keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Chat yhdistyksille työnantajana toimimisesta

Nuoret töihin järjestöihin! Ryhmächat 18.1. klo 15-17.

Keskustelua vammaisten ja pitkäaikaissairaiden nuorten palkkaamisesta järjestöihin sekä pienien järjestöjen toimimisesta työnantajana. Keskustelemassa Duunimentori-hankkeen työntekijät Iita Makkonen ja Kaisa Karvonen.

Chat Lihastautiliiton sivustolla osoitteessa http://www.lihastautiliitto.fi/fi/Chat

maanantai 19. joulukuuta 2016

Duunimentori hanke päättyy

Duunimentori-hanke päättyy tammikuussa 2017. Tammikuun aikana on vielä luvassa kuitenkin Duunimentorioppaan julkaisu sekä chatti yhdistyksille työnantajana toimimisesta. Vaikka hanke päättyy, niin tänne blogiin kerätty materiaali sekä verkkosivut ovat jatkossa edelleen olemassa.  Tehtyjä opetusmateriaaleja yhdenvertaisesta työelämästä kannattaa hyödyntää!

Hankkeen työntekijät Iita & Kaisa kiittävät kaikkia vuosien aikana tapaamiaan ihmisiä. Teidän kanssanne on ollut hyvä tehdä yhteistyötä ja edistää pitkäaikaissairaiden ja vammaisten nuorten työllistymistä. Vaikka askeleet ovat välillä tuntuneet lyhyiltä, ovat ne eteenpäin ja vievät kohti yhdenvertaista Suomea. 

Me toivotamme jokaiselle mukavaa joulun aikaa ja vielä tammikuussa meidät tavoittaa hetken aikaa ennen kuin hanke jää elämään vain verkkoon.

 

tiistai 13. joulukuuta 2016

Codebusters ja saavutettava nettimaailma

Näkövammaisten liitto on julkaissut YouTubessa mainion videon, joka kertoo verkkosivujen esteettömyydestä. Monella käyttäjällä voi olla vaikeuksia näkemisen kanssa tai verkkosivujen seuraaminen tuottaa muuten hankaluuksia. Joskus tiedon saaminen tyssää tähän, kun sivustoa ei olekaan rakennettu saavutettavaksi kaikille. Linkitys unohtuu tai teksti puuroutuu koodien sisään. Moni ei ehkä muista ajatellakaan sivustojen saavutettavuutta ja siksi alla oleva video antaa paljon osviittaa asiasta. Katso video läpi ja pohdi, kuinka saavutettavat sivunne on?


Kysymyksiä ja vastauksia TE-toimistojen haastatteluista

Monissa lehdissä on kirjoitettu paljon, kuinka TE-palvelut haastattelevat työttömiä kolmen kuukauden välein heti tulevan vuoden tammikuusta lähtien. Näin tulee olemaan, mutta haastattelu voidaan hoitaa TE-toimistossa käymisen sijaan myös puhelimitse tai etäyhteydellä. Tämä on usein jäänyt huomiotta ja ihmetelty, että pitääkö kaukaakin käydä säännöllisesti toimistossa, vaikka muuten ei asiaa olisi ko. paikkakunnalle. Näihin ja muihin mieltä askarruttaviin kysymyksiin on Työ- ja elinkeinoministeriö laatinut kysymyksiä ja vastauksia -listauksen. Kysymyksistä selviää muun muassa miksi, miten ja kuka haastattelut tulee hoitamaan.

Kysymyksen kannattaa käydä lukemassa klikkaamalla tästä.

torstai 8. joulukuuta 2016

Omaan työhön vaikuttaminen

Oikotien blogissa oli artikkeli, että työtyytyväisyys lisääntyy, kun omaan työhönsä voi vaikuttaa. Tämä vaikuttaa samalla myös työn tehokkuuteen, kun oma työ koetaan itselle mielekkääksi. On toki töitä, joissa työtehtävät ovat päivästä toiseen samanlaiset, mutta tällaisen ammatit vähenevät koko ajan. Useimmilla työssään on joustamisen varaa ja oman työn suunnittelun myötä voisi saada entistä motivoituneempia työntekijöitä.

Jos oma työ turhauttaa, kannattaa Oikotien artikkeli käydä lukemassa. Pääsen siihen klikkaamalla tästä.

keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Ohjaamo auttaa nuoria

Ohjaamoiden konsepti on autta alle 30-vuotiaita nuoria missä tahansa oman elämän ongelmassa. usein neuvoa tullaan kysymään opintoihin tai työntekoon liittyen, mutta aivan yhtä hyvin sieltä saa apua talousasioihin tai oman asunnin vuokraukseen. Ohjaamoista on haluttu tehdä matalan kynnyksen palveluita, jotta jokainen nuori voisi saada sieltä tukea. Konsepti on niin hyvä, että tällä haavaa siitä ollaan kiinnostuneita viemään ulkomaille.

Ohjaamoita on eri puolella Suomea jo 30, mutta moni niistä on vielä sijoittunut Etelä-Suomeen. Toivottavasti hyvä malli leviää Suomessakin, jotta pienemmätkin paikkakunnat saisivat omia ohjaamoita. Toivotaan, että ministeriöt tukevat uusienkin ohjaamoiden perustamista, sillä neuvojen takia harvoin lähdetään toiselle paikkakunnalle saakka.

Helsingin Sanomat tekivät uutisoinnin Ohjaamoiden palveluista 25.11. Voit käydä lukemassa alkuperäisen jutun klikkaamalla tästä.

maanantai 5. joulukuuta 2016

Ei asemaa yhteiskunnassa

3.12. vietettiin Kansainvälistä  vammaisten päivää ja Suomessakin järjestettiin paljon tilaisuuksia ja tapahtumia päivän tiimoilta. Yksi olennainen asia on vammaisten asema yhteiskunnassa. Suomessa tätä keskustelua käydään paljon ja asioissa on vielä paljon korjattavaa. Samaan aikaan pitäisi muistaa, että on olemassa maita, missä asiat ovat todella paljon huonommin. Siellä vammaisten paikka voi kodin ja perheen sijaan olla aina laitos. Tämä ei tarkoita, että Suomessa pitäisi tyytyä johonkin vain muistaa, että Suomen lisäksi kehitettävää on muuallakin.

Väestöliiton blogissa oli juttua Tadjikistanista, jossa vammaiset lapset annetaan jo pieninä laitoksen kasvatettavaksi. Osin tapa on uskomusta siitä, että laitoksessa lapsi saa paremmat mahdollisuudet elämään, kun häntä kuntoutetaan. Hän ei kuitenkaan pääse koskaan osaksi muuta yhteiskuntaa, vaan elää laitoksessa.  Toisaalta perheiden syy antaa lapsensa pois on taloudellinen. Vammainen lapsi voi olla syy avioeroon, jolloin naisella ei ole mahdollisuutta elättää erityistä tukea tarvitsevaa lasta itsensä lisäksi. Tadjikistanissa oli järjestetty työpaja, jossa vammaiset naiset saivat tietää enemmän oikeuksistaan. Kokemus oli ollut osallistujille voimauttava.

Suomen YK-Liitto on tehnyt listauksen faktoista vammaisuuteen liittyen. Tiesitkö näitä:
  • WHO:n ja Maailmanpankin arvion mukaan maailmassa on yli miljardi vammaista henkilöä, mikä vastaa noin 15 prosenttia koko maailman väestöstä.
  • Noin 80% miljardista vammaisesta henkilöstä asuu matalan tai keskitasoisen tuloluokan maissa, missä terveydenhuolto ja sosiaaliset palvelut eivät useinkaan ole kaikkien kansalaisten saatavilla.
  • Maailmassa joka neljännessä kotitaloudessa asuu vammainen, mikä tarkoittaa sitä, että 2 miljardia ihmistä päivittäin on tekemisissä vammaisten kanssa.
  • 80 prosenttia vammaisista elää köyhyysrajan alapuolella.
  • 90 prosenttia kehitysmaiden vammaista lapsista ei käy koulua ja arvioiden mukaan vain joka sadas aikuinen vammainen on lukutaitoinen.
  • Vain 3-4 prosenttia kehitysmaiden vammaisista hyötyy tällä hetkellä kehitysohjelmista
Väestöliiton blogikirjoituksen voit käydä lukemassa klikkaamalla tästä
Suomen YK-liiton sivuilta jutun Kansainvälisestä vammaisten päivästä voit lukea klikkaamalla tästä.