perjantai 30. syyskuuta 2016

Asuistaan työntekijä tunnetaan

Meillä on paljon mielikuvia siitä, että kuinka missäkin ammatissa pukeudutaan. Osa varmasti pitää paikkansa ja on vielä töitä, joissa edellytetään työasua esimerkiksi turvallisuuden vuoksi. Helsingin Sanomat oli 28.9. tehnyt testin, missä pääsee arvaamaan kadunkulkijoiden ammattia. Osaatko määritellä jokaisen ammatin oikein vai haksahdatko omiin olettamuksiin? 

Kokeile leikkimielistä testiä klikkaamalla tästä.

keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Työajan lyhentämisestä on hyötyä

Aamulehti julkaisi 26.9. artikkelin, jossa osoitettiin työajan lyhentämisestä olleen hyötyä. Yleisesti työntekijöiden hyvinvointi parani ja työn tehokkuus kasvoi. Jopa tehtailla tuottavuutta saatiin nostettua, kun työpäivän pituus lyhentyi kahdeksasta tunnista. Moni asiantuntija on myös sitä mieltä, että lyhyemmillä työajoilla saataisiin palkattua lisää työvoimaa. Tuottavuus ei siis kasva nykyisen työajan pidentämisestä. Näin ainakin kokeilut ovat osoittaneet.

Ruotsi on päättänyt lähteä kokeilemaan työajan lyhentämistä samaan aikaan kuin Suomessa työaikaa pidennetään. Näemme varmaan muutamassa vuodessa, että mitä vaikutuksia näillä on. Paraneeko työhyvinvointi ja lyhenevätkö sairaslomat jommassa kummassa mallissa?

Aamulehden puhuttelevan artikkelin asiasta voit lukea klikkaamalla tästä.

tiistai 27. syyskuuta 2016

Osallistu kyselyyn VR:n vammaispalveluista

VR kyselee vammaispalveluiden toteutumisesta omassa toiminnassaan. Nyt on mahdollisuus vaikuttaa asioihin!

VR tiedottaa:

Osallistu kyselyyn VR:n vammaispalveluista!

Haluamme lisätä vuoropuhelua ja ymmärrystä eri asiakasryhmien matkustustarpeista, jotta voimme tarjota tulevaisuudessa entistä parempaa asiakaskokemusta. Teemme asiakastutkimusta vammaispalveluitamme. Olisimme iloisia, jos käyttäisit aikaasi ja vastaisit kyselyyn. Vastaaminen vie muutaman minuutin. Vastausaikaa on 9.10. asti. Kyselyyn pääset suoraan klikkaamalla tästä.

maanantai 26. syyskuuta 2016

Pätevät työntekijät puuttuvat

Yle uutisoi 19.9. hitsausalasta, jossa tällä hetkellä kärsitään työntekijäpulasta. Töitä olisi, mutta ala ei kiinnosta nuoria, joten sille hakeutuu aiempaa vähemmän opiskelijoita. Samaten työnantajat ovat huolissaan uusien työntekijöiden työmoraalista. Työtä on, kun sitä viitsii vain tehdä. Näin ainakin Kainuussa, jossa pienet yritykset ovat hätää kärsimässä työntekijäpulan kanssa.

Miksi sitten työ ei kiinnosta? Varmasti syitä on monia, mutta yksi voi olla alan tunnettuus. Työ on kuitenkin niin käytännönläheistä, että myös oppisopimuksella voisi alalle kouluttautua. Ehkä se sopisi siis sellaisille nuorille, jotka eivät tunne koulussa istumista omakseen. Työnantajat myös antoivat palautetta, että nuoria ei kiinnosta työnteko. Onko näin? Kun olemme projektin jutuissa tavanneet nuoria, niin kyllä heillä on oikeasti halu työllistyä ja päästä mukaan työelämään. Ennemminkin asia torppautuu siihen, että he eivä tule valituiksi töihin syystä tai toisesta. Ja toisaalta jokainen nuori ei välttämättä halua jättää kavereita ja sukulaisia taakseen ja muuttaa toiselle paikkakunnalle työskentelemään yksin. Siinä voi olla jo oma psyyke koetuksella, jos tukiverkosto jää taakse. 

Harmittavaa, että työnantajilla on ollut näin ikäviä kokemuksia nuoria. Ei kuitenkaan kannata yleistää. Jokainen työnhakija on yksilö ja omalla persoonalla ja innolla teemme aina töitä. Antakaa siis mahdollisuus uusille kasvoille elkääkä syyllistäkö kaikkia samalla kertaa.

Alkuperäisen jutun voit käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

torstai 22. syyskuuta 2016

Yrittäjällä aina annettavaa! -mentorointikoulutus

AIKA: tiistai 11.10.2016 klo 9.00–15.00 ja tiistai 1.11.2016 klo 9.00–15.00

PAIKKA: Invalidiliitto, Mannerheimintie 107, koulutustila Turku 3. krs, 00280 HELSINKI

Kaksipäiväisessä koulutuksessa valmennetaan kokeneita vammaisyrittäjiä mentoreiksi alkaville yrittäjille. Etsimme koulutukseen yrittäjiä, joilla on mahdollisuus tukea aloittavaa vammaisyrittäjää ja päivittää samalla omia taitoja? Toimiminen mentorina on mahdollisuus jakaa omaa osaamista ja kokemusta. Keskustelut aloittavan yrittäjän kanssa antaa paljon myös mentorille: uutta tietoa, tuoreita ideoita sekä virikkeitä itsensä kehittämiseen. Mentori on kiinnostunut muiden kehittämisestä tarjoamalla oman työ- ja elämänkokemuksensa toisen yrittäjän käyttöön.

Mentoroinnissa kokenut ja osaava henkilö, mentori, antaa ammatillista tukea ja sparrausta kehittymishaluiselle ja -kykyiselle henkilölle, aktorille. Mentorointi tähtää aktorin kehittymiseen ammattilaisena ja ihmisenä ja sen perustana ovat aktorin tarpeet ja toiveet. Kyse on kokemusten, näkemysten ja osaamisen välittymisestä. Tavoitteena on, että osallistujista muodostetaan mentori-aktoriparit, jotka tapaavat ja harjoittelevat mentorointia koulutuspäivien välillä.

Koulutus on maksuton. Yritystä!-projekti kustantaa osallistujille matkat koulutukseen. Matkoja korvataan jälkikäteen julkisen liikenteen mukaisesti (taksin ja oman auton käytöstä sovittava etukäteen). Koulutuspäivien aikana osallistujille myös tarjotaan lounas ja kahvit.

Ilmoittautuminen: https://www.webropolsurveys.com/S/EE412D80D45B9B59.par

Lisätietoja:

Projektikoordinaattori Ville Majala
Yritystä!-projekti
ville.majala[at]invalidiliitto.fi, p.044 765 0604
Mentorointikoulutuksesta vastaa Yritystä!-projekti yhdessä CxO Professional Oy:n kanssa.

Kouluttajina toimivat kehitystunnustelija Marja-Leena Tikkanen sekä johtamisaktivisti Toni Hinkka.

Mentorointikoulutuksen lähipäivien sisältö
• Mentoroinnin periaatteet ja arvot
• Mentoroinnin porautumismalli ja ryhmämentorointiharjoitus
• Mentoroinnin tavoiteasetanta
• Mentorointisuunnitelma
• Mentorointisuhteen onnistumisen avaimet
• Mentoroinnin best practice
• ”Terapiarinki”
• Mentoroinnin seuranta
• Evästys omatoimiseen parityöskentelyyn
• Hiljainen tieto


tiistai 20. syyskuuta 2016

Työttömyysputki katkesi

Yle on seuraa muutaman yksittäisen suomalaisen arkea nykyisen hallituskauden ajan. Yksi seuratuista on Kajaanissa asuvat Tarja ja Osmo. Heistä Tarja on ollut työttömänä muutaman vuoden ajan, koska Kainuussa työpaikkoja on tarjolla rajatusti. Nyt hän kuitenkin sai töitä tammikuuhun saakka ja on siitä iloissaan. Hienoa, että Tarjaa onnisti ja hän pääsi taas hetkeksi työhön, joka on itselle vielä mieleistä. Pariskunta ottaa myös kantaa siihen, että hyödyttääkö ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen lyhentäminen. Lisääkö se sitten haettavien työpaikkojen määrää tai aktivoiko työnhakijaa aiempaa enemmän? Pariskunta toteaakin lyhentämisen olevan turhaa, jos se ei oikeasti lisää työllistämismahdollisuuksia. Silloin vain liikutaan nopeammin luukulta toiselle.

Lue Ylen alkuperäinen 19.9. julkaisema juttu klikkaamalla tästä.

maanantai 19. syyskuuta 2016

Työnhakijan arki

Työttömyys koskettaa niin monia, että seurakuntien kirjoituksissa asiaa käsitellään myös. Valomerkki-verkkolehdessä on haastateltu kolmea työnhakijaa, jotka kertovat arjestaan. Helppoa ei työnhaku tunnu kenellekään olevan oli heillä sitten nuoruuden intoa, kokemusta tai laaka koulutus. Aina joku ei mätsää hakijassa ja haastattelukaan ei johda työllistymiseen. 

Yksi haastatelluista on nuori merkonomi eli hän on alalla, jossa töitä mainostetaan olevan pilvin pimein. Työnhaku ei ole tuottanut tulosta ja harmittavasti jatkokoulutuskaan ei avautunut ensi yrittämällä. Hän on kuitenkin ollut mukana työpajatoiminnassa ja ottanut töitä vastaan myös laajalla skaalalla. Ainoastaan puhelinmyyntityö arveluttaa, koska sen alan sopimukset ovat usein provisiopalkkaisia ja tienestit voivat jäädä pieneksi kovasta yrittämisestä huolimatta. 

Toinen haastateltu on noin 30-kymppinen ja hän on hakenut 50 paikkaan kuluvan vuoden aikana. Hakemukset ovat poikineet kolme työhaastattelua, mutta työpaikka ei ole siitä huolimatta saatu. Haasteena varmasti on laaja-alainen tutkinto, joka ei valmista tiettyyn ammattiin. Siitä syystä ei TE-palveluistakaan ole saanut juuri apua omaan työnhakuun. Harvoin myöskään työnantajat viitsivat kommentoida hakemusta tai vastata ylipäätään mitään. Varmasti tällainen käytös turhauttaa ketä tahansa, kun vastaanotto on tympeää.

Kolmas työnhakija on jo vanhempi, joka on nyt saanut väliaikaisen paikan palkkatuella. Se on askel eteenpäin, mutta varmuutta jatkosta ei ole. Myös hän hakee töitä laajalla skaalalla, koska kokee, että ei saisi ehkä töitä alkuperäisellä tutkinnollaan. 

Työnhakijoilla on monenlaisia taustoja ja kokemuksia. Yhtä lailla työnhakeminen ei ole monellekaan helppoa, jos ei ole suoraa väylää kuinka päästä töihin jonnekin. Jos työnhakijoita todellakin aletaan haastatella kolmen kuukauden välein, niin toivottavasti haastattelija pysyisi samana. Sillloin työnhaulle voi saada jatkuvuutta ja todellista tukea. Jos taas työnhakijaa hyppyytetään haastattelijalta toiselle, saattaa kokonaiskuva jäädä rakentumatta. Ja työnantajilta olisi toivottavaa antaa rakentavaa palautetta. Joskus ei huomaa, jos toistaa omia virheitään hakemuksessaan ja ulkopuolisen näkökulma auttaisi silloin korjaamaan ne. Kuinkahan tämän saisi toteutumaan sitten? Koska aina kysyttäessäkään ei haastattelijoilla tunnu olevan aikaa vastata. 

Alkuperäinen juttu kannattaa käydä lukemassa klikkaamalla tästä.