilöiden työssä olemista ja vähentää kustannuksia. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi työaikajärjestelyt, työn organisointi, työympäristön kehittäminen, apuvälineet ja työmatkaliikkumisen ratkaisut.

Pienillä järjestelyillä voi ratkaista isojakin ongelmia

Työelämässä käytettyjen työolosuhteiden mukautustoimenpiteiden kärjessä ovat työaikajärjestelyt. Muita kärkipään mukautuksia ovat vaikutusmahdollisuudet työhön, työtehtävien mukautus ja työpisteen ominaisuuksien muokkaaminen, joita oli tehty yli 40 prosentissa tapauksista. Eniten työolosuhteita oli mukautettu iäkkäämmillä ja korkeasti koulutetuilla työntekijöillä eli koulutustaso vaikuttaa mukautusten määrään. Toisaalta myös vammautumisen ajankohta vaikuttaa: syntymästä asti vammaiset ovat huonommassa asemassa kuin myöhemmin vammautuneet. 

Vaikka useimmiten osatyökykyisen työn teko helpottuu jo mainituilla työaikajärjestelyillä ja muilla pienillä muutoksilla, on työnantajien käytössä myös työolosuhteiden järjestelytuki, jolla voi rahoittaa mukautusjärjestelyjä. Jos työnantaja palkkaa henkilön, jonka vamma tai sairaus edellyttää työvälineiden hankintaa tai muita muutoksia, työnantaja voi hakea työolosuhteiden järjestelytukea. Tukea haetaan TE-toimistoista lomakkeella, ja hakemuksen liitteeksi tarvitaan palkattavan henkilön lääkärinlausunto ja mukautusten kustannusarvio. Tuen suuruus on korkeintaan 4000 euroa työntekijää kohden, mutta toteutuneet mukautukset ovat usein onnistuneet alle 1000 eurolla, mikä vastaa todellisuudessa kolmen sairauspäivän kustannusta. Muita osatyökykyisen palkkaamiseen kannustavia tukia ovat palkkatuki sekä työhönvalmentaja. 

Tilaisuudessa oli myös Marjaana Pajunen puhumassa Kelan ammatillisesta kuntoutuksesta.

Pirjo Krokfors lausui tilaisuuden alkusanat.

tiistai 7. lokakuuta 2014

Puhevammaisten viikko

Eilen, 6.10. vietettiin kansainvälistä puhevammaisten päivää ja se käynnisti puhevammaisten viikon (6.-12.10). Viikon teemana on tänä vuonna "Pysähdy hetkeksi ja kuuntele minua". Puhevamma voi olla synnynnäinen tai se voi saadaan myöhemmällä iällä esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön seurauksena. Puhevammaisten viikkoa koordinoi Kehitysvammaliiton tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki. Yhteistyökumppaneina ovat lukuisat puhevamma-alan järjestöt ja muut toimijat.

Viikon aikana järjestetään eri puolilla Suomea tapahtumia, joista useimpiin on kaikilla vapaa pääsy. Lisätietoa viikosta ja sen tapahtumista löydät puhevammaisten viikon verkkosivustolta. Siellä on myös aiheesta kertovia erilaisia videoita.




torstai 2. lokakuuta 2014

Tulevaisuuden työelämä

Paikka auki -hankkeen nuorten johtoryhmä piti elokuussa ajatushautomon yhdessä yrityspäättäjien kanssa tulevaisuuden työelämästä. Keskustelussa tuotiin esiin nuorten barometrin tuloksia ja pohdittiin tulevaisuuden koulutusta ja osaamista. Ajatushautomossa linjattiin pyrkimyksiä, joihin tulisi tähdätä. Raportin ajatushautomosta voit käydä lukemassa Paikka auki -sivustolta.